Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yksi tapahtuma vei luottamuksen ihmisiin
14.06.2023 |
Onkohan tämä ihan normaalia. Lukioiässä vuosikausien paras ystävä alkoi vehdata poikaystäväni kanssa, olimme kaikki osa samaa kaveriporukkaa. Kyseessä ei varmaan ollut mikään elämäni mies, mutta pahinta asiassa oli se, että he eivät kertoneet minulle, vaan homma jatkui kuukausia ja minun piti asia vähitellen itse ymmärtää, ensin ihmetellen, epäillen ja lopulta olin aivan vainoharhojen ja sekoamisen partaalla, kunnes asia viimein valkeni minulle ja suostuin uskomaan ja kysyin suoraan, jolloin asia iloisesti minulle myönnettiin. Välit meni molempiin, ja jäin vähitellen ulos koko kaveriporukasta. Enkä ole sen koommin oikein pystynyt luottamaan ihmisiin tai löytänyt ystäviä vaikka olen jo keski-ikäinen. :(
Kommentit (30)
AP jäi kuitenkin ulkopuolelle koko kaveriporukasta ja se on varmaan se isoin trauma. Mulla on samankaltainen kokemus, mutta siihen ei liity poikaystävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen jälkeen kun nuorena jäin kaveripiirin ulkopuolelle, olen kyllä tutustunut ja ystävystynyt uusiin ihmisiin. Tosin valtaosa uusista ihmissuhteistani on ennenpitkää hiipunut, katkennut tai täytynyt katkaista. Uudet ihmiset ovat monesti osoittautuneet vaikeiksi tyypeiksi, jotka tarvitsevat jonkun ihmisen, johon ripustautua ja jolle vuodattaa ongelmiaan.
Se on ihan sinun oma valintasi yleistää kahdesta ihmisestä saamasi kokemus koskemaan kaikkia muita kahdeksaa miljardia ihmistä. Hauskaa loppuelämää valintojesi seurausten kanssa.
Mutta en koe olevani mitenkään kaunainen tai katkera, en vello tässä asiassa enkä tietoisesti pidä kaikkia ihmisiä pettureina. Minussa vain jotenkin rikkoutui jotain, ja tuntuu mahdottomalta löytää yhteyttä ja vilpitöntä innostusta muita kohtaan. Järjellä tajuan että tarvitsen ystäviä, mutta ikään kuin tuon kokemuksen jälkeen en olisi oikeasti heitä halunnutkaan. Jokin muuttui minussa pysyvästi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mutta en koe olevani mitenkään kaunainen tai katkera, en vello tässä asiassa enkä tietoisesti pidä kaikkia ihmisiä pettureina. Minussa vain jotenkin rikkoutui jotain, ja tuntuu mahdottomalta löytää yhteyttä ja vilpitöntä innostusta muita kohtaan. Järjellä tajuan että tarvitsen ystäviä, mutta ikään kuin tuon kokemuksen jälkeen en olisi oikeasti heitä halunnutkaan. Jokin muuttui minussa pysyvästi. Ap
Ota vastuu valinnoistasi. Jokin ei muuttunut sinussa, vaan sinä valitsit toimia niin kuin toimit, ja valitset joka hetki uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti homms ei edes rajoitu tähän. Teistä jokaista joku salaa ihaili tai rakasti siinä iässä ja särkyneitä sydämmiä on vielä enemmän kuin vain sinun. Toiset saa myös kiksejä toiminnastaan, pitää vain jättää omaan arvoonsa ja hyväksyä että tämä ystävä ja poikakaveri ei ole minun ystäviä enää. Yksinkertaisesti halpaa toimintaa, halvoilta ihmisiltä
Hassuinta kuviossa on se että ystäväni yrittää vastuuttaa minua tekemisistään ja siten vapauttaa itsensä tekemään mitä huvittaa tässä elämässä. Eli ei kykyä kantaa vastuuta ja niin homma jatkuu vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai kuitenkin löysit miehen aika nopeasti sen jälkeen? Onneksi yleensä kaikki ahdistukset ja epävarmuudet väistyy, kun on s*ksistä kysymys
Voi kyynel mutta opettele ap. kirjoittamaan, kertaa kielioppia. Äläkä jää märehtimään jotain koulujuttua kun bestis vei poikiksen. Miehiä tulee ja menee kuin ratikoita. Kyllä sinäkin sen oikeasi löydät.
Alue: Aihe vapaa
Jos yksi ihminen pettää, niin en minä siitä vedä johtopäätöstä että kaikki tulevat pettämään.
Naiset eivät osaa erotella kusipäitä joukosta, siksi tulee jatkuvasti näitä kompasteluita.