Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa kokeneemmat äidit, vauva 3kk nukkumasnmeno tuskaa
Kertokaa viisaammat mitä teen väärin vai auttaako vain aika?
Vauva perusterve 3kk huutaa hysteerisesti joka ilta nukkumaan mennessä.
On syönyt, lorutettu, vaihdettu vaippa ja puettu unipussi ja kaikki tämä ihan hymyssä suin, ja sitten kun tajuaa että siirrytään hämärään makkariin niin alkaa selkä kaarella ja naama punaisena huuto.
Ei auta syli, ei tissi, ei hyssyttelyt. Vain kun jaksaa kövellä vauva sylissä hän lopulta rauhoittuu. En tajua mitä tehdään väärin 😥 Alkaa ahdistaa jo iltojen ajattelukin.
Ei ole allergiaa tms. Miksi pitää huutoitkeö yöunille mennessä? Ja joo ollaan tehty olosuhteet mahd hyviksi (hiljaisuus, hämäryys jne) ja seurataan milloin alkaa hieman haukotella niin siirrytöän iltapuuhiin ettei ole yli/aliväsynyt. Vauva saisi siis mielellään nukahtaa syliini sängyssämme josta siirtäisin sivuvaunuun pinnikseen vierelleni mutta sylittely ei kelpaa vaan siinäkin huutoitketäön 😞. Ei refluksia tms ja päikkäreillä menee pääosin ihan ok, välillä pientä kitinää.
Auttakaa?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Kuka toope ehdottaa, että vauva pelkää pimeää? Tuon ikäisellä ei ole mielikuvitus kehittynyt eikä osaa vielä pelätä mörköjä.
Ja ennen kuin huutelee mielestään tosiasioita, niin kannattaa ottaa selvää, että mistä pimeän pelko johtuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottunu nukahtamaan syliin. Näin ei pitäisi opettaa.
Siis te kommentoijat oikeasti luulette voivanne tehdä jotain analyysejä tosta aloituksesta? Siis te uskotte itseenne, ja kykyihinne niin vahvasti, että voitte olla varmoja olevanne oikeassa, ja mollata toisten näkemyksiä? Ei mikään ihme, että lapset voi koko ajan enemmän pahoin.
Kannattaa kysellä jostain muualta kuin täältä niitä neuvoja. Jos siis kunnollisia neuvoja kaipaat.
Muista että tuo on vain ohimenevä vaihe. Joten kyllä sekin helpottaa. Kaikki vauvat ja lapset ovat erilaisia, joten teidän on löydettävä sopivat keinot. Itse nukutin vauvani keinutuolissa syliini, samalla katsoin itse televisiota ja kannoin siitä omaan sänkyyn kun nukahti. Ja tällä tyylillä mentiin melko kauan. Se oli kaikille helpointa. Nykyisin neljävuotiaana nukkuu hyvin omassa sängyssä ja nukahtaa illalla helposti. Joten ei mitään paineita että pitäisi osata nukahtaa kolmikuisena omaan sänkyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi on osana arkea ja ei todellakaan aleta hyssyttelemään ja hiljentämään elämää sen takia. Päikkärit nukutaan ihan normaalisti ja minä saatan vaikka siivota siinä samalla imuria käyttäen. Yöunille lapsi menee niin, että me jatketaan elämää ihan normaalisti. Päikkärit on opetettu nukkumaan milloin missäkin, yöunilla on eri paikoissa ja sängyissä. Olen ajatellut, että tämä on ihan normaali tapa. Lapsi ei missään nimessä ainakaan mun elämässä saa sitä periksi, että alan häntä varten hyssyttelemään ja pidetään kaikki mahdollisimman tasaisena ja vakiona. Matkoilla ja muualla tulee ihan kamalaa muuten.
Kuulostat jotenkin itsekkäältä. Onko sulle ok, jos joku alkaa möykkäämään kun olet käymässä nukkumaan, ja sun on oli meteli millaista hyvänsä nukuttava? Tai ehkä teillä on iso talo tai lapsesi kuulo huono.
Ap:lle, lapset on erilaisia. Meillä esikoinen ei tahtonut nukkua, vauvana itki, kaksivuotiaana temppuili, karkaili sängystä, leikki, oli janoa ja väärät öykkärit, milloin mitäkin. Lapsi selvästi iltavirkku ja herkkä ympäristön muutoksille. Noin neljävuotiaana nukkumaanmenot helpottuivat. Päiväunet jäivät alle 3v. Keskimmäinen jäi yksin naureskelemaan pinnikseen, hiljainen ja hämärä huone ja nukahti. Vähän isompana haluaa että lauletaan monet laulut. Kolmosella pimeä, hiljainen huone, juo siellä iltamaidot ja lähes aina ilman kitinöitä omaan sänkyyn.
