Lue keskustelun säännöt.
Miten saisin 15v tytön ymmärtämään aurinkorasvan käytön tärkeyden? Tytöllä on isänsä iho joka ei pala herkästi ja ruskettuu tosi nopeasti ...
14.06.2023 |
Selkä hänellä täynnä luomia ja painelee vaan olkaintoppi päällä.
Kommentit (215)
Suomessa aurinko on toki heikompi ja vähemmän esillä kuin etelämpänä, mutta ei täälläkään tyhmä tarvitse olla. Lukuisat ihmiset grillaavat itseään - myös siellä etelässä - vailla huolen häivää. Ystäväni kuoli alle 35v melanoomaan. Ihan vaan Suomessa itseään rusketti.
Auringon tuhoisa vaikutus näkyy erityisesti Australiassa. Joka 30. minuutti joku australialainen saa diagnoosin, joka 6. tunti joku siellä kuolee melanoomaan. Se on ihan todellinen riski joka on Suomessa toki pieni mutta silti se kannattaa tietää ja tehdä sen pohjalta valintansa.
Tiesittekö muuten että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana melanooman hoito on harpponut upeasti eteenpäin? Vielä 2010-luvulla vain yksi kymmenestä vakavaan melanoomaan sairastuneesta selvisi. Nyt luvut ovat paljon paremmat. Ihmiset myös hakeutuvat aikaisemmin hoitoon koska tietävät mitä merkkejä pitää silmällä. Ja juuri siksi asiasta pitää puhua! Myös Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melanooman esiintyvyys on 7,8/100 000 naisella Suomessa. Siis noin 0,08 promillella väestöstä. Toisin sanoen melanooma on edelleen hyvin harvinainen. Todella huonoa tuuria pitäisi olla, jos ei edes parina päivänä vuodessa voi kulkea kesävaatteissa saamatta syöpää!
Eikö hyvän läyhätyksen pilaaminen faktoilla ole kiellettyä palstan säännöissä?
Pakko se on. Jos joku ei vielä hahmota mittasuhteita niin elämänsä aikana melanoomaan sairastuu 1/12 820 naisesta. Näistäkin oletettavasti merkittävä osa ilmenee vanhuksilla eikä nuorilla työikäisillä. On erittäin epätodennäköistä saada melanooma tavallisella kesäilakoinnilla.
Aika hurjaa ajatella, että Suomessa on moninkertaisesti todennäköisempää synnyttää kuollut lapsi kuin saada melanooma :O (Vuonna 2021 kuolleena syntyneitä lapsia oli 0,26 % kaikista synnytyksistä eli suhdeluku oli 260/100 000.)
Ei tuossa mielestäni ole mitään ihmeellistä. Raskaus ja synnytyshän ovat aina riskaabeleja, ja kuitenkin ihmiset sitä tekevät päivittäin.
Mua oikeasti ärsyttää aurinkorasvan käytössä se, että ihmiset luulee että aurinkorasva suojaa kokonaan säteilyltä ja että voivat aurinkorasvan takia oleilla auringossa sen 4 tuntia suorassa paisteessa. Kun mikään rasva ei ole tarpeeksi tehokas suojaamaan kokonaan säteilyltä. Jotkut myös pitkittää auringossa oleilua, koska "no koska mulla on nyt aurinkorasvaa". Tuntuu että tuo auringossa löhöily vaan pidentyy joillain, kunhan on aurinkorasvaa. Lisäksi moni ei tiedä sitä, että ihon ruskettuminen on jo ihon esivaurio. Ihosi siis koittaa varoittaa sinua, että älä enää ota aurinkoa. Monista rusketus on vain kiva, ihana juttu. Esim. 62v äitini ei ollut koskaan kuullutkaan tuollaisesta. Mietin, eikö ihmisiä valisteta tästä ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa aurinko on toki heikompi ja vähemmän esillä kuin etelämpänä, mutta ei täälläkään tyhmä tarvitse olla. Lukuisat ihmiset grillaavat itseään - myös siellä etelässä - vailla huolen häivää. Ystäväni kuoli alle 35v melanoomaan. Ihan vaan Suomessa itseään rusketti.
Auringon tuhoisa vaikutus näkyy erityisesti Australiassa. Joka 30. minuutti joku australialainen saa diagnoosin, joka 6. tunti joku siellä kuolee melanoomaan. Se on ihan todellinen riski joka on Suomessa toki pieni mutta silti se kannattaa tietää ja tehdä sen pohjalta valintansa.
Tiesittekö muuten että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana melanooman hoito on harpponut upeasti eteenpäin? Vielä 2010-luvulla vain yksi kymmenestä vakavaan melanoomaan sairastuneesta selvisi. Nyt luvut ovat paljon paremmat. Ihmiset myös hakeutuvat aikaisemmin hoitoon koska tietävät mitä merkkejä pitää silmällä. Ja juuri siksi asiasta pitää puhua! Myös Suomessa.
