Lue keskustelun säännöt.
Miksi äitini antoi minun järjestää yksin itse ylioppilasjuhlani?
12.06.2023 |
Tästä on jo useampi vuosi aikaa, mutta jälkikäteen alkanut ihmetyttämään ja vaivaamaan mieltä.
Olin 18 ja täysin kokematon käytännön asioissa, esim. yhdessäkään kesätyössä tms en ollut ollut, ainoastaan käynyt lukiota, harrastanut ja pitänyt hauskaa kavereiden kanssa. En siis mikään mainittavan kypsä ikäisekseni.
Järjestin 50 hlön ylioppilasjuhlat yksin. Siivosin ennen juhlia talon yksin. Suunnittelin tarjottavat yksin, leivoin kaikki kakut ja pikkuleivät ja suolaset yksin. Katoin aamulla ennen koululle lähtöä juhlamekossa kahvipöydän yksin ja kuorrutin ison kakun. Äitini auttoi sen verran, että osti ne tarvikkeet mitä käskin ja haki valisemani skumpat alkosta ja keitti kahvit.
En vain vieläkään ymmärrä miksi järjestin nuo juhlat itse ja yksin. Ensinnäkin miten edes osasin. Ja miten edes ehdin leipoa tarjottavat 50 hengelle. Miten tiesin mitä määriä jne. Ja miten jaksoin, siinä oli valtava urakka. Ja miksi minun annettiin tehdä nuo kaikki yksin? Eikö kenellekään tullut mieleen auttaa? Tai että se ei ehkä olisi ollut yksin minun tehtävä edes.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat käskivät hankkia pitopalvelun, jonka sain sitten yllättäen maksaa lahjarahoistani. Tämä ysärin lama-aikaan. Mitä hankin yo-