Et varmaankaan tee mitään väärin. Ihan paskaa nää luulot, että lasten pitäisi nukkua valoisassa kun imuri ja telkkari pauhaa vieressä, toiset nukkuu toiset ei, ihan kuin meissä aikuisissakin on eroja. Vauvaa voi auttaa yövalo, kohinalaite, tähtiprojektori, pullo, tutti, isompana rätti, kädestä pitäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkää pimeää ja yksin jäämistä. Anna nukkua valoisassa. Liikaa uskotaan näitä pimeä, hiljaisuus ym. juttuja. voi laittaa vaikka jotain soimaan, satua tai vaikka musiikkia ym.
Vierailija kirjoitti:
Pelkää pimeää ja yksin jäämistä. Anna nukkua valoisassa. Liikaa uskotaan näitä pimeä, hiljaisuus ym. juttuja. voi laittaa vaikka jotain soimaan, satua tai vaikka musiikkia ym.
Oot 3 vuotta myöhässä ohjeinesi. Toivottavaa olisi, että 3-vuotias nukkuisi jo vähän paremmin kuin 3-kuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oletko hylännyt vauvan nukkumaan yksin? Eläintenpoikaset nukkuvat emojen kanssa eikä emo dumppaile heitä jonnekin häkkeihin yksin nukkumaan.
Kannattaisi varmaan vähän miettiä mistä lisääntymisessä on kyse ennen kuin alkaa siihen, ettei mene tuollaiseksi lapsen kidutukseksi. Kivat traumat jää lapselle tuollaisesta touhusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi on osana arkea ja ei todellakaan aleta hyssyttelemään ja hiljentämään elämää sen takia. Päikkärit nukutaan ihan normaalisti ja minä saatan vaikka siivota siinä samalla imuria käyttäen. Yöunille lapsi menee niin, että me jatketaan elämää ihan normaalisti. Päikkärit on opetettu nukkumaan milloin missäkin, yöunilla on eri paikoissa ja sängyissä. Olen ajatellut, että tämä on ihan normaali tapa. Lapsi ei missään nimessä ainakaan mun elämässä saa sitä periksi, että alan häntä varten hyssyttelemään ja pidetään kaikki mahdollisimman tasaisena ja vakiona. Matkoilla ja muualla tulee ihan kamalaa muuten.
Kuulostat jotenkin itsekkäältä. Onko sulle ok, jos joku alkaa möykkäämään kun olet käymässä nukkumaan, ja sun on oli meteli millaista hyvänsä nukuttava? Tai ehkä teillä on iso talo tai lapsesi kuulo huono.
Ap:lle, lapset on erilaisia. Meillä esikoinen ei tahtonut nukkua, vauvana itki, kaksivuotiaana temppuili, karkaili sängystä, leikki, oli janoa ja väärät öykkärit, milloin mitäkin. Lapsi selvästi iltavirkku ja herkkä ympäristön muutoksille. Noin neljävuotiaana nukkumaanmenot helpottuivat. Päiväunet jäivät alle 3v. Keskimmäinen jäi yksin naureskelemaan pinnikseen, hiljainen ja hämärä huone ja nukahti. Vähän isompana haluaa että lauletaan monet laulut. Kolmosella pimeä, hiljainen huone, juo siellä iltamaidot ja lähes aina ilman kitinöitä omaan sänkyyn.
Et varmaankaan tee mitään väärin. Ihan paskaa nää luulot, että lasten pitäisi nukkua valoisassa kun imuri ja telkkari pauhaa vieressä, toiset nukkuu toiset ei, ihan kuin meissä aikuisissakin on eroja. Vauvaa voi auttaa yövalo, kohinalaite, tähtiprojektori, pullo, tutti, isompana rätti, kädestä pitäminen.
Lapsi ei herää meteliin vaan esim. tuoksuun tai siihen että jää yksin. Kun tuoksuympäristö on turvallinen ja äiti on lähellä niin lapsi nukkuu kyllä metelissäkin. Sen sijaan esim. tuo häkkisänkyyn sulkeminen kun äiti lähtee pois on luonnotonta ja traumatisoivaa.
Länsimaalaisten ei pitäisi antaa lisääntyä kun kuvittelette että vauvat ovat jotain baby borneja, eivätkä eläimiä. Ne ovat täysin vaistonvaraisia eläimiä joilla on ihan samat tarpeet kuin kaikilla muillakin eläinpoikasilla: emo. Jos on isosisaruksia niin ne ja emo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut ketjua, mutta mulla oli kyllä kaikkien 5 lapsen kanssa ihan sama juttu. Esikoisen kanssa olin ihan epätoivoinen, kun yötkin olivat juuri tuossa 3-4kk iässä katkonaisia ja sitä kävelyheijaamista tuli tehtyä keskellä yötä lopenuupuneena. Mutta kyllä se sitten jossain vaiheessa helpotti. Usein lapset nukahtivat vaunuihin, joten jossain vaiheessa mulla oli ne lastenvaunut siinä sängyn vieressä. Eli iltatoimien jälkeen lähdettiin kävelylle (joko ulos tai olohuoneeseen), vauva nukahti ja sai jäädä rattaisiin yöksi. Jos yöllä heräsi, heijasin vaunuja ja usein unet siitä jatkuivat. Ihan painajaista olivat ne siirrot rattaista sänkyyn, turvakaukalosta pois jne :D Vuoden iässä helpotti kaikilla. Mutta se eka vuosi on mulla kyllä kaikken kanssa ollut just tuollaista sekoilua, eli et ole yksin.