Suomessa on jännä kulttuuri että näistä asioista ei oikein saisi puhua vaan ihovauriot on vähän hys hys. Niinkuin tässäkin keskustelussa on kritisoitu niitä, jotka välttävät aurinkoa ulkonäön takia. Se koetaan negatiiviseksi asiaksi. Minusta on outoa että nykyäänkin on vielä niitä ihmisiä jotka menevät rannalle ilman aurinkosuojaa ja käyttävät sen sijaan jotain porkkanaöljyä iholleen, koska se on terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää näyttää sille / lukea sille ihan oikeita artikkeleja.
Tyttö voi ajatella, että ne on vain sun juttuja eikä ota vakavasti.
Mulle tuli melanooma yhteen luomeeni noin 40-vuotiaana, vaikka aurinkoa en ole ottanut sitten lapsuuden rantalomien. Lapsuudessa olimme kyllä aina ulkona enkä muista aurinkorasvoista mitään, että onko niitä käytetty.
Teini-iästä lähtien en enää käynyt rannoilla enkä ottanut aurinkoa siten, että menen varta vasten aurinkoon makaamaan, en edes käynyt rannoilla uimassa, kesälläkin hakeuduin varjoon enkä istuskellut juurikaan auringossa.
Olen normaalia paljon enemmän sisätiloissa muutenkin ja niin vain melanooma tuli (ei ollut levinnyt, selvisin luomenpoistolla). Suomessa kesäisin olen laittanut aina kerrointa 50 niihin kohtiin, jotka eivät vaatteella peity, ihan vaikka kun lähden kaupungille.
Ikävuosina 20-40 olin vain muutaman kerran etelän lomalla, silloin suojakertoimet 50 aina päällä.
Olen siis altistunut normaalia paljon vähemmän auringolle ja sain melanooman.
Näin juuri. Ihosyöpä tulee niille jotka välttää aurinkoa. Älylaiteetkin aiheuttaa syöpää. Luonto ei tee virheitä eikä aurinko tapa ketään, jos ei itseään polta yhtenään. Sisällä viihtyvät sairastuu, itsekin kuulun niihin. Fiksusti auringossa ollessa rasvoja ei tarvita. Markkinamiehiä uskotte. Missä muuten mainostetaan lasten ja miesten aurinkorasvoja kasvoille ympäri vuoden?? Miten se olikaan, että vain nainen tarvii naamalleen suojakertoimet ympäri vuoden. Jos tarvii käyttää, fysikaalinen
suoja kemialliset myrkkyjä.Ööh tietenkin miehetkin käyttävät aurinkorasvaa, kaikki tuntemani tekevät niin. Ja ne jotka eivät ole tehneet nuorena, katuvat nyt kun iho on jo peruuttamattomasti vaurioitunut.
Onko ne sitten polttaneet itsensä jatkuvasti vai mistä kyse? Olleet jatkuvasti jossain päiväntasaajalla käristymässä?
Geenit varmaan vaikuttaa myös paljon, ja elintavat yleisesti. Tiedän vanhoja miehiä (ja naisia) jotka olleet ihan normaalisti auringossa niin pohjolassa kuin etelässäkin, eivätkä käyttäneet nuorena mitään rasvoja, eivätkä ole nyt vanhana sen ryppyisempiä kuin muutkaan.
Monella purjehtijalla on aika vanhan näköinen iho. Ei se vaadi päiväntasaajaa vaan esimerkiksi 20 vuotta Saimaalla.
Laskettelijat myös. Ystäväni iho on vaurioitunut juuri sen rajan mukaisesti, mistä laskettelulasit kulkevat. Ei ole sattumaa. Nyt harmittelee koska eihän se kivaa ole.
Outoa harmitella jotain ryppyjä, jos on saanut elää nauttien siitä mistä oikeasti tykkää. Vai ovatko tosiaan noin latteita ihmisiä, että kaiken jälkeen murehtivat ryppyjä eivätkä ole tyytyväisiä siitä, että saivat elää täyttä elämää purjehtien ja lasketellen?
Absurdin kuuloisia juttuja, vaikea kuvitella että esim. omat isoäitini tai isoisäni selittäisivät tuollaisia :D Tosin he elävät ja liikkuvat edelleen, en tiedä ehkä just ennen kuolemaaa jumahtavat sänkyyn tuijottamaan peiliä ja harmittelemaan kun ei näytä enää kolmikymppiseltä vaikka ikääkin on kohta sata?
