Rivitalo ja kyyläyksen helvetti!!!
Älkää ikinä, siis ikinä muuttaako rivitaloon.
Olen asunut tässä nyt noin 5 vuotta, yksin ja häiriöitä aiheuttamatta.
Aiemmin on vieressä ollut (häädön jo saaneita) alkkiksia, nyt normaalit naapurit tilalla.
Mutta....
Kaikki nämä saatanan vuodet on tässä rivitalossa lähes jokainen naapuri kyylännyt minun(kin) menemisiäni/tulemiasiani/tekemisiäni/vieraitani jne jne.
Lista on loputon.
Näistä elämää suuremmista asioista puhutaan sitten kovaa pihalla.
Esimerkiksi veljeni yöpyminen luonani viime kesänä oli kova juoruilun aihe pihapiirissä.
Loppui vasta, kun veljeni karjahti kovaan ääneen, että "mitä v*ttu systeri tää sun naapureiden touhu on?"
Ilmeisesti olisi pitänyt tiedottaa naapureille ajoissa, että kyseessä on VELJENI joka tulee kylään, ei esim miesystävä tms.
Veljeni nimi, ammatti jne olisi varmaan pitänyt myös kaikille naapureille kirjallisena kertoa, jotta mitään ei jää epäselväksi.
Myös asuntoni sisustus kiinnosti alussa naapureita - aivan liikaa.
Suoranainen sisääntuijotus (täysin rajaton tapaus) loppui vasta kun ostin kaihtimet ja pimennys verhot.
Mihinkään et voi mennä, ilman että sitä kytätään.
Ja pihan juorurinki puhui peetä sinusta ja toisistaan ihan aina.
Suurin ongelma on naapureilleni pohjimmiltaan kai se, että vastaan tervehdyksiin mutta en puhu asioitani kenellekään naapurille tai kaveeraa heidän kanssaan.
Siis en millään tavalla ja tätä olen tehnyt aina - olen peruskohtelias, mutta en puhu asioitani.
Onneksi tämä läävä on maksettu, nyt saa mennä myyntiin.
Tämän jälkeen EI mikään muu asumismuoto käy, kuin okt ja isolla tontilla!!
Älkää ikinä lyökö käytämme paskaan niinkuin minä ja muuttaako tähän helvettiin!
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rivitalo talkoilla - siinä on asumisen äärimmäinen helvetti. Jätän tämän vain tähän.
Talkoita saa olla, kunhan ne ovat täysin vapaaehtoisia ja lähinnä virkistäytymistä ja yhdessäoloa niille jotka sitä kaipaavat. Huoltoyhtiö hoitaa tietenkin varsinaiset työt.
Huoltoyhtiö on tutun kallis, joten talkoot jatkuu.
Ei kannata asua persaukisten taloyhtiössä.
Kokemusta on kaikista asumismuodoista. Olen ihan tavallinen jantteri ilman rikosrekisteriä mutta sekä rivi- että kerrostalossa sain turhan ihollekäyvät naapurit kuriin ensin vihjaamalla yhteyksistäni (joita ei ole muutamaan kuviteltuun moottoripyöräkerhoon) ja sen jälkeen -kun todistajia ei ollut- uhkaamalla suoraan raa'alla väkivallalla. Sai olla rauhassa sen jälkeen.
Kuulostaa ihan siltä, että vika on asunnon hinnassa (ja sijainnissa) eikä asumismuodossa. Tässä ei ole kuin yli puolen miljoonan maksavia rivareita eikä todellakaan ole tuollaisia naapureita.
Me olemme asuneet 23 vuotta rivitalossa Vantaalla. En ole huomannut kyttäämistä. Kaikki käy töissä Ei ole aikaa muiden asioille.
Hyvää huomenta, päivää, iltaa. Se riittää.
Kyllä ne siellä kerrostalossakin tietää sun asiat. Eivät vaan tule niin iholle ja tuttavallisesti esiin.
Lapsuuden kadun muistan tai ne lähikadut. Kahdeksasta kymmeneen omakotitaloa per katu ja kaikki tiesivät toistensa elämän. Sitä aina tiesi käydä kysymässä tietyiltä ihmisiltä (kunkin kadun pahin kyylä) kuulumiset, kun tuli lomilta tms.
Naivia ajatella, ettei muissa asumuksissa olisi kyyliä ja kyläkokouksia.
Varmasti on eroa sillä, onko rivitalo jossakin Helsingissä vai Pohjanmaalla pikkupaikkakunnalla.
Helsingissä ehkä saat olla jopa rivitalossa rauhassa.
Mutta näin muuten on 3 asiaa, jotka ratkaisevat kaiken rivitaloasumisen viihtyisyydestä:
-Äänieristys, suunnittelu, naapurit.
Jos jokin näistä on päin peetä tai saat huonot naapurit, niin silloin ei rivarissa viihdy kukaan. Yksi huono asukas saa terrorisoida koko yhtiötä.
Häädössä kestää ikuisuus, saati jos pitää ottaa jonkun oma asunto haltuun. Usein olen ihmetellyt kun, kuka uskaltaa ostaa asunnon kerros - tai rivitalossa?
Pahinta on se, jos rivarissa ei tule toimeen naapurin kanssa. Meillä oli aikoinaan päätyasunto, yksi ainoa naapuri. Joka savusti meidät lopulta ulos.
