Lue keskustelun säännöt.
Meillä on ollut tänä vuonna 2 kertaa seksiä. Parisuhde sen takia nyt ongelmissa
18.06.2023 |
Olen täyttänyt 40 alkuvuodesta ja jotenkin vain ne halut ovat tässä vuosien varrella vähenneet. Viikolla ei jaksa kun pitää käydä töissä ja viikonloppuisin on kiva huilata tai nähdä ystäviä. Seksi jää siinä taka-alalle.
Miestä tämä on alkanut ärsyttää niin, että hän mököttää aina 2 päivää sen jälkeen kun olen kieltäytynyt. Salaa toivon, että hän ei ehdottaisi, jotta hänelle ei tulisi paha mieli, mutta aina se vain tulee siihen pisteeseen.
Tässä nelikymppisenä sitä haluaisi nauttia elämästä, mutta tuo aiheuttaa sen, että olen usein ärsyyntynyt. Onko jollekin käynyt samoin nelikymppisenä?
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Jotkut miehet ovat jääneet teinin tasolle.
Jep, onhan se väärin jos toinen haluaa kumppaniltaan seksiä! Aikustuisi ja istuisi vaan vieressä kiikkustuolissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluat nähdä kavereita? Meillä meni samoin. Halusin tehdä vaimoni kanssa asioita siksi menin hänen kanssaan naimisiin. Vaimo eli lastensaannin jälkeen vaan itselleen ja joka vuosi meni vaan enemmän väärään suuntaan, kun oma mies ärsytti. En tiedä, mistä hän niitä tunteita kehitti. Autoin häntä kaikin puolin ja perheen asioista 75%. Lopulta vaimo keksi vielä pettää. Sitten olin lähdössä pois avioliitosta, vaimo tajusi, kuinka hyvä mies hänellä on. Nyt yrittää hyvittää, mutta parisuhde meni rikki. Vaimo väittää ettei juteltu. Minä juttelin, vaimo ei vaan halunnut kuunnella. Erosana sitten vasta avasi korvat. Olen lasten takia avioliitossa, en halua lapsille rikkinäistä kotia.
Teidän lapsilla on JO rikkinäinen koti. Pidätkö lapsiasi tyhminä?
Olemme olleet yhdessä yli 30 vuotta. Edelleen oikein odotamme viikonloppuja, kun aikaa on toisillemme ja nyt kun lapset jo pois kotoa niin voimme vapaasti vaikka maata sängyssä koko päivän ja tehdä mitä haluamme. Halumme eivät ole ainakaan vielä hiipuneet mihinkään ja minä olen kuitenkin jo vaihdevuosi-ikäinen. En osaa oikein edes kuvitella, että millaisessa kriisissä olisimme jos toinen meistä ei haluaisikaan toista. Suhteet perustuvat monille asioille, mutta seksuaalisuus on perustarve, ilmentymiä toki voi olla monenlaisia.
Kaksi seksikertaa on täälläkin tälle vuodelle. Tai riippuu miten laskee; tarjoan vaimolleni
n. 1 kerran viikossa suu- ja/tai käsipeliä ja hän ottaa mielellään vastaan.
Itse jään kuitenkin näissä sessioissa aina ilman, syy on yleensä ettei hän jaksa tehdä minulle
vastavuoroisesti mitään.
No vetelenpä käteen silloin tällöin ja siinä ne on minun sekstailut.
Pidän kyllä vaimoni tyydyttämisestä, mutta edes joskus kaipaisin samaa itselleni.
15 vuotta ollaan oltu, alkuvuosina homma oli ihan ok, mutta nyt on mennyt 6-7 vuotta näin.
Ja niin, ollaan nyt n. viiskymppisiä.
