Negatiivisia ravintolakokemuksia juuri aloittaneiden kesätyöntekijöiden takia. Ei minkäänlaisia asiakaspalvelutaitoja.
Musta tuntuu, että kesätyöntekijöiden anti vain huononee vuosi vuodelta. Ei peruskäytöstapoihin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen tarvita monen vuoden koulutusta. Aspan pitäisi viedä sitä asiakaspalvelutilannetta jouhevasti eteenpäin, ei asiakkaan haparoida ja kysellä että näinkö tämä menee. Eilen olin ravintolassa, jossa en ollut käynyt aiemmin. Olin epävarma tilataanko tiskiltä vai tuleeko tarjoilija tuomaan menun pöytään. Menin tiskille kysymään että teenkö tilaukseni tässä. Nuori ihminen tiskin takana katsoo silmät suurella. "...öööh, jooh? Totaaa ööh tos on niinku toi... lista." Sain tilaukseni tehtyä ja menin pöytään odottamaan. Odotellessani katselin näitä juuri työuransa aloittaneita tarjoilijoita. He olivat kaikki todella epävarmoja, joka sai asiakkaatkin epävarmoiksi että miten tässä nyt edetään. Asiakkaat joutuivat viemään niitä tilanteita eteenpäin, kun tarjoilijat hämmästelivät ja miettivät kaikkea.
"Hei anteeks, mulle taisi tulla väärä annos. Tilasin x-annoksen, ja tää näyttäisi olevan y-annos."
"Ööh, okei... totaah... onks se niinku... joo toi kyl näyttäs olevan y-annos, mä tota... ööh... sä et tilannut sitä... mä totah, mä käyn kysyyn."
"...Okei, käy vaan!"
"Joo totaaa toi kokki kysyy et haluuks sä niinkuuu uuden annoksen... vai haluuks sä syödä ton?"
"Haluaisin sen x-annoksen, jonka tilasin."
"Totaah, okei." *silmät tyhjinä annokseen tuijottamista*
"... veisitkö tämän annoksen tästä pois?"
"Mä totaah... vienks mä tän pois, vai?"
"Kyllä? Vie vaan."
"Okei." *häipyy keittiöön jättäen annoksen edelleen asiakkaalle*
Ja vartin päästä tarjoilija tuo uuden annoksen sanomatta sanaakaan. Vanha annos on edelleen pöydällä.
Selvennän, että en halua haukkua nuoria uransa aloittaneita ihmisiä. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Ravintoloissa, joissa henkilökunta vaihtuu usein, ei todennäköisesti ole uuden työntekijän perehdytystäkään järjestetty. Silti, eikö jokainen ole ollut asiakaspalvelutilanteissa sen verran, että osaa käyttäytyä niissä? Tarjoilija olisi voinut pahoitella että meillä meni keittiössä annokset sekaisin, vien tämän väärän annoksen pois ja tuon sen tilaamasi annoksen pikimmiten sinulle. Ja nimenomaan päättäväisesti, ei suu auki ihmetellen ja epävarmasti kysellen ööh?? öööh?? että mitähän mun täytyy tässä tilanteessa tehdä?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo kesätyöntekijät sentään puhuvat sitä paljon kaivattua Suomen kieltä!
Saan paremmin selvää 1kk maassa olleesta pizzakebabistakin, kuin näistä supisuomalaisista isänmaan toivoista. Asiakaspalvelutaidoissa ja ennenkaikkea yleisessä asenteessakin valovuosien ero.
Ömmöämmmnoenmätiiäniinkuömmm
Kuka uskaltaa puhua ääneen, kun vastassa on kaltaisesi lynkkaaja?
Vierailija kirjoitti:
Tuo kertoo tunnollisuudesra. Ei uskalla tehdä omia päätöksiä omaan piikkiin, sillä ei ole varma, mitkä ovat talon tavat toimia missäkin tilanteessa. Siihen on ratkaisuna hyvä perehdytys, jossa käydään läpi erilaisia tilanteita ja miten niihin reagoidaan.
Itse jos näen nuoren, jota selvästi jännittää, niin teen selväksi ettei tässä ole mitään hätää, minulla ei ole kiire minnekään ja aikaa on, rauhassa opetellaan yhdessä.
Nuoret on ihania kun niiden antaa olla!
Samoilla linjoilla. Jos nuori on kuin ns. peura ajovaloissa, niin tietysti olen ystävällinen ja koitan luoda tilanteesta sellaisen, ettei tarvitsisi jännittää ja yhdessä katsotaan se ratkaisu. Toisen väheksymisellä ja tiuskimalla tilanne ei ainakaan parane eikä nuori opi. Arvostan nuoria, jotka ovat päässeet ehkä siihen ensimmäiseen työpaikkaansa. Siitä se lähtee, ei pidä heti tuomita, jokainen on joskus ollut ensimmäisessä työpaikassaan tai uudessa työssä.