Päällisin puolin naapurin elämä oli ihan ok, oli siis kulissit kunnossa. Avioliitto, hyvä työpaikka, yms. Mutta vakavia luonnehäiriöitä/mt-ongelmia oli takana!
Sillä aika usein seinänaapurit muuttivat/myivät asuntojaan. Vuokralle niitä koitettiin pistää (me olimme onneksi vain vuokralla) eikä siinä kukaan kauaa asunut.
Mittavia ongelmia oli tuon yhden naapurin takia. Päätimme muutta itse pois, ennen kuin mielenterveys menee vain sen mulkun takia.
Vierailija kirjoitti:
Rivitalossa on yhdistettynä kerrostalon ja omakotitalon huonot puolet.
Ap:llä on kuvittelua omasta merkittävyydestään.
Aloituksen tekijä olisi voinut olla minä, tosin asuin rivarissa 4 vuotta vuokralla ja siitä on yli 20 vuotta, mutta täsmälleen sama meno siellä, hyi hitto. Muutin sitten ok-taloon ja täältä en lähde mihinkään. Jopa pihatyöt teen oikein mielelläni kun täällä on hajurakoa naapureihin ja jättävät rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista kyyläämistä se on kerrostaloissakin. Et voi mennä omalle parvekkeelle kun vastapäätä asuvat tai vieressä asuvat kyyläävät sinua parvekkeella. Samoin juoruilu kerrostaloissa.
Vuokrakerrostaloissa nyt ainakaan naapurit ei välttämättä edes tunne toisiaan tai ole koskaan nähnytkään toisiaan. Ihan pienkerrostalot ehkä eri asia.
Asuin lapsena vanhalla omakotialueella, jossa lähes kaikki perheet olivat asuneet jo monessa sukupolvessa. Naapurien asiat tiedettiin suunnilleen 80 vuotta taaksepäin. :D No onneksi sentään vieraiden tulemisia ja menemisiä ei kukaan seuraillut.
Vierailija kirjoitti:
Eniten tosiaan on saanut olla rauhassa kerrostalossa.
Edellisessä okt:ssa taas oli liiankin sosiaalisia naapureita. Mukavia tosin mutta aina kun pihalle meni niin aina oli jollakin naapurilla jotain asiaa.
Nykyisessä on hyvä, on naapureita mutta ovat onneksi yhtä omalla tontillaan viihtyviä eikä jatkuvasti tarvitse kuulumisia vaihtaa.
Kyllä kerrostalossakin naapureiden asioihin puututaan ja tiedetään. Satuin kerran vahingossa jutskailemaan yhden muikkelin kanssa, joka asui samassa rapussa. Se innostui kertomaan jokaisen rapussa asuvan ihmisen asiat. Ihme, kuinka se voi kaikkien asiat tietää, olisko naapurikyttääjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten tosiaan on saanut olla rauhassa kerrostalossa.
Edellisessä okt:ssa taas oli liiankin sosiaalisia naapureita. Mukavia tosin mutta aina kun pihalle meni niin aina oli jollakin naapurilla jotain asiaa.
Nykyisessä on hyvä, on naapureita mutta ovat onneksi yhtä omalla tontillaan viihtyviä eikä jatkuvasti tarvitse kuulumisia vaihtaa.Kyllä kerrostalossakin naapureiden asioihin puututaan ja tiedetään. Satuin kerran vahingossa jutskailemaan yhden muikkelin kanssa, joka asui samassa rapussa. Se innostui kertomaan jokaisen rapussa asuvan ihmisen asiat. Ihme, kuinka se voi kaikkien asiat tietää, olisko naapurikyttääjä.
Sattunut varmaan vaan vahingossa jutskailemaan naapurien kanssa.
Itsellä vähän sama tilanne sillä erotuksella etten välitä paskaakaan mitä naapurit juoruaa kun tiedän etten ole mitään pahaa tehnyt. Veljelleni suuttuisin jos tulisi v***ua huutamaan pihaani.
Aikanaan oli ne hauskat nettisivut kerrostalokyttääjät:D
Tsemppiä! Yksin asuvaa ihmetellään ja ehkä kytätäänkin enemmän. Ap:llä veli käymässä ja kuiskutellaan ties mitä.
Päästään ne naapurit on vialla. Hankkikoot elämän hiton luuserit.
En tunnista tämmöistä. En edes tunne naapureita rivitalossamme. Asuntoihin on kaksi sisäänkäyntiä ja kukin käyttää mitä milloinkin, joten naapureihin törmääminen on ihan satunnaista.
Niin, joku ehkä haluaisi tai kuvittelee, että rivitaloissa ollaan kuin 'yhtä suurta perhettä' :D. Ei en halua, elän vain oman perheeni kanssa ja tutustun jos tutustun ja ystävystyn, keiden kanssa ystävystyn. En halua jakaa elämääni ja asioitani, jos en halua. Muuta kuin mieheni ja lasteni kanssa :). Kaikki muu on yksityiselämääni, ei kuulu muille.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa... On se niin kamalaa niin kamalaa...
Runkkuringin jäsenkin saapui keskusteluun.
Asuttu 14 vuotta rivarissa ja tykätään. Nykyään hyvä meno kun juoruakat muuttaneet pois.