Miten se, että huolehtii itsestään estää nauttimasta elämästä? Aurinkovoide tai -suihke ei paljoa maksa ja ei vie aikaa eikä vaivaa käyttää. Ihan hyvin jää rahaa kun yhteen pullolliseen tuotetta menee alle parikymppiä ja aineen levittäminen kestää muutaman sekunnin. Se on kumma miten kaikki tiede on tässä asiassa ihan nou nou, mutta taskusta löytyvä luuri kelpaa kyllä aina töllättäväksi ja sitä ei heitetä "vaarallisena" kapistuksena seinään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää näyttää sille / lukea sille ihan oikeita artikkeleja.
Tyttö voi ajatella, että ne on vain sun juttuja eikä ota vakavasti.
Mulle tuli melanooma yhteen luomeeni noin 40-vuotiaana, vaikka aurinkoa en ole ottanut sitten lapsuuden rantalomien. Lapsuudessa olimme kyllä aina ulkona enkä muista aurinkorasvoista mitään, että onko niitä käytetty.
Teini-iästä lähtien en enää käynyt rannoilla enkä ottanut aurinkoa siten, että menen varta vasten aurinkoon makaamaan, en edes käynyt rannoilla uimassa, kesälläkin hakeuduin varjoon enkä istuskellut juurikaan auringossa.
Olen normaalia paljon enemmän sisätiloissa muutenkin ja niin vain melanooma tuli (ei ollut levinnyt, selvisin luomenpoistolla). Suomessa kesäisin olen laittanut aina kerrointa 50 niihin kohtiin, jotka eivät vaatteella peity, ihan vaikka kun lähden kaupungille.
Ikävuosina 20-40 olin vain muutaman kerran etelän lomalla, silloin suojakertoimet 50 aina päällä.
Olen siis altistunut normaalia paljon vähemmän auringolle ja sain melanooman.
Näin juuri. Ihosyöpä tulee niille jotka välttää aurinkoa. Älylaiteetkin aiheuttaa syöpää. Luonto ei tee virheitä eikä aurinko tapa ketään, jos ei itseään polta yhtenään. Sisällä viihtyvät sairastuu, itsekin kuulun niihin. Fiksusti auringossa ollessa rasvoja ei tarvita. Markkinamiehiä uskotte. Missä muuten mainostetaan lasten ja miesten aurinkorasvoja kasvoille ympäri vuoden?? Miten se olikaan, että vain nainen tarvii naamalleen suojakertoimet ympäri vuoden. Jos tarvii käyttää, fysikaalinen
suoja kemialliset myrkkyjä.Ööh tietenkin miehetkin käyttävät aurinkorasvaa, kaikki tuntemani tekevät niin. Ja ne jotka eivät ole tehneet nuorena, katuvat nyt kun iho on jo peruuttamattomasti vaurioitunut.
Onko ne sitten polttaneet itsensä jatkuvasti vai mistä kyse? Olleet jatkuvasti jossain päiväntasaajalla käristymässä?
Geenit varmaan vaikuttaa myös paljon, ja elintavat yleisesti. Tiedän vanhoja miehiä (ja naisia) jotka olleet ihan normaalisti auringossa niin pohjolassa kuin etelässäkin, eivätkä käyttäneet nuorena mitään rasvoja, eivätkä ole nyt vanhana sen ryppyisempiä kuin muutkaan.
Monella purjehtijalla on aika vanhan näköinen iho. Ei se vaadi päiväntasaajaa vaan esimerkiksi 20 vuotta Saimaalla.
Laskettelijat myös. Ystäväni iho on vaurioitunut juuri sen rajan mukaisesti, mistä laskettelulasit kulkevat. Ei ole sattumaa. Nyt harmittelee koska eihän se kivaa ole.
Outoa harmitella jotain ryppyjä, jos on saanut elää nauttien siitä mistä oikeasti tykkää. Vai ovatko tosiaan noin latteita ihmisiä, että kaiken jälkeen murehtivat ryppyjä eivätkä ole tyytyväisiä siitä, että saivat elää täyttä elämää purjehtien ja lasketellen?
Absurdin kuuloisia juttuja, vaikea kuvitella että esim. omat isoäitini tai isoisäni selittäisivät tuollaisia :D Tosin he elävät ja liikkuvat edelleen, en tiedä ehkä just ennen kuolemaaa jumahtavat sänkyyn tuijottamaan peiliä ja harmittelemaan kun ei näytä enää kolmikymppiseltä vaikka ikääkin on kohta sata?
