Tuttavaperheen poika katosi maailmalle 17 vuotta sitten eikä hänestä ole sen jälkeen kuultu. Mikä saa ihmisen katkaisemaan yhteyden lähiomaisiinkin?
Huhujen mukaan olisi Australiassa, mutta siitä ei ole merkkejä. Mahdollisesti on vaihtanut nimensäkin. Suuren perheen nuorimmasta päästä. Ovat jo luopuneet ajatuksesta, että koskaan saisivat yhteyttä eivätkä siksi enää kaipaa häntä.
Minulle hän tulee mieleen, koska vanhemmat ikääntyvät ja jossain vaiheessa aika heistäkin jättää.
Mikä saa ihmisen katkaisemaan näin kaikki siteet lähiomaisiinkin?
Kommentit (57)
Viha. Empatiakyvyttömyys. Voiko olla häpeä?
Tiedän kaksi narsistia, jotka ovat tehneet tuon. He olivat toki huonostikin kohdeltuja, mutta myös heitä, jotka itse kohtelivat muita huonosti.
Jos haluaisin katkaista välit, kertoisin, ettei kannata etsiä.
Kannattaa kysyä miehen suvulta (sekä isän että äidin puolelta), siellä on useampia tällaisia tapauksia. Olen tuntenut ko. suvun 35 v ja siellä on monta henkilöä, joita en ole koskaan nähnyt edes valokuvissa, vaan ovat täysin persona non grata. Syitä ei ole suostuttu minulle kertomaan.
Itse veikkaisin sietämättömiä persoonia. Niitä noissa suvuissa näyttää olevan ihan riittämiin.
Uskonnollinen herätys, liittyminen johonkin lahkoon...
Minulle tulee ekana mieleen, että se poika on hurahtanut johonkin lahkouskontoon.
Jos muuttaisin ulkomaille tekisin varmastikin samoin. Oma jengi riittää
Christiiina kirjoitti:
Minulle tulee ekana mieleen, että se poika on hurahtanut johonkin lahkouskontoon.
Hyvin harva niistä kieltää pitämättä yhteyttä. Moni kyllä kehottaa käännyttämään omaisiakin.
Kun eräässä Kadonneet Suomi -sarjan jaksossa haastateltiin kadonneen äitiä, tuli heti sellaset vibat että tuota naista kannattaa varoa. Myöhemmin selvisi ettei kadonnut henkilö ollut edes kadonnut, ei vaan halunnut pitää yhteyttä. Äiti oli laittanut poliisit perään.
Vierailija kirjoitti:
Aion tehdä saman.
Tein saman. En toki kadonnut australiaan, mutta perheeseeni en ole ottanut yhteyttä 15 vuoteen ja tuskin ikinä enää edes otan.
Syynä väkivalta, kaltoinkohtelu, vihamielisyys ja lopulta jatkuva tappelu. Sai pelätä kellon ympäri kuka soittaa ja mistä asiasta haastettaan riitaa. Postilla tuli milloin mitäkin poliisin haastattelupyyntöä kunnianloukkauksesta.
Riitti ja vaihdoin puhelinnumeroni salaiseksi ja muutin.
Sitkeimmät selvitti uuden osoitteeni ja kun tajusivat n. 5 vuoden jälkeen että tämä on lopullista alkoi se hyvällä yrittäminen, alkoi tulla milloin joulukortteja ja synttärikortteja, onnitteluja uuden kodin johdosta jne.
En vastannut niihinkään ja n. 10 vuotta katoamisen jälkeen loppuivat myös ne.
Christiiina kirjoitti:
Minulle tulee ekana mieleen, että se poika on hurahtanut johonkin lahkouskontoon.
Tai paennut kotipuolen lahkoa. Uskonto ja narsismi ei ole hyvä yhdistelmä.
Häpeä. Luulen tietäväni yhden tällaisen tapauksen. Menestyneiden vanhempien poika vaikutti teininä lupaavalta. Mikään lupauksista ei täyttynyt - poika epäonnistui elämässään.
Vanhemmat eivät enää tiedä, missä poika on, mitä tekee, tai onko elossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaisin katkaista välit, kertoisin, ettei kannata etsiä.
Tämä. Tieto poliisillekin. Kun kyse täysi-ikäisestä, eivät aloita etsintöjä.
Christiiina kirjoitti:
Minulle tulee ekana mieleen, että se poika on hurahtanut johonkin lahkouskontoon.
Tai on irtaantunut siitä lahkosta, mihin muu perhe kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Kun eräässä Kadonneet Suomi -sarjan jaksossa haastateltiin kadonneen äitiä, tuli heti sellaset vibat että tuota naista kannattaa varoa. Myöhemmin selvisi ettei kadonnut henkilö ollut edes kadonnut, ei vaan halunnut pitää yhteyttä. Äiti oli laittanut poliisit perään.
Joo, äidistä jäi outo kuva.
Kehno kohtelu.