Vakituinen työpaikka ei jatkossa enää tuo mitään varmuutta elämään
Työnantaja voi jatkossa potkia ulos helposti jos ei naama miellyttä. Perusteluksi vaan, että "asiallinen syy." Sitten sinut voidaan palkata määräaikaisena takaisin tai laittaa sinne 9 euron pakkotyöhön, jotta tuet eivät katkea. Tätä paskaa duunarille luvassa.
Ei ainakaan auta esim. syntyvyyden nousuun, kun elämä ja tulot käy yhä epävarmemmaksi. Kuka alkaa lapsia tekemään, kun pihalle voit työstä lentää koska vaan ja ansiosidonnaistakaan et saa enää kuten ennen?
Kommentit (399)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on nuo vakiosaikuttajat jotka on poissa vuodessa sen varmaan 30-40 päivää. Ja iso osa on krapulapäiviä. Joskus on käry käynyt mutta silti niistä ei olla päästy eroon.
Itse olen pelkästään iloinen näistä uudistuksista.
Näinhän se on. Niillä jotka hoitavat työnsä kunnolla ei ole mitään hätää, päinvastoin heidän työnsä tulee helpottumaan kun ei tarvitse korjailla toisten tekemiä mokia eikä jäädä ylitöihin työkaverin yllättävän "sairauspoissaolon" takia
Toki, mutta on suloisen naiivia ajatella, että kun työnantaja on irtisanonut turhat saikuttajat, etteikö työantaja voisi irtisanoa muitakin mistä syystä tahansa. Ai tämä tyyppi ei halua osallistua firman virkistyspäiviin? Kenkää. Tämä ei ole tarpeeksi sosiaalinen höpöttelijä? Kenkää. Tämän naama ei miellytä? Kenkää. Tällä on lapsia? Kenkää. Tällä ei ole lapsia? Kenkää. Tämä ei tykännyt pomon lähentelystä? Kenkää. Tämä ei tullut vapaapäivänä töihin, kun kutsuttiin? Kenkää. Tämä ei ole tavoitettavissa puhelimesta 24/7? Kenkää. Tämä ei mielistele pomoa tarpeeksi? Kenkää. Tämä kehtasi kritisoida firman toimintatapoja? Kenkää. Katso, tämä toinen tulisi tekemään työt halvemmalla kuin meidän nykyinen työntekijä? Kenkää.
Kun otetaan yhdeltä pois jokin oikeus, se tarkoittaa sitä, että muiltakin voidaan viedä sama oikeus. Tässä tapauksessa oikeus pitää työpaikkansa. Lakiin kun ei ole kirjattu, että tämä irtisanominen koskee vain tapauksia X ja Y.
Siellä vasemmassa äärilaidassa on tietysti helppo levittää tuollaista propagandaa, mutta kyllä se käytännössä niin menee, että kun työntekijä on työnantajan mielestä hyvä, niin ei mitään hätää.
Fiksu ihminen tietysti kehittää työn ohessa jatkuvasti itseään, eli ei jää tyhjän päälle jos työpaikka menee syystä tai toisesta alta. Yksi syy, miksi aikoinani lähdin yrittäjäksi oli se, että minua suorastaan vitutti katsella sitä lusmuilua ja kaikenlaista omaan pesään kusemista varsinkin isoissa yrityksissä, joissa oli tyrannimainen ammattiliitto takaamassa, että vaikka porukka kuinka perseilee, kenkää ei saa kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansa tulee kaduille ja massiiviset lakot, eikä mene kauaa.
Efter det har ni ännu färre arbetstillfällen och ännu färre arbetsgivare, men samma mängd munnar att mätta.
Puhusis suomme sääkki vaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä saa mitä tilaa 😂
Selittäisitkö kuka on tilannut ja mitä?
Kokoomuksen ja persujen äänestäjät tiesivät kyllä nämä tulevat heikennykset työntekijän asemaan jo ennen äänestämistä. Samoin RKP:n ja kristillisten äänestäjät. Toki kepukin nämä muutokset olisi siunannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansa tulee kaduille ja massiiviset lakot, eikä mene kauaa.
Efter det har ni ännu färre arbetstillfällen och ännu färre arbetsgivare, men samma mängd munnar att mätta.
Puhusis suomme sääkki vaa.
Jukolan viesti ordnas förresten i Borgå i år.
Työelämä on huonon ja epäkunnioittavan johtamisen takia tänä päivänä kauhea, siihen hallituksen tulisi puuttua. Epävarmuuden lisääminen vielä tämän päälle ei ainakaan lisää syntyvyyttä.