Itse olen vasta 25v ja olen nähnyt parien selviävän siitä kompromissilla tai valitettavasti eroavan. Omalla kohdalla mies taas haluaa joka päivä ja itse en jaksa ihan niin usein
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun on ymmärrettävä, että kun seksihalut ei kumppanin kanssa kohtaa, on ero vain ajan kysymys mikäli haluton osapuoli ei ole halukas hakemaan haluttomuuteen/sen taustalla oleviin syihin yhdessä apua. Sinun on valittava joko elämä ilman miestä jossa saat olla sinkkuna rauhassa ilman seksiehdotuksia tai jos haluat pitää miehen niin sinun/teidän on haettava aktiivisesti tilanteeseen muutosta.
Miksi haluttoman pitäisi hakea hakea apua yhtään mihinkään? Jos ei halua niin ei halua. Eikö se seksihullu voisi hakea apua omaan kiimaansa? Ei ole normaalia vongata koko ajan.
Kuulostaa feministiltä. Voi ukko parkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi seksikertaa on täälläkin tälle vuodelle. Tai riippuu miten laskee; tarjoan vaimolleni
n. 1 kerran viikossa suu- ja/tai käsipeliä ja hän ottaa mielellään vastaan.
Itse jään kuitenkin näissä sessioissa aina ilman, syy on yleensä ettei hän jaksa tehdä minulle
vastavuoroisesti mitään.
No vetelenpä käteen silloin tällöin ja siinä ne on minun sekstailut.
Pidän kyllä vaimoni tyydyttämisestä, mutta edes joskus kaipaisin samaa itselleni.
15 vuotta ollaan oltu, alkuvuosina homma oli ihan ok, mutta nyt on mennyt 6-7 vuotta näin.
Ja niin, ollaan nyt n. viiskymppisiä.
Miksi olet tällaisessa suhteessa. Et taatusti ole tyytyväinen. Viisikymppiselle omillaan toimeen tulevalle normaalille miehelle on vielä markkinoita olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi seksikertaa on täälläkin tälle vuodelle. Tai riippuu miten laskee; tarjoan vaimolleni
n. 1 kerran viikossa suu- ja/tai käsipeliä ja hän ottaa mielellään vastaan.
Itse jään kuitenkin näissä sessioissa aina ilman, syy on yleensä ettei hän jaksa tehdä minulle
vastavuoroisesti mitään.
No vetelenpä käteen silloin tällöin ja siinä ne on minun sekstailut.
Pidän kyllä vaimoni tyydyttämisestä, mutta edes joskus kaipaisin samaa itselleni.
15 vuotta ollaan oltu, alkuvuosina homma oli ihan ok, mutta nyt on mennyt 6-7 vuotta näin.
Ja niin, ollaan nyt n. viiskymppisiä.
Elämä pilalla. Kun olet 70 niin olet katkera. Ei muuta kuin akka vaihtoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko miettinyt omaa seksuaalisuuttasi? Voisitko mahdollisesti olla aseksuaali tai lesbo? :o
Meillä on ollut tänä vuonna kaksi kertaa seksiä. Olen raskaana ja todella, todella väsynyt. En yksinkertaisesti pysty ajattelemaan seksiä, en jaksa edes kädellä tyydyttää. Olen aivan poikki.
Mies on hyvin ymmärtäväinen ja ei edes halua ehdottaa seksiä tällaisessa tilanteessa. Mitäpä nautintoa se hänelle toisi?
Minua asia vaivaa sillä vaikka en juuri nyt pysty seksiin, se on minulle tärkeä osa parisuhdetta. Pelkään että meistä tulee hiljalleen kämppikset. Seksi meillä on ollut hyvää ja kaipaan myös sitä nautintoa.
Mitä jos vauva-aikana olen yhtä väsynyt? Tai vaihtoehtoisesti mies on?
Kai tällaisten aikojen yli vain pitää räpiköidä, syy seksittömyyteen on sentään hyvin iloinen.
Sen sijaan jos muuten vaan kokonaan halut loppuisivat pitemmäksi aikaa ilman erityistä syytä kuten raskaus tai vaikka sairaus, luulen että todennäköisesti olisi parisuhde isossa kriisissä ollut jo jonkin aikaa.