Miten se, että huolehtii itsestään estää nauttimasta elämästä? Aurinkovoide tai -suihke ei paljoa maksa ja ei vie aikaa eikä vaivaa käyttää. Ihan hyvin jää rahaa kun yhteen pullolliseen tuotetta menee alle parikymppiä ja aineen levittäminen kestää muutaman sekunnin. Se on kumma miten kaikki tiede on tässä asiassa ihan nou nou, mutta taskusta löytyvä luuri kelpaa kyllä aina töllättäväksi ja sitä ei heitetä "vaarallisena" kapistuksena seinään :D
Ryppyjen murehtimisesta tuossa viestissä kirjoitettiin, ei aurinkosuojan käyttämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa aurinko on toki heikompi ja vähemmän esillä kuin etelämpänä, mutta ei täälläkään tyhmä tarvitse olla. Lukuisat ihmiset grillaavat itseään - myös siellä etelässä - vailla huolen häivää. Ystäväni kuoli alle 35v melanoomaan. Ihan vaan Suomessa itseään rusketti.
Auringon tuhoisa vaikutus näkyy erityisesti Australiassa. Joka 30. minuutti joku australialainen saa diagnoosin, joka 6. tunti joku siellä kuolee melanoomaan. Se on ihan todellinen riski joka on Suomessa toki pieni mutta silti se kannattaa tietää ja tehdä sen pohjalta valintansa.
Tiesittekö muuten että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana melanooman hoito on harpponut upeasti eteenpäin? Vielä 2010-luvulla vain yksi kymmenestä vakavaan melanoomaan sairastuneesta selvisi. Nyt luvut ovat paljon paremmat. Ihmiset myös hakeutuvat aikaisemmin hoitoon koska tietävät mitä merkkejä pitää silmällä. Ja juuri siksi asiasta pitää puhua! Myös Suomessa.
Suomessa on jännä kulttuuri että näistä asioista ei oikein saisi puhua vaan ihovauriot on vähän hys hys. Niinkuin tässäkin keskustelussa on kritisoitu niitä, jotka välttävät aurinkoa ulkonäön takia. Se koetaan negatiiviseksi asiaksi. Minusta on outoa että nykyäänkin on vielä niitä ihmisiä jotka menevät rannalle ilman aurinkosuojaa ja käyttävät sen sijaan jotain porkkanaöljyä iholleen, koska se on terveellistä.
Ei kai kukaan aurinkosuojan käyttöä paheksu, ei kyse ole siitä. Täällä on muun muassa ehdotettu sitä, että teiniä peloteltaisiin melanoomaan sairastuneen henkilön kanssa keskustelemisella, ettei vaan pukeutuisi kesävaatteisiin kesähelteillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua oikeasti ärsyttää aurinkorasvan käytössä se, että ihmiset luulee että aurinkorasva suojaa kokonaan säteilyltä ja että voivat aurinkorasvan takia oleilla auringossa sen 4 tuntia suorassa paisteessa. Kun mikään rasva ei ole tarpeeksi tehokas suojaamaan kokonaan säteilyltä. Jotkut myös pitkittää auringossa oleilua, koska "no koska mulla on nyt aurinkorasvaa". Tuntuu että tuo auringossa löhöily vaan pidentyy joillain, kunhan on aurinkorasvaa. Lisäksi moni ei tiedä sitä, että ihon ruskettuminen on jo ihon esivaurio. Ihosi siis koittaa varoittaa sinua, että älä enää ota aurinkoa. Monista rusketus on vain kiva, ihana juttu. Esim. 62v äitini ei ollut koskaan kuullutkaan tuollaisesta. Mietin, eikö ihmisiä valisteta tästä ollenkaan?
Äitisikin on ilmeisesti elänyt 62 vuoden ikään eikä ole vielä kuollut melanoomaan.
Muista korostaa tuota "nelikymppisenä olet ruttuinen" -juttua. Kerro tyttärellesi, että sinä olet pinnallinen ihminen, jonka mielestä naisen tärkein tehtävä on olla kaunis ja aiot tehdä hänet perinnöttömäksi, jos hänellä on liikaa ruttuja 4-kymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisinpa näyttää itseni hänelle :D. Olen nyt 40 ja vältellyt aurinkoa kuin ruttoa, myös lapsena, koska en yksinkertaisesti pidä kuumasta tunteesta ihollani. Ja se todella on kannattanut tässä mielessä - olen heittämällä 10 vuotta nuoremman näköinen kuin aurinkoa palvoneet ystäväni. Heille pienet juonteet ja se sellainen ahavoituneen merimiesihon tekstuurin syntyminen on alkanut jo ennen kolmeakymppiä.
Pelkään myös syöpää, kyllä, mutta myönnän suoraan että tämä on ollut paras palkinto auringon välttelystä.
Mitä väliä ootko rypytön joskus 40+, kun oot joka tapauksessa nelikymppinen? :D En tajua mitä väliä sillä "nuorelta näyttämisellä" on, kun ei nuoruutta kuitenkaan kukaan takaisin saa.