Yrityksen ei ole pakko työllistää ketään. Muutama tuntemani yrittäjä ei ota lisää työntekijöitä, jättää mielummin työt tekemättä.
No ei kai se ole ikinä tuonut. Oon ollut kahdessa vakituisessa työpaikassa. Eka tapauksessa toimipaikka lopetettiin kokonaan tuotannollis-taloudellisista syistä. Sama syy toisessakin, työt siirrettiin Intiaan.
Vakituista työpaikkaa ei oikeasti ole ollut noin 30 vuoteen.
- ja tämä on varma tieto ja kokemuksen syvä rintaääni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin työpaikkojen vakituiset lorvailijat voivat hieman skarpata muutoksen myötä jos haluavat pitää työnsä. Meillä töissä kourallinen vakituisia jotka vähän väliä notkumassa ja juoruamassa. Tauot venyy ja paukkuu. Vältellään ja jopa pakoillaan töitä. Valitaan parhaimmat päältä. Vuokraporukkaa huhkii hiki hatussa. Heissä monta ahkeraa tekijää mutta ei voi vakinaistaa kun eräät laiskamadot vieneet paikat.
Eikä ole siitä kiinni että olisi huono esimies tai työpaikka. Joillakin vaan asenne että palkkaa pitäisi saada tekemättä mitään. Esitetään reipasta sen aikaa että saadaan vakituinen työ ja sitten tippuu hanskat.
Tässä on erittäin hyvä pointti. Olen määräaikaisena kunnalla töissä. Samassa paikassa on vakkareita, yleensä 50-60v naisia (naisvaltainen työyhteisö muutenkin). Sitten on me määräaikaiset, jotka joudutaan aina jännittämään miten meidän käy. Tai jos joku vakkareista jää vaikka eläkkeelle, jännitetään sitä laitetaanko paikkaa auki ylipäätään vai säästääkö kunta, ja jos tulee paikka auki, alkaa hirveä stressi ja kilpailu määräaikaisten keskuudessa vapaasta paikasta.
On muuten ihan hurjan iso ero vakkarimammojen ja meidän määräaikaisten kesken. Ensinnäkin vakituisilla järjestään 38 lomapäivää vuodessa, mikä tekee siis yli 7 viikkoa! Meidän ikäluokka ei tule ikinä saavuttamaan samaa lomaoikeutta. Sitten vielä nämä vakkarit valittavat lomalta paluun jälkeen, miten on niin rankkaaaa ja tylsääää palata takaisin töihin, pitäisi olla lisääää lomaaaa. Ihme nillittäjiä. Mutta ei siinä kaikki. Siinä missä me määräaikaiset syödään kiltisti puolessa tunnissa taukohuoneessa lounaseväämme, vakkariporukka lähtee kaikessa rauhassa milloin mihinkin lounasravintolaan lounastamaan. Syövät ja juoruavat pitkän kaavan mukaan, ja heittämällä menee jopa puolitoista tuntia, että suvaitsevat palata takaisin! Kaupungin sääntöjen mukaan pitkät lounaat ovat ok vain, jos leimaavat "ulos lounas" lähteissään lounaalle, mutta tätähän he eivät tee, ja sanovat sen ihan suoraan. Pitkät lounaat kuulemma työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, ja nostavat mekkalan jos niihin puututaan.
Muutenkin heidän työteho on ihan mitä sattuu. Aamulla juorutaan taukohuoneessa aamukahvilla puoli tuntia ("yhteisöllisyyttä"), vähintään tunnin lounas, iltapäivällä taas piiiiitkä kahvitauko. Ja siinä välissä työnteko on juoruamista, omien asioiden hoitamista, mm. taloyhtiön kokouksiin valmistautumista (tiedän, koska näitä dokumentteja löytyy työpaikan tulostimelta), nettishoppailua (ostoksia esitellään kahvitauoilla niin tiedän), lomamatkoja, lentoja jne. etsien ja varaillen (keskustelua näistä taukohuoneessa).
Ja sanomattakin selvää, että me määräaikaiset tehdään työt. Vakkareilla käsitys, että ovat herran kukkarossa kunnan "vakituisina".