Eritahtisuus on eri asiaja hyvin normaalia, mutta täysi haluttomuus on hälytysmerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoin suhde. Miehelleni riittää seksi kerran viikossa tai kahdessa, mutta hänelle sopii, että näen rakastajaani 2-3 kertaa viikossa. Alussa käytiin pitkiä, vakavia keskustelua ja oli hieman epävarmuuksia tunteista, mutta ajan mittaan asia tyyntyi, vakiintui ja ennakkoluulot karisi. Vuosien mittaan on ollut sairauksia ja muita ongelmia, mutta kaikki joustaa, sopeutuu ja hyväksyy, että nyt on tilanne näin, mutta voi muuttua.
Annat miehellesi luvan mennä muualta hakemaan tarvitsemansa, niin loppuu se sinulta vonkaaminen. Ja varmaan loppuu kaikki muukin vähän ajan päästä, mutta sittenhän voit rentoutua ja tavata ystäviäsi ihan vapaasti aina kun haluat! Vaikuttaa siltä, että mies on sinulle pelkkä riesa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat nähdä kavereita? Meillä meni samoin. Halusin tehdä vaimoni kanssa asioita siksi menin hänen kanssaan naimisiin. Vaimo eli lastensaannin jälkeen vaan itselleen ja joka vuosi meni vaan enemmän väärään suuntaan, kun oma mies ärsytti. En tiedä, mistä hän niitä tunteita kehitti. Autoin häntä kaikin puolin ja perheen asioista 75%. Lopulta vaimo keksi vielä pettää. Sitten olin lähdössä pois avioliitosta, vaimo tajusi, kuinka hyvä mies hänellä on. Nyt yrittää hyvittää, mutta parisuhde meni rikki. Vaimo väittää ettei juteltu. Minä juttelin, vaimo ei vaan halunnut kuunnella. Erosana sitten vasta avasi korvat. Olen lasten takia avioliitossa, en halua lapsille rikkinäistä kotia.
Teidän lapsilla on JO rikkinäinen koti. Pidätkö lapsiasi tyhminä?
Miten niin? En pidä lapsia tyhminä. Toiseksi vanhimman pojan kanssa juttelin ja kysyin miten hän näkee vanhempiensa suhteen? Vastaus oli että ihan normaalina ja sanoi, että riidat ei ole niin pahoja kuin muilla. Nykyään en edes riitele, kun tiedän vaimon taustan. Kaikki menee vaimon omien aivoituksien mukaan, on se sitten itsekkyyttä, feminismiä tai narsismia. En tiedä, mutta ajatusmalli on sama kuin AP:lla. Arvotan itse tasa-arvon puolesta, samoin vaimoni, mutta se ei näy arjessa. Kaikki tapahtuu hänen ehdoillaan, myös seksi. Terapiapalvelut tukee myös haluttomuutta. Mä en ymmärrä, miksi toisen toiveita ja tarpeita ei voi ottaa huomioon avioliitossa. Toisen asiat ja huolet on myös omia asioita. Voinko minä olla haluton tiskaamiseen, imurointiin, lasten koulunkäyntiin, lasten harrastuksiin, vaimon seksitarpeisiin, vaimon kaveritarpeisiin, jne. Miestä kohtaan voi olla haluton ja yhteiskunta tuntuu oikein tukevan sitä.
Tiskaamiseen menee viikossa paljon kauemmin kuin siihen seksiin.
Lopulta miehestä voi tuntua siltä, että.miksi ylipäänsä panostaa avioliittoon, jos ei siitä itse saa mitään.
Se on vaan fakta, että jos nelikymppinen nainen menettää seksihalunsa, syy on miehessä. Biologisesti tuossa iässä nainen on vireimmillään. Miehet voivat kysyä itseltään nämä:
Huomioitko seksin aikana ja ENNEN naista?
Mahdollistatko naisen levon vai hoidatatko kodin ja lapset naisella?
Kuka teillä huolehtii lasten koulujutut/läksyt/iltapalat ja ruuat?