Ei ole kyse tästä, siis että tarkoituksena olisi näyttää nuoremmalta. Vihaan aurinkoa ja välttelisin sitä joka tapauksessa. Tämä on vain sen mukava sivutuote. Kyllä minä itse otan mielummin sileän ja tasaisen ihon kuin uurteisen, veltostuneen ja maksaläikkiä täynnä olevan. En näe mitään syytä miksi haluaisin näyttää vanhemmalta kuin olen. Kukin saa toki valita omalla tavallaan.
Juuri näin. Me, jotka nautimme auringon valosta ja lämmöstä, emme todellakaan välitä jos nelikymppisenä naamassa on joku ryppy. Itse olen nyt jo 49-vuotias ja joka vuosi "maannut" auringossa vähintään viikon, yleensä kaksi, eikä taatusti ole naama sen enempää rypyssä kuin ikätovereilla keskimäärin. Oikeastaan päinvastoin. Ja jos olen sukuni ensimmäinen melanoomaan kuollut, so be it.
myös kaikki rasvat saa naisten naamat valumaan aikasemmin
vaikkei kukaan nainen sitä myönnäkkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisinpa näyttää itseni hänelle :D. Olen nyt 40 ja vältellyt aurinkoa kuin ruttoa, myös lapsena, koska en yksinkertaisesti pidä kuumasta tunteesta ihollani. Ja se todella on kannattanut tässä mielessä - olen heittämällä 10 vuotta nuoremman näköinen kuin aurinkoa palvoneet ystäväni. Heille pienet juonteet ja se sellainen ahavoituneen merimiesihon tekstuurin syntyminen on alkanut jo ennen kolmeakymppiä.
Pelkään myös syöpää, kyllä, mutta myönnän suoraan että tämä on ollut paras palkinto auringon välttelystä.
Mitä väliä ootko rypytön joskus 40+, kun oot joka tapauksessa nelikymppinen? :D En tajua mitä väliä sillä "nuorelta näyttämisellä" on, kun ei nuoruutta kuitenkaan kukaan takaisin saa.
Ei ole kyse tästä, siis että tarkoituksena olisi näyttää nuoremmalta. Vihaan aurinkoa ja välttelisin sitä joka tapauksessa. Tämä on vain sen mukava sivutuote. Kyllä minä itse otan mielummin sileän ja tasaisen ihon kuin uurteisen, veltostuneen ja maksaläikkiä täynnä olevan. En näe mitään syytä miksi haluaisin näyttää vanhemmalta kuin olen. Kukin saa toki valita omalla tavallaan.
Juuri näin. Me, jotka nautimme auringon valosta ja lämmöstä, emme todellakaan välitä jos nelikymppisenä naamassa on joku ryppy. Itse olen nyt jo 49-vuotias ja joka vuosi "maannut" auringossa vähintään viikon, yleensä kaksi, eikä taatusti ole naama sen enempää rypyssä kuin ikätovereilla keskimäärin. Oikeastaan päinvastoin. Ja jos olen sukuni ensimmäinen melanoomaan kuollut, so be it.
On se kumma että palstalla on vain rypyttömiä auringonpalvojia vaikka tosielämässä jokainen grillaaja on iholtaan ennenaikaisesti kurtistunut 🤷🏼. Ei välttämättä paljoa, mutta on, ja huomattavasti enemmän kuin ihoaan suojannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa aurinko on toki heikompi ja vähemmän esillä kuin etelämpänä, mutta ei täälläkään tyhmä tarvitse olla. Lukuisat ihmiset grillaavat itseään - myös siellä etelässä - vailla huolen häivää. Ystäväni kuoli alle 35v melanoomaan. Ihan vaan Suomessa itseään rusketti.
Auringon tuhoisa vaikutus näkyy erityisesti Australiassa. Joka 30. minuutti joku australialainen saa diagnoosin, joka 6. tunti joku siellä kuolee melanoomaan. Se on ihan todellinen riski joka on Suomessa toki pieni mutta silti se kannattaa tietää ja tehdä sen pohjalta valintansa.
Tiesittekö muuten että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana melanooman hoito on harpponut upeasti eteenpäin? Vielä 2010-luvulla vain yksi kymmenestä vakavaan melanoomaan sairastuneesta selvisi. Nyt luvut ovat paljon paremmat. Ihmiset myös hakeutuvat aikaisemmin hoitoon koska tietävät mitä merkkejä pitää silmällä. Ja juuri siksi asiasta pitää puhua! Myös Suomessa.
Suomessa on jännä kulttuuri että näistä asioista ei oikein saisi puhua vaan ihovauriot on vähän hys hys. Niinkuin tässäkin keskustelussa on kritisoitu niitä, jotka välttävät aurinkoa ulkonäön takia. Se koetaan negatiiviseksi asiaksi. Minusta on outoa että nykyäänkin on vielä niitä ihmisiä jotka menevät rannalle ilman aurinkosuojaa ja käyttävät sen sijaan jotain porkkanaöljyä iholleen, koska se on terveellistä.