Minusta on surullista, että kaikki tuntuvat vihaavan meitä 50-60 -vuotiaita naisia. Itse olen aina yrittänyt auttaa nuoria naisia, jotta heillä ei olisi samoja vaikeuksia kuin itsellä työelämän alussa. Olen kunnan töissä, mutta töitä joutuu paiskimaan vuosi vuodelta enemmän. Pidän tunnin lounastauon, käyn kotona syömässä, mutta vastaavasti olen yleensä töissä noin klo 18 asti. Vaikea uskoa, että tuo kertomasi voi missään pitää paikkaansa. En muuten edes tiedä, kuka meidän kunnassa on vakkari ja kuka määräaikainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin työpaikkojen vakituiset lorvailijat voivat hieman skarpata muutoksen myötä jos haluavat pitää työnsä. Meillä töissä kourallinen vakituisia jotka vähän väliä notkumassa ja juoruamassa. Tauot venyy ja paukkuu. Vältellään ja jopa pakoillaan töitä. Valitaan parhaimmat päältä. Vuokraporukkaa huhkii hiki hatussa. Heissä monta ahkeraa tekijää mutta ei voi vakinaistaa kun eräät laiskamadot vieneet paikat.
Eikä ole siitä kiinni että olisi huono esimies tai työpaikka. Joillakin vaan asenne että palkkaa pitäisi saada tekemättä mitään. Esitetään reipasta sen aikaa että saadaan vakituinen työ ja sitten tippuu hanskat.
Tässä on erittäin hyvä pointti. Olen määräaikaisena kunnalla töissä. Samassa paikassa on vakkareita, yleensä 50-60v naisia (naisvaltainen työyhteisö muutenkin). Sitten on me määräaikaiset, jotka joudutaan aina jännittämään miten meidän käy. Tai jos joku vakkareista jää vaikka eläkkeelle, jännitetään sitä laitetaanko paikkaa auki ylipäätään vai säästääkö kunta, ja jos tulee paikka auki, alkaa hirveä stressi ja kilpailu määräaikaisten keskuudessa vapaasta paikasta.
On muuten ihan hurjan iso ero vakkarimammojen ja meidän määräaikaisten kesken. Ensinnäkin vakituisilla järjestään 38 lomapäivää vuodessa, mikä tekee siis yli 7 viikkoa! Meidän ikäluokka ei tule ikinä saavuttamaan samaa lomaoikeutta. Sitten vielä nämä vakkarit valittavat lomalta paluun jälkeen, miten on niin rankkaaaa ja tylsääää palata takaisin töihin, pitäisi olla lisääää lomaaaa. Ihme nillittäjiä. Mutta ei siinä kaikki. Siinä missä me määräaikaiset syödään kiltisti puolessa tunnissa taukohuoneessa lounaseväämme, vakkariporukka lähtee kaikessa rauhassa milloin mihinkin lounasravintolaan lounastamaan. Syövät ja juoruavat pitkän kaavan mukaan, ja heittämällä menee jopa puolitoista tuntia, että suvaitsevat palata takaisin! Kaupungin sääntöjen mukaan pitkät lounaat ovat ok vain, jos leimaavat "ulos lounas" lähteissään lounaalle, mutta tätähän he eivät tee, ja sanovat sen ihan suoraan. Pitkät lounaat kuulemma työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, ja nostavat mekkalan jos niihin puututaan.
Muutenkin heidän työteho on ihan mitä sattuu. Aamulla juorutaan taukohuoneessa aamukahvilla puoli tuntia ("yhteisöllisyyttä"), vähintään tunnin lounas, iltapäivällä taas piiiiitkä kahvitauko. Ja siinä välissä työnteko on juoruamista, omien asioiden hoitamista, mm. taloyhtiön kokouksiin valmistautumista (tiedän, koska näitä dokumentteja löytyy työpaikan tulostimelta), nettishoppailua (ostoksia esitellään kahvitauoilla niin tiedän), lomamatkoja, lentoja jne. etsien ja varaillen (keskustelua näistä taukohuoneessa).
Ja sanomattakin selvää, että me määräaikaiset tehdään työt. Vakkareilla käsitys, että ovat herran kukkarossa kunnan "vakituisina".
Minusta on surullista, että kaikki tuntuvat vihaavan meitä 50-60 -vuotiaita naisia. Itse olen aina yrittänyt auttaa nuoria naisia, jotta heillä ei olisi samoja vaikeuksia kuin itsellä työelämän alussa. Olen kunnan töissä, mutta töitä joutuu paiskimaan vuosi vuodelta enemmän. Pidän tunnin lounastauon, käyn kotona syömässä, mutta vastaavasti olen yleensä töissä noin klo 18 asti. Vaikea uskoa, että tuo kertomasi voi missään pitää paikkaansa. En muuten edes tiedä, kuka meidän kunnassa on vakkari ja kuka määräaikainen.