Kuka suunnittelee ostoslistan kauppaan?
Kuka käy kaupassa?
Hoivaatko naista, silittelet ja kehut?
Onko hän paras ystäväsi?
Vietkö häntä treffeille, ostatko kukkia tms naisen toivomia asioita ikinä?
Ihailetko puolisoasi?
Tiedätkö, mitä puolisollesi oikeasti kuuluu?
Jos kaikkiin vastaat kyllä tai että sinä hoidat, vika tosiaan on naisessa, ei sinussa.
Joka tapauksessa, ei kukaan halua seksiä
Ihmisen kanssa, joka jättää arjessa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vasta 25v ja olen nähnyt parien selviävän siitä kompromissilla tai valitettavasti eroavan. Omalla kohdalla mies taas haluaa joka päivä ja itse en jaksa ihan niin usein
Eihän sun ole mikään olla tossa suhteessa. Me ei enää eletä 50-luvulla. Et saa valtiolta vanhanpiian veron muodossa tulevaa laskua. Jos kärsit vakavasta läheisriippuvuudesta hakeudu BetterHelp saitille.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde ei ole ongelmissa sen seksittömyyden seurauksena. Parisuhde on ongelmissa ja sen vuoksi ei ole seksiä.
En ymmärrä, ettet itse näe ongelmaa yhtäkkisessä totaalisessa haluttomuudessa?Toki halut on nyt 40+ vähempänä kuin 20+, mutta laatu on parempaa.
Pätee miehiin ehkä, mutta onhan se nyt selvää, että jokainen mies panisi mieluummin parikymppistä, kuin nelikymppistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat nähdä kavereita? Meillä meni samoin. Halusin tehdä vaimoni kanssa asioita siksi menin hänen kanssaan naimisiin. Vaimo eli lastensaannin jälkeen vaan itselleen ja joka vuosi meni vaan enemmän väärään suuntaan, kun oma mies ärsytti. En tiedä, mistä hän niitä tunteita kehitti. Autoin häntä kaikin puolin ja perheen asioista 75%. Lopulta vaimo keksi vielä pettää. Sitten olin lähdössä pois avioliitosta, vaimo tajusi, kuinka hyvä mies hänellä on. Nyt yrittää hyvittää, mutta parisuhde meni rikki. Vaimo väittää ettei juteltu. Minä juttelin, vaimo ei vaan halunnut kuunnella. Erosana sitten vasta avasi korvat. Olen lasten takia avioliitossa, en halua lapsille rikkinäistä kotia.
Teidän lapsilla on JO rikkinäinen koti. Pidätkö lapsiasi tyhminä?
Miten niin? En pidä lapsia tyhminä. Toiseksi vanhimman pojan kanssa juttelin ja kysyin miten hän näkee vanhempiensa suhteen? Vastaus oli että ihan normaalina ja sanoi, että riidat ei ole niin pahoja kuin muilla. Nykyään en edes riitele, kun tiedän vaimon taustan. Kaikki menee vaimon omien aivoituksien mukaan, on se sitten itsekkyyttä, feminismiä tai narsismia. En tiedä, mutta ajatusmalli on sama kuin AP:lla. Arvotan itse tasa-arvon puolesta, samoin vaimoni, mutta se ei näy arjessa. Kaikki tapahtuu hänen ehdoillaan, myös seksi. Terapiapalvelut tukee myös haluttomuutta. Mä en ymmärrä, miksi toisen toiveita ja tarpeita ei voi ottaa huomioon avioliitossa. Toisen asiat ja huolet on myös omia asioita. Voinko minä olla haluton tiskaamiseen, imurointiin, lasten koulunkäyntiin, lasten harrastuksiin, vaimon seksitarpeisiin, vaimon kaveritarpeisiin, jne. Miestä kohtaan voi olla haluton ja yhteiskunta tuntuu oikein tukevan sitä.
Tiskaamiseen menee viikossa paljon kauemmin kuin siihen seksiin.