Jos mies minut nyt viiskymppisenä jättäisi siksi, että silmäkulmissa olisi ryppyjä (mitä ei edes ole!), niin ihan sama. Nautin auringosta ja olen saanut vuosikymmenien aikana todella paljon nautintoa auringossa ulkoilemisesta ja joskus suorastaan auringossa makaamisesta. Itse asiassa se on yksi suurimpia nautintoja, mitä tiedän. En yleensä edes käytä aurinkorasvaa, vaan rajoitan yleensä auringossaoloaikaa ja käytän ohuita vaatteita jos iho alkaa tuntua kuumalta. Hattu ja arskat varjostavat kasvoja samassa tilanteessa.
Ja luomiakaan minulla ei ole, lukuunottamatta yhtä pikkulapsena tullutta, joka on vatsassa sellaisella alueella, joka on kaikkein harvimmin auringossa.
Ihmeellistä hysterisointia. Auringosta saa elintärkeää d-vitamiinia ja elämänenergiaa, näistä on Suomessa suurempi puute kuin mistään. Fun fact, jopa melanoomapotilaista ne, jotka kävivät etelänmatkoilla, toipuivat taudistaan paremmin kuin auringonoton lopettaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihosyövät yleistyy jatkuvasti ja aurinkovoiteen tärkeydestä ja auringolta suojautumisesta toitotetaan jatkuvasti, siltikään ei mene perille, vaan porukka palvoo aurikoa terasseilla ja rannoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää näyttää sille / lukea sille ihan oikeita artikkeleja.
Tyttö voi ajatella, että ne on vain sun juttuja eikä ota vakavasti.
Mulle tuli melanooma yhteen luomeeni noin 40-vuotiaana, vaikka aurinkoa en ole ottanut sitten lapsuuden rantalomien. Lapsuudessa olimme kyllä aina ulkona enkä muista aurinkorasvoista mitään, että onko niitä käytetty.
Teini-iästä lähtien en enää käynyt rannoilla enkä ottanut aurinkoa siten, että menen varta vasten aurinkoon makaamaan, en edes käynyt rannoilla uimassa, kesälläkin hakeuduin varjoon enkä istuskellut juurikaan auringossa.
Olen normaalia paljon enemmän sisätiloissa muutenkin ja niin vain melanooma tuli (ei ollut levinnyt, selvisin luomenpoistolla). Suomessa kesäisin olen laittanut aina kerrointa 50 niihin kohtiin, jotka eivät vaatteella peity, ihan vaikka kun lähden kaupungille.
Ikävuosina 20-40 olin vain muutaman kerran etelän lomalla, silloin suojakertoimet 50 aina päällä.
Olen siis altistunut normaalia paljon vähemmän auringolle ja sain melanooman.
Näin juuri. Ihosyöpä tulee niille jotka välttää aurinkoa. Älylaiteetkin aiheuttaa syöpää. Luonto ei tee virheitä eikä aurinko tapa ketään, jos ei itseään polta yhtenään. Sisällä viihtyvät sairastuu, itsekin kuulun niihin. Fiksusti auringossa ollessa rasvoja ei tarvita. Markkinamiehiä uskotte. Missä muuten mainostetaan lasten ja miesten aurinkorasvoja kasvoille ympäri vuoden?? Miten se olikaan, että vain nainen tarvii naamalleen suojakertoimet ympäri vuoden. Jos tarvii käyttää, fysikaalinen
suoja kemialliset myrkkyjä.Ööh tietenkin miehetkin käyttävät aurinkorasvaa, kaikki tuntemani tekevät niin. Ja ne jotka eivät ole tehneet nuorena, katuvat nyt kun iho on jo peruuttamattomasti vaurioitunut.
Onko ne sitten polttaneet itsensä jatkuvasti vai mistä kyse? Olleet jatkuvasti jossain päiväntasaajalla käristymässä?
Geenit varmaan vaikuttaa myös paljon, ja elintavat yleisesti. Tiedän vanhoja miehiä (ja naisia) jotka olleet ihan normaalisti auringossa niin pohjolassa kuin etelässäkin, eivätkä käyttäneet nuorena mitään rasvoja, eivätkä ole nyt vanhana sen ryppyisempiä kuin muutkaan.
Monella purjehtijalla on aika vanhan näköinen iho. Ei se vaadi päiväntasaajaa vaan esimerkiksi 20 vuotta Saimaalla.
Laskettelijat myös. Ystäväni iho on vaurioitunut juuri sen rajan mukaisesti, mistä laskettelulasit kulkevat. Ei ole sattumaa. Nyt harmittelee koska eihän se kivaa ole.
