Miksi syrjäytyneet ihmiset eivät tee elämällensä mitään?
Ovat vain katkeria muille ja purkavat pahaa oloaan internetissä. Eikö heille voisi keksiä vaikka jotakin päiväkerhotoimintaa, kun eivät itse pääse kodista ulos.
Kommentit (54)
Äitini oli ennen todella aktiivinen, kun oli vielä työelämässä, mutta nykyään eläkkeellä hän on aina kärttyinen. Ei ole keksinyt mitään miellyttävää tekemistä päiviinsä, vaikka aikaa olisi. Ennen kaikki elämä pyöri työn ympärillä. Tiedä vaikka nykyään pyörisi täällä trollailemassa kaiket päivät?
Monet varmaan luovuttaneet kaiken suhteen,vastoinkäymiset vaatineet veronsa, masennus vaivaa. Ei ole helppoa enää nousta jaloilleen.
Osalla ei ole kykyjä tai älyä, osa on emotionaalisesti täysin hajalla.
Olen varmaan se syrjäytynyt täällä. Terveyden takia.
Mutta enpä silti kirjoittele ilkeitä juttuja tänne. Pikemminkin päinvastoin. Kauhistelen tätä palstaa aika usein.
Se ilkeä voi olla ehkä muukin kuin syrjäytynyt? Kaikenlaista löytyy eri ihmisryhmistä.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa melkoisesti elämää, ei siinä päivätoiminnan järjestäminen auta mitään. Menisin mielelläni ihan oikeisiin töihin jos vointi ja terveys sen vain sallisivat.
Tämä. Lisäksi äärimmäinen uupumus.
Miksi pitäisi tehdä? Itse olen mieluusti syrjäytynyt kun näen millaiseen suuntaan maailma on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Mille elämälle?
Tää
Voi olla opittua avuttomuutta taustalla, johtuen esim lapsuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa melkoisesti elämää, ei siinä päivätoiminnan järjestäminen auta mitään. Menisin mielelläni ihan oikeisiin töihin jos vointi ja terveys sen vain sallisivat.
Siedätyshoito parantaa tuon samantien, itselläkin oli tuo todettuna ja menin asiakaspalvelu töihin ja kappas ei enää mitään oireta. Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain, lääkkeet on se turhin ja huonoin vaihtoehto.
Syrjäytyneiden sosiaalituet vastikkeellisiksi. Joko osallistut toimintaan tai olet syömättä.
Minä olen syrjäytynyt ja ihan omasta tahdostani. Olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni, paljon tyytyväisempi kuin ollessani työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneiden sosiaalituet vastikkeellisiksi. Joko osallistut toimintaan tai olet syömättä.
Syrjäytyneet ovat monesti niitä kaikkein fiksuimpia
Ei kaikki syrjäytyneet edes halua muutosta. Itse onneksi pääsin tk-eläkkeelle, joten saan rauhassa olla syrjäytynyt. Masennus mulla ja toivo menetetty aikoja sitten. Jännä, kuinka psyk. hoitajani ei pitänyt mua syrjäytyneenä, ilmeisesti normaalin ulkomuotoni takia - ei kaikki syrjäytyneet ole mitään kassialmoja.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen syrjäytynyt ja ihan omasta tahdostani. Olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni, paljon tyytyväisempi kuin ollessani työelämässä.
Et ole syrjäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyneiden sosiaalituet vastikkeellisiksi. Joko osallistut toimintaan tai olet syömättä.
Syrjäytyneet ovat monesti niitä kaikkein fiksuimpia
Eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen syrjäytynyt ja ihan omasta tahdostani. Olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni, paljon tyytyväisempi kuin ollessani työelämässä.
Olet työtä vieroksuva, et syrjäytynyt.
Toivottavasti et elä tuilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan se syrjäytynyt täällä. Terveyden takia.
Mutta enpä silti kirjoittele ilkeitä juttuja tänne. Pikemminkin päinvastoin. Kauhistelen tätä palstaa aika usein.
Se ilkeä voi olla ehkä muukin kuin syrjäytynyt? Kaikenlaista löytyy eri ihmisryhmistä.
Olet oikeassa. Kuulun tulojeni puolesta parhaaseen 1% mutta kirjoittelen tosi häijyjä täällä ;) Varsinkin työttömistä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa melkoisesti elämää, ei siinä päivätoiminnan järjestäminen auta mitään. Menisin mielelläni ihan oikeisiin töihin jos vointi ja terveys sen vain sallisivat.