Nykytyöelämä asettaa nuoret ja vanhat vastakkain. Nuoret saavat meillä yleensä mielenkiintoisimmat tehtävät, vaikka vanhemmilla olisi siihen sopivaa asiantuntemusta ja kiinnostusta. Saattaa olla syy vanhempien työntekijöiden tylsistymiseen: kertynyttä asiantuntemusta ja kokemusta ei saa hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin työpaikkojen vakituiset lorvailijat voivat hieman skarpata muutoksen myötä jos haluavat pitää työnsä. Meillä töissä kourallinen vakituisia jotka vähän väliä notkumassa ja juoruamassa. Tauot venyy ja paukkuu. Vältellään ja jopa pakoillaan töitä. Valitaan parhaimmat päältä. Vuokraporukkaa huhkii hiki hatussa. Heissä monta ahkeraa tekijää mutta ei voi vakinaistaa kun eräät laiskamadot vieneet paikat.
Eikä ole siitä kiinni että olisi huono esimies tai työpaikka. Joillakin vaan asenne että palkkaa pitäisi saada tekemättä mitään. Esitetään reipasta sen aikaa että saadaan vakituinen työ ja sitten tippuu hanskat.
Tässä on erittäin hyvä pointti. Olen määräaikaisena kunnalla töissä. Samassa paikassa on vakkareita, yleensä 50-60v naisia (naisvaltainen työyhteisö muutenkin). Sitten on me määräaikaiset, jotka joudutaan aina jännittämään miten meidän käy. Tai jos joku vakkareista jää vaikka eläkkeelle, jännitetään sitä laitetaanko paikkaa auki ylipäätään vai säästääkö kunta, ja jos tulee paikka auki, alkaa hirveä stressi ja kilpailu määräaikaisten keskuudessa vapaasta paikasta.
On muuten ihan hurjan iso ero vakkarimammojen ja meidän määräaikaisten kesken. Ensinnäkin vakituisilla järjestään 38 lomapäivää vuodessa, mikä tekee siis yli 7 viikkoa! Meidän ikäluokka ei tule ikinä saavuttamaan samaa lomaoikeutta. Sitten vielä nämä vakkarit valittavat lomalta paluun jälkeen, miten on niin rankkaaaa ja tylsääää palata takaisin töihin, pitäisi olla lisääää lomaaaa. Ihme nillittäjiä. Mutta ei siinä kaikki. Siinä missä me määräaikaiset syödään kiltisti puolessa tunnissa taukohuoneessa lounaseväämme, vakkariporukka lähtee kaikessa rauhassa milloin mihinkin lounasravintolaan lounastamaan. Syövät ja juoruavat pitkän kaavan mukaan, ja heittämällä menee jopa puolitoista tuntia, että suvaitsevat palata takaisin! Kaupungin sääntöjen mukaan pitkät lounaat ovat ok vain, jos leimaavat "ulos lounas" lähteissään lounaalle, mutta tätähän he eivät tee, ja sanovat sen ihan suoraan. Pitkät lounaat kuulemma työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, ja nostavat mekkalan jos niihin puututaan.
Muutenkin heidän työteho on ihan mitä sattuu. Aamulla juorutaan taukohuoneessa aamukahvilla puoli tuntia ("yhteisöllisyyttä"), vähintään tunnin lounas, iltapäivällä taas piiiiitkä kahvitauko. Ja siinä välissä työnteko on juoruamista, omien asioiden hoitamista, mm. taloyhtiön kokouksiin valmistautumista (tiedän, koska näitä dokumentteja löytyy työpaikan tulostimelta), nettishoppailua (ostoksia esitellään kahvitauoilla niin tiedän), lomamatkoja, lentoja jne. etsien ja varaillen (keskustelua näistä taukohuoneessa).
Ja sanomattakin selvää, että me määräaikaiset tehdään työt. Vakkareilla käsitys, että ovat herran kukkarossa kunnan "vakituisina".
Vakkareidenkin joukosta löytyy työntekijöitä jotka hoitavat työnsä ja pitävät sovituista asioista kiinni.
Kyllä semmoinen joidenkin vakituisten vetelehtiminen voi alkaa ennen pitkää ärsyttämään myös toista vakkaria joka hoitaa hommansa.
Ärsyttävää jos joutuu hoitamaan toisen töitä perästä ja mennään "omilla säännöillä".