Outoa harmitella jotain ryppyjä, jos on saanut elää nauttien siitä mistä oikeasti tykkää. Vai ovatko tosiaan noin latteita ihmisiä, että kaiken jälkeen murehtivat ryppyjä eivätkä ole tyytyväisiä siitä, että saivat elää täyttä elämää purjehtien ja lasketellen?
Absurdin kuuloisia juttuja, vaikea kuvitella että esim. omat isoäitini tai isoisäni selittäisivät tuollaisia :D Tosin he elävät ja liikkuvat edelleen, en tiedä ehkä just ennen kuolemaaa jumahtavat sänkyyn tuijottamaan peiliä ja harmittelemaan kun ei näytä enää kolmikymppiseltä vaikka ikääkin on kohta sata?
Miten se, että huolehtii itsestään estää nauttimasta elämästä? Aurinkovoide tai -suihke ei paljoa maksa ja ei vie aikaa eikä vaivaa käyttää. Ihan hyvin jää rahaa kun yhteen pullolliseen tuotetta menee alle parikymppiä ja aineen levittäminen kestää muutaman sekunnin. Se on kumma miten kaikki tiede on tässä asiassa ihan nou nou, mutta taskusta löytyvä luuri kelpaa kyllä aina töllättäväksi ja sitä ei heitetä "vaarallisena" kapistuksena seinään :D
Ryppyjen murehtimisesta tuossa viestissä kirjoitettiin, ei aurinkosuojan käyttämisestä.
Ryppyjä voi välttää ja elämästä nauttia, ja vieläpä yhtä aikaa. Ja siinä auttaa esim aurinkosuojan käyttö. Tuolla ylempänä annetaan ymmärtää että "ryppyjen murehtiminen" (eli siis muiden kirjoittajien mainitsema auringolta suojautuminen) vie iloa laskettelusta ja purjehtimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa aurinko on toki heikompi ja vähemmän esillä kuin etelämpänä, mutta ei täälläkään tyhmä tarvitse olla. Lukuisat ihmiset grillaavat itseään - myös siellä etelässä - vailla huolen häivää. Ystäväni kuoli alle 35v melanoomaan. Ihan vaan Suomessa itseään rusketti.
Auringon tuhoisa vaikutus näkyy erityisesti Australiassa. Joka 30. minuutti joku australialainen saa diagnoosin, joka 6. tunti joku siellä kuolee melanoomaan. Se on ihan todellinen riski joka on Suomessa toki pieni mutta silti se kannattaa tietää ja tehdä sen pohjalta valintansa.
Tiesittekö muuten että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana melanooman hoito on harpponut upeasti eteenpäin? Vielä 2010-luvulla vain yksi kymmenestä vakavaan melanoomaan sairastuneesta selvisi. Nyt luvut ovat paljon paremmat. Ihmiset myös hakeutuvat aikaisemmin hoitoon koska tietävät mitä merkkejä pitää silmällä. Ja juuri siksi asiasta pitää puhua! Myös Suomessa.
En tiedä oletko huomannut, mutta Australiassa UV-indeksi on kesät talvet 7-14 ja ihmisten ihotyyppi englantilainen albiino. Aika eri riskitaso kuin Suomessa, jossa aniharvoin UV-indeksi nousee yli viiden. Keskikesällä keskipäivällä saattaa parin viikon ajan olla pilvettömänä päivänä UV-indeksi 5-7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa aurinko on toki heikompi ja vähemmän esillä kuin etelämpänä, mutta ei täälläkään tyhmä tarvitse olla. Lukuisat ihmiset grillaavat itseään - myös siellä etelässä - vailla huolen häivää. Ystäväni kuoli alle 35v melanoomaan. Ihan vaan Suomessa itseään rusketti.
Auringon tuhoisa vaikutus näkyy erityisesti Australiassa. Joka 30. minuutti joku australialainen saa diagnoosin, joka 6. tunti joku siellä kuolee melanoomaan. Se on ihan todellinen riski joka on Suomessa toki pieni mutta silti se kannattaa tietää ja tehdä sen pohjalta valintansa.
Tiesittekö muuten että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana melanooman hoito on harpponut upeasti eteenpäin? Vielä 2010-luvulla vain yksi kymmenestä vakavaan melanoomaan sairastuneesta selvisi. Nyt luvut ovat paljon paremmat. Ihmiset myös hakeutuvat aikaisemmin hoitoon koska tietävät mitä merkkejä pitää silmällä. Ja juuri siksi asiasta pitää puhua! Myös Suomessa.