Vierailija kirjoitti:
Kohdussa ollessaan vauva on tottunut kaikenlaisiin ääniin ja kohinaan. Hiljaisuus on outoa vauvalle. Kokeile soittaa white noise ääntä vaikka puhelimestasi.
Puhelinta ei edes samaan huoneeseen.
Haluatko lapselle aivokasvaimen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ketjua, mutta mulla oli kyllä kaikkien 5 lapsen kanssa ihan sama juttu. Esikoisen kanssa olin ihan epätoivoinen, kun yötkin olivat juuri tuossa 3-4kk iässä katkonaisia ja sitä kävelyheijaamista tuli tehtyä keskellä yötä lopenuupuneena. Mutta kyllä se sitten jossain vaiheessa helpotti. Usein lapset nukahtivat vaunuihin, joten jossain vaiheessa mulla oli ne lastenvaunut siinä sängyn vieressä. Eli iltatoimien jälkeen lähdettiin kävelylle (joko ulos tai olohuoneeseen), vauva nukahti ja sai jäädä rattaisiin yöksi. Jos yöllä heräsi, heijasin vaunuja ja usein unet siitä jatkuivat. Ihan painajaista olivat ne siirrot rattaista sänkyyn, turvakaukalosta pois jne :D Vuoden iässä helpotti kaikilla. Mutta se eka vuosi on mulla kyllä kaikken kanssa ollut just tuollaista sekoilua, eli et ole yksin.
Aika monta lasta olet kasvattanut päin v ittua sitten kuitenkin. Luulisi että ekan kanssa tulisi miettineeksi että onko ohjeessa jotain vikaa jos lapsenkasvatus on helvettiä.
Lasten ja vauvojen itku ei ole normaalia. Sitä tapahtuu vaan kun niitä kohdellaan luonnottomasti, väärin, kiduttaen.
https://kiintymysvanhemmuus.fi/luonnollinen-lapsuus/
Tässä teille tehotuotantopsykosuomen rääkkäjä-äideille lukemista. Vaikka omat lapset pilasittekin niin ehkä seuraava sukupolvi onnistuu paremmin jos viitsitte mennä vähän itseenne ja oppia jotakin.
Meillä nukkui vaikka vieressä, tuon ikäisenä, en itse sitä huutoa kuunnellut ja kun yöllä heräili syömään, niin sai syödä ja minä jatkoin unia, siinä sitten aamulla herättiin vauva minun päällä täydessä unessa
Kysyjän kannalta olis tosi hyödyllistä, jos vastaajat muistaisivat mainita, kuinka monta lasta heillä itsellään on. Lapsissa kun on eroja ja se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Kaikista ehdottomimmat "näin täytyy tehdä"- ja "olet kasvattanut lapsesi päin vittua"-kommentit usein tuppaavat selittymään puuttuvalla kokemuksella. Tärkeitä on, että lapsi nukkuu ja äiti nukkuu, oli se sitten rattaiden, turvaistuinten, riippukeinujen, taustamelun, valojen tai minkä vain avulla. Rohkeutta ap:lle sen oman arjen keinojen keksimiseen, susta tulee sun vauvan paras asiantuntija!
Kuka piip nukuttaa vauvaa hämärässä tai täysin pimeessä huoneessa. Minäkin aikuinen pelkäisin nukkua sellaisessa.
Omat vauvani nukahtivat aina rinnalle yöunille mennessä. Helppoa kuin heinänteko. Etkö imetä enää? Onko niin, että tuttipulloa ei voi käyttää tuollaiseen nukuttamiseen, tuleeko siitä liian paljon maitoa kerralla?
Mulla ei kolmas nukahtanut kuin hetkeksi kantoliinaan päivisin. Illalla sitten rinnalle kyllä nukahti kun oli tarpeeksi väsynyt päivän oltua vähän väliä hereillä. Mitään monen tunnin pätkiä ei nukkunut koskaan päivällä, yöllä saattoi just 3h nukkua putkeen. On tosi vähäuninen ollut aina. Jätti päiväunet kokonaan tasan 2v ja jaksoi ihan virkeänä iltaan saakka. Ei ole ollut koskaan itkuinen/väsyneen oloinen vähistä unista huolimatta, joten en ole stressannut asiaa.
Vauvat on erilaisia. Tosi moni nukahtaa vaan liikkeessä. Keskimmäisellä oli taas käytössä kehto, johon nukahti hyvin...