Auttakaa kokeneemmat äidit, vauva 3kk nukkumasnmeno tuskaa

Mulla ei kolmas nukahtanut kuin hetkeksi kantoliinaan päivisin. Illalla sitten rinnalle kyllä nukahti kun oli tarpeeksi väsynyt päivän oltua vähän väliä hereillä. Mitään monen tunnin pätkiä ei nukkunut koskaan päivällä, yöllä saattoi just 3h nukkua putkeen. On tosi vähäuninen ollut aina. Jätti päiväunet kokonaan tasan 2v ja jaksoi ihan virkeänä iltaan saakka. Ei ole ollut koskaan itkuinen/väsyneen oloinen vähistä unista huolimatta, joten en ole stressannut asiaa.

Vauvat on erilaisia. Tosi moni nukahtaa vaan liikkeessä. Keskimmäisellä oli taas käytössä kehto, johon nukahti hyvin...

Vierailija kirjoitti:

Kuka toope ehdottaa, että vauva pelkää pimeää? Tuon ikäisellä ei ole mielikuvitus kehittynyt eikä osaa vielä pelätä mörköjä.

Ja ennen kuin huutelee mielestään tosiasioita, niin kannattaa ottaa selvää, että mistä pimeän pelko johtuu...

Tottunu nukahtamaan syliin. Näin ei pitäisi opettaa.

Siis te kommentoijat oikeasti luulette voivanne tehdä jotain analyysejä tosta aloituksesta? Siis te uskotte itseenne, ja kykyihinne niin vahvasti, että voitte olla varmoja olevanne oikeassa, ja mollata toisten näkemyksiä? Ei mikään ihme, että lapset voi koko ajan enemmän pahoin.

Kannattaa kysellä jostain muualta kuin täältä niitä neuvoja. Jos siis kunnollisia neuvoja kaipaat.

Muista että tuo on vain ohimenevä vaihe. Joten kyllä sekin helpottaa. Kaikki vauvat ja lapset ovat erilaisia, joten teidän on löydettävä sopivat keinot. Itse nukutin vauvani keinutuolissa syliini, samalla katsoin itse televisiota ja kannoin siitä omaan sänkyyn kun nukahti. Ja tällä tyylillä mentiin melko kauan. Se oli kaikille helpointa. Nykyisin neljävuotiaana nukkuu hyvin omassa sängyssä ja nukahtaa illalla helposti. Joten ei mitään paineita että pitäisi osata nukahtaa kolmikuisena omaan sänkyyn.

Vai oikein pinnikseen?

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi on osana arkea ja ei todellakaan aleta hyssyttelemään ja hiljentämään elämää sen takia. Päikkärit nukutaan ihan normaalisti ja minä saatan vaikka siivota siinä samalla imuria käyttäen. Yöunille lapsi menee niin, että me jatketaan elämää ihan normaalisti. Päikkärit on opetettu nukkumaan milloin missäkin, yöunilla on eri paikoissa ja sängyissä. Olen ajatellut, että tämä on ihan normaali tapa. Lapsi ei missään nimessä ainakaan mun elämässä saa sitä periksi, että alan häntä varten hyssyttelemään ja pidetään kaikki mahdollisimman tasaisena ja vakiona. Matkoilla ja muualla tulee ihan kamalaa muuten. 

Kuulostat jotenkin itsekkäältä. Onko sulle ok, jos joku alkaa möykkäämään kun olet käymässä nukkumaan, ja sun on oli meteli millaista hyvänsä nukuttava? Tai ehkä teillä on iso talo tai lapsesi kuulo huono.

Ap:lle, lapset on erilaisia. Meillä esikoinen ei tahtonut nukkua, vauvana itki, kaksivuotiaana temppuili, karkaili sängystä, leikki, oli janoa ja väärät öykkärit, milloin mitäkin. Lapsi selvästi iltavirkku ja herkkä ympäristön muutoksille. Noin neljävuotiaana nukkumaanmenot helpottuivat. Päiväunet jäivät alle 3v. Keskimmäinen jäi yksin naureskelemaan pinnikseen, hiljainen ja hämärä huone ja nukahti. Vähän isompana haluaa että lauletaan monet laulut. Kolmosella pimeä, hiljainen huone, juo siellä iltamaidot ja lähes aina ilman kitinöitä omaan sänkyyn.

Et varmaankaan tee mitään väärin. Ihan paskaa nää luulot, että lasten pitäisi nukkua valoisassa kun imuri ja telkkari pauhaa vieressä, toiset nukkuu toiset ei, ihan kuin meissä aikuisissakin on eroja. Vauvaa voi auttaa yövalo, kohinalaite, tähtiprojektori, pullo, tutti, isompana rätti, kädestä pitäminen.