Suomessa on jännä kulttuuri että näistä asioista ei oikein saisi puhua vaan ihovauriot on vähän hys hys. Niinkuin tässäkin keskustelussa on kritisoitu niitä, jotka välttävät aurinkoa ulkonäön takia. Se koetaan negatiiviseksi asiaksi. Minusta on outoa että nykyäänkin on vielä niitä ihmisiä jotka menevät rannalle ilman aurinkosuojaa ja käyttävät sen sijaan jotain porkkanaöljyä iholleen, koska se on terveellistä.
Jos mies minut nyt viiskymppisenä jättäisi siksi, että silmäkulmissa olisi ryppyjä (mitä ei edes ole!), niin ihan sama. Nautin auringosta ja olen saanut vuosikymmenien aikana todella paljon nautintoa auringossa ulkoilemisesta ja joskus suorastaan auringossa makaamisesta. Itse asiassa se on yksi suurimpia nautintoja, mitä tiedän. En yleensä edes käytä aurinkorasvaa, vaan rajoitan yleensä auringossaoloaikaa ja käytän ohuita vaatteita jos iho alkaa tuntua kuumalta. Hattu ja arskat varjostavat kasvoja samassa tilanteessa.
Ja luomiakaan minulla ei ole, lukuunottamatta yhtä pikkulapsena tullutta, joka on vatsassa sellaisella alueella, joka on kaikkein harvimmin auringossa.
Ihmeellistä hysterisointia. Auringosta saa elintärkeää d-vitamiinia ja elämänenergiaa, näistä on Suomessa suurempi puute kuin mistään. Fun fact, jopa melanoomapotilaista ne, jotka kävivät etelänmatkoilla, toipuivat taudistaan paremmin kuin auringonoton lopettaneet.
Kuka ihme on puhunut mitään puolison jättämisestä silmäryppyjen takia?? Sen kuin nautit auringosta, anna mennä. Senkin voisi tehdä turvallisesti mutta jos ei se sinua kiinnosta niin mitäs sitten.
Ps. Eivät kaikki todellakaan saa "elämänenergiaa" auringosta. Vain fanaattisimmat auringonpalvojat luulevat että kaikki piristyisivät kun vain tiristäisivät vähän nahkaansa paahteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa aurinko on toki heikompi ja vähemmän esillä kuin etelämpänä, mutta ei täälläkään tyhmä tarvitse olla. Lukuisat ihmiset grillaavat itseään - myös siellä etelässä - vailla huolen häivää. Ystäväni kuoli alle 35v melanoomaan. Ihan vaan Suomessa itseään rusketti.
Auringon tuhoisa vaikutus näkyy erityisesti Australiassa. Joka 30. minuutti joku australialainen saa diagnoosin, joka 6. tunti joku siellä kuolee melanoomaan. Se on ihan todellinen riski joka on Suomessa toki pieni mutta silti se kannattaa tietää ja tehdä sen pohjalta valintansa.
Tiesittekö muuten että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana melanooman hoito on harpponut upeasti eteenpäin? Vielä 2010-luvulla vain yksi kymmenestä vakavaan melanoomaan sairastuneesta selvisi. Nyt luvut ovat paljon paremmat. Ihmiset myös hakeutuvat aikaisemmin hoitoon koska tietävät mitä merkkejä pitää silmällä. Ja juuri siksi asiasta pitää puhua! Myös Suomessa.
En tiedä oletko huomannut, mutta Australiassa UV-indeksi on kesät talvet 7-14 ja ihmisten ihotyyppi englantilainen albiino. Aika eri riskitaso kuin Suomessa, jossa aniharvoin UV-indeksi nousee yli viiden. Keskikesällä keskipäivällä saattaa parin viikon ajan olla pilvettömänä päivänä UV-indeksi 5-7.
En tiedä oletko huomannut että kirjoitin nimenomaan Australian olevan se äärimmäinen esimerkki, ja että riski on Suomessa huomattavasti pienempi? Australia kuitenkin todistaa että se auringon vaikutus on todellinen. Monilla suomalaisilla on myös herkkä ihotyyppi, itsekin palan Suomessa alle vartissa. Asiasta pitää siis puhua jotta tieto saavuttaisi mahdollisimman monet ja ihmiset voivat päättää miten toimivat faktojen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Ihosyövät yleistyy jatkuvasti ja aurinkovoiteen tärkeydestä ja auringolta suojautumisesta toitotetaan jatkuvasti, siltikään ei mene perille, vaan porukka palvoo aurikoa terasseilla ja rannoilla.
Suurin tekijä ihosyöpien esiintyvyyden kasvuun on väestön ikääntyminen. Lähde: ilmansyopaa.fi (Aurinko - Ilman syöpää)
Aika hurjaa ajatella, että Suomessa on moninkertaisesti todennäköisempää synnyttää kuollut lapsi kuin saada melanooma :O (Vuonna 2021 kuolleena syntyneitä lapsia oli 0,26 % kaikista synnytyksistä eli suhdeluku oli 260/100 000.)