Lopulta miehestä voi tuntua siltä, että.miksi ylipäänsä panostaa avioliittoon, jos ei siitä itse saa mitään.
Jos tiskaamiseen menee pitempi aika kuin seksiin, vika on huonossa seksissä. Ajatteletko että naisen olisi ihan ok olla joku haluton kassien tyhjennys alusta? Siihen vaan laakereille lepäämään, haarat auki, minuutti jyystöä ja kaikki ok? Ehkäpä et arvosta häntä kovin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat nähdä kavereita? Meillä meni samoin. Halusin tehdä vaimoni kanssa asioita siksi menin hänen kanssaan naimisiin. Vaimo eli lastensaannin jälkeen vaan itselleen ja joka vuosi meni vaan enemmän väärään suuntaan, kun oma mies ärsytti. En tiedä, mistä hän niitä tunteita kehitti. Autoin häntä kaikin puolin ja perheen asioista 75%. Lopulta vaimo keksi vielä pettää. Sitten olin lähdössä pois avioliitosta, vaimo tajusi, kuinka hyvä mies hänellä on. Nyt yrittää hyvittää, mutta parisuhde meni rikki. Vaimo väittää ettei juteltu. Minä juttelin, vaimo ei vaan halunnut kuunnella. Erosana sitten vasta avasi korvat. Olen lasten takia avioliitossa, en halua lapsille rikkinäistä kotia.
Teidän lapsilla on JO rikkinäinen koti. Pidätkö lapsiasi tyhminä?
Miten niin? En pidä lapsia tyhminä. Toiseksi vanhimman pojan kanssa juttelin ja kysyin miten hän näkee vanhempiensa suhteen? Vastaus oli että ihan normaalina ja sanoi, että riidat ei ole niin pahoja kuin muilla. Nykyään en edes riitele, kun tiedän vaimon taustan. Kaikki menee vaimon omien aivoituksien mukaan, on se sitten itsekkyyttä, feminismiä tai narsismia. En tiedä, mutta ajatusmalli on sama kuin AP:lla. Arvotan itse tasa-arvon puolesta, samoin vaimoni, mutta se ei näy arjessa. Kaikki tapahtuu hänen ehdoillaan, myös seksi. Terapiapalvelut tukee myös haluttomuutta. Mä en ymmärrä, miksi toisen toiveita ja tarpeita ei voi ottaa huomioon avioliitossa. Toisen asiat ja huolet on myös omia asioita. Voinko minä olla haluton tiskaamiseen, imurointiin, lasten koulunkäyntiin, lasten harrastuksiin, vaimon seksitarpeisiin, vaimon kaveritarpeisiin, jne. Miestä kohtaan voi olla haluton ja yhteiskunta tuntuu oikein tukevan sitä.
Tiskaamiseen menee viikossa paljon kauemmin kuin siihen seksiin.
Lopulta miehestä voi tuntua siltä, että.miksi ylipäänsä panostaa avioliittoon, jos ei siitä itse saa mitään.
Lakatkaa sitten syyttelemästä naisia nirsoudesta. Moni nainen jättää tuosta syystä lapset tekemättä ja keskittyy panoihin. Otan osaa ettei puolisosi kyennyt itsereflektioon. Sanoisin silti vian olevan myös miehissä. Nykyaikana teille on tarjolla Seeking,realdoll nuket sekä Man-having-babies järjestö. Pienituloinen voi tinderillä hakea kumppanuusvanhempaa Itä-Euroopasta.
Oletko ihan tosissasi. Olen nainen ja joskus itsekin vähän matalalibidoinen, joten sikäli ymmärrän sinua. Mutta se, että SINULLA on kaikki hyvin kunhan mies ei uskaltaudu mainitsemaan seksiä ei tarkoita, ettei miehelläsi olisi lähes jatkuvasti ongelmana se, että hän haluaisi seksiä eikä viitsi edes joka kerta pyytää, kun tietää, että kieltäydyt ja sitten tulee vielä kurjempi olo.