Miksi he saisivat pidellä pidempiä taukoja, jättää töitä tekemättä ilman että siihen puututaan?
Vierailija kirjoitti:
En muista mitä työsopimuksessa lukee, olen ollut kauan samassa työssä. Ehkä olen sitten naiivi, mutta minusta tuo lakiuudistus kyllä kuulostaa siltä, että nyt on helppo kaikki, joiden naama ei miellytä, potkia pois.
Ihan varmasti tiedät, ettei kyse ole kenenkään naamasta ja sen miellyttävyydestä. Asiallinen syy voi olla se, että saikuttaa jatkuvasti niin paljon, että kun asianomainen ilmestyy töihin, kaikki hämmästyvät, ja jos on kaksi päivää peräkkäin töissä, ollaan täysin varmoja, ettei tuota nyt sitten nähdä vähään aikaan, eikä tosiaan nähdäkään. Se, että ei saavu työpaikalle, ei ihmetytä ketään, mutta sitä ihmetellään, miten saikuttaminen saa jatkua. Vakisaikuttajan tilalle voisi saada työntekijän, jonka työhön saapumiseen voisi luottaa, sensijaan, että nyt luotetaan siihen, ettei saavu. Eihän tällaisessa ole kysymys siitä, minkälaisen naaman on sattunut saamaan.
Saakohan hoitajat lähiaikoina potkuja kun terveysasemia lakkautetaan?
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole yksityisellä koskaan ollut mikään tae.
T. 13 yt.t läpikäynyt
Minulla vakituinen työsuhde kesti 10 vuotta. En edes muista kuinka monet yt:t kävin läpi. Pahimmillaan niitä oli 5-6 kertaa vuodessa. Välillä uudet alkoivat ennenkuin edellisiä oltiin saatu päätökseen.
Vierailija kirjoitti:
Yrityksen ei ole pakko työllistää ketään. Muutama tuntemani yrittäjä ei ota lisää työntekijöitä, jättää mielummin työt tekemättä.
Ennen vuodenvaihdetta varmaan ajautuu konkkaan. Sitten ei tarvitse enää työllistää ketään eikä tehdä mitään töitä. Onnea vaan valitsemalleen tielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista mitä työsopimuksessa lukee, olen ollut kauan samassa työssä. Ehkä olen sitten naiivi, mutta minusta tuo lakiuudistus kyllä kuulostaa siltä, että nyt on helppo kaikki, joiden naama ei miellytä, potkia pois.
Ihan varmasti tiedät, ettei kyse ole kenenkään naamasta ja sen miellyttävyydestä. Asiallinen syy voi olla se, että saikuttaa jatkuvasti niin paljon, että kun asianomainen ilmestyy töihin, kaikki hämmästyvät, ja jos on kaksi päivää peräkkäin töissä, ollaan täysin varmoja, ettei tuota nyt sitten nähdä vähään aikaan, eikä tosiaan nähdäkään. Se, että ei saavu työpaikalle, ei ihmetytä ketään, mutta sitä ihmetellään, miten saikuttaminen saa jatkua. Vakisaikuttajan tilalle voisi saada työntekijän, jonka työhön saapumiseen voisi luottaa, sensijaan, että nyt luotetaan siihen, ettei saavu. Eihän tällaisessa ole kysymys siitä, minkälaisen naaman on sat
Sairauden takia ei saa irtisanoa. Se ei ole asiallinen eikä laillinen syy, ei edes lakimuutoksen jälkeen.
Erikoista että täällä nyt joukolla duunarit rienuitsevat että sairastuneista päästään nyt eroon. Jollain tekosyyllä heidän toki irtisanotaankin. Niin se menee nykyisinkin.
Kuka tahansa meistä voi sairastua. Ei kannattaisi kaivaa omaa kuoppaa.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on tähän asti ollutkin vaikea päästä eroon työpaikan ilmapiirin myrkyttäjästä. Hyvä, jos edes joku keino saadaan. Jos ei ole itse kokenut, niin voi olla vaikea uskoa, kuinka paljon pahaa 1 ihminen voi saada aikaan 30 hengen työryhmässä.
Kertoo heikosta ja saamattomasta johtajasta. Tai sitten myrkyttäjä on pomon kaveri.
No mutta syystähän sä lähtöpassit sait. Ei paljon ja usein saikuttajista ole hyötyä. Ja ehkä tuon takia et myöskään kuulunut työpaikan ydinporukkaan, koska olit niin paljon pois. Työkavereilla mennyt hermo, kun joutuneet tekemään sunkin työt.