Älkää valittako kohta saatte rappio tarjoilijoita joille ei makseta palkkaa tätä te haluatte YK Agendaa orjatyömalli kuuluu yhtenä osana siihen vakituinen työsuhde loppuu ja 9 e orjatyö tilalle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kertoo tunnollisuudesra. Ei uskalla tehdä omia päätöksiä omaan piikkiin, sillä ei ole varma, mitkä ovat talon tavat toimia missäkin tilanteessa. Siihen on ratkaisuna hyvä perehdytys, jossa käydään läpi erilaisia tilanteita ja miten niihin reagoidaan.
Mutta kun tämä normaaleihin sosiaalisiin tilanteisiin perehdyttäminen ei tulisi olla enää työpaikan eikä etenkään asiakkaan tehtävä. Jos nuori on mököttänyt puhelimellaan kaikki synttärinsä, rippijuhlansa ja jopa yo:t, ilman että olisi edes yrittänyt vaihtaa paria sanaa vieraiden kanssa ja vanhemmatkin on antaneet tämän tapahtua ("no se meidän kulta vaan on sellane"), niin onhan se tulos surkeaa katseltavaa jossain aspatyössä...
Aspatyö ei tosiaan sovi kaikille. Joskus se vaan on ehkä se ainoa, mihin nuori pääsee opiskelijana ja ilman koulutusta. Ehkä he eivät halua olla siellä, mutta jotain olisi tienattava. (Tähän taitaa hallituskin haluta sekä nuoret että varttuneemmat ajaa) Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kertoo tunnollisuudesra. Ei uskalla tehdä omia päätöksiä omaan piikkiin, sillä ei ole varma, mitkä ovat talon tavat toimia missäkin tilanteessa. Siihen on ratkaisuna hyvä perehdytys, jossa käydään läpi erilaisia tilanteita ja miten niihin reagoidaan.
Mutta kun tämä normaaleihin sosiaalisiin tilanteisiin perehdyttäminen ei tulisi olla enää työpaikan eikä etenkään asiakkaan tehtävä. Jos nuori on mököttänyt puhelimellaan kaikki synttärinsä, rippijuhlansa ja jopa yo:t, ilman että olisi edes yrittänyt vaihtaa paria sanaa vieraiden kanssa ja vanhemmatkin on antaneet tämän tapahtua ("no se meidän kulta vaan on sellane"), niin onhan se tulos surkeaa katseltavaa jossain aspatyössä...
Mistä aiheista itse olet sen nuoren kanssa niissä juhlissa koittanut jutella?
Hyviäkin kokemuksia:
Mulle sattui taksikuski joka ei ihan uskaltanut uudenkarhealla Mersulla tulla mihin piti. Reipas nuori mies tuli luokseni ja pahoittelen pyysi minua tulemaan autolle. Oli tavattoman kohtelias ja kertoi minun olevan hänen toinen asiakkaansa ikinä!
Kyllä asiakaskin joustaa ja ymmärtää kun toinen kertoo, että tämä on uutta mulle.
Hyvin meni matka.
Minusta on surullista, että koska suomalaiset ovat introverttejä, niin lapset kasvatetaan sen ja vain sen mukaan ja muita ihmisiä oikein pelätään (vaikka samanlaisia urpoja me kaikki ollaan). Ja olen todellakin itsekin introvertti, ja olisin arvostanut jos olisin lapsena saanut enemmän ohjeistusta ja harjoitusta sosiaalisista tilanteista. Meillä kyllä käytiin paikoissa ja vierailtiin mutta minkäänlaista tukea ei ollut kun itse olin ujo. Äidillä olla vain tapana tönäistä minut uuteen tilanteeseen ja koska en osannut toimia niin aloin vain pelätä enemmän näitä ja kaikkia muitakin tilanteita.
Tästä huolimatta opettelin sitten aikuisena niitä sosiaalisia taitoja ja olen opettanut omalle lapselleni niitä ja ihan perus käytöstapoja ja kohteliaisuutta. Ihan perusjuttuja.
Kotiolot yhdistettynä huonoon perehdytykseen työpaikoilla ajavat varsinkin nuoret sitten käyttäytymään kuten näissä esimerkeissä täällä. Hyvä puoli on, että oppivat kyllä ajan kanssa, huono puoli on että tällaisten tilanteiden ansiosta moni nuori saattaa alkaa pelkäämään näitä tilanteita vain enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä opetetaan kotona.
Ai minulle ainakin opetettiin ettei tuntemattomille jutella. Ihan oman turvallisuuden takia.
Kovin herkästihän nuo nuoret tuntuu huutelevan ja mussuttavan tuntemattomille lähes ajasta ja paikasta riippumatta. Vieläpä selvinpäin nykyisin, eli eivät edes rohkaisua tarvitse.
Miksi työpaikalla menee sitten äkisti jauhot suuhun?
Ei ole sitä epäselvää finglishiä mumisevaa porukkaa ympärillä. Joutuu lisäksi puhumaan aikuisen kanssa, ei pelkästään huutelemaan heille. Taivas varjelkoon, on myös palveltava vanhoja, lihavia ja naisia. Ei osata, koska ei haluta osata. Halutaan vain tubettaa.
No nyt oli pölhö aloitus. Hän selvästi ekass työpaikassaan eikä tiedä vielä kaikkea. Ja boomerit täällä haukkuu.
Kesällä sattuu se vakijuttu, että aina joku uusi kesätyöläinen veloittaa liikaa hintaa jossakin. Kun tajuaa, että joku on eka kertaa ehkä ekassa työpaikassaan, ei vaan kehtaa huomauttaa. Oli aika kallis kahvikuppi, kun kesämyyjä veloitti siitä yli 3 euroa.
Minkäs teet kun ei suostuta perehdyttämään ja palkkaamaan tarpeeksi työvoimaa jotta joku voisi ohjata, eikä makseta tarpeeksi että pitäisi yllä sitä feikkiä asiakaspalvelu hymyä. Sitä saa mitä tilaa, ja meinaan siis lafkan pomoa.
Vierailija kirjoitti:
No nyt oli pölhö aloitus. Hän selvästi ekass työpaikassaan eikä tiedä vielä kaikkea. Ja boomerit täällä haukkuu.
Avauksessa kritisoitiin myös ala-arvoista ulosantia ja sosiaalista tilannetajua. Sitä ei missään perehdytetä, vaan se pitää löytyä kyllä henkilöltä ihan itseltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt oli pölhö aloitus. Hän selvästi ekass työpaikassaan eikä tiedä vielä kaikkea. Ja boomerit täällä haukkuu.
Avauksessa kritisoitiin myös ala-arvoista ulosantia ja sosiaalista tilannetajua. Sitä ei missään perehdytetä, vaan se pitää löytyä kyllä henkilöltä ihan itseltään.
Tämäpä juuri. Minkälainen asiakaspalvelija sellainen "ööh ääh totaa niinku ööh siis niinku" oikein on? Olen todistanut samaa kesätarjoilijoissa, ja muidenkin vuoden aikojen nuorissa tarjoilijoissa. Luulin olevan itsestään selvyys, että tarjoilija puhuisi asiakkaille a) kuuluvasti b) selvällä puheella ja c) tilannetta eteenpäin vieden. Mutta ei, todella moni nuori on juurikin tätä mumisijaöhkijää. Vastapainoksi tietenkin on paljon niitä huippunuoria, jotka hoitavat tilanteet loistavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kertoo tunnollisuudesra. Ei uskalla tehdä omia päätöksiä omaan piikkiin, sillä ei ole varma, mitkä ovat talon tavat toimia missäkin tilanteessa. Siihen on ratkaisuna hyvä perehdytys, jossa käydään läpi erilaisia tilanteita ja miten niihin reagoidaan.
Mutta kun tämä normaaleihin sosiaalisiin tilanteisiin perehdyttäminen ei tulisi olla enää työpaikan eikä etenkään asiakkaan tehtävä. Jos nuori on mököttänyt puhelimellaan kaikki synttärinsä, rippijuhlansa ja jopa yo:t, ilman että olisi edes yrittänyt vaihtaa paria sanaa vieraiden kanssa ja vanhemmatkin on antaneet tämän tapahtua ("no se meidän kulta vaan on sellane"), niin onhan se tulos surkeaa katseltavaa jossain aspatyössä...
Missä perheissä tuollainen sallitaan? Onko nykyään ihan normaalia tuollainen, että lapsi/nuori ei osallistu tilaisuuteen läsnäolevana ollenkaan, vaan on vain passiivisena sohvan nurkassa nenä puhelimessa? Kuulostan nyt boomerilta, mutta ei minun nuoruudessani... Meidän täytyi jututtaa kaikki kuurot ja dementikot isotädit läpi, se oli itsestään selvyys.
Eihän nykyään mitkään firmat pahoittele ja pyytele anteeksi. Se jättää negatiivisen kuvan sano kouluttaja. Vaikka mokattu on, niin se korvataan ja mieluummin vielä jotain extraa. Mutta ääneen ei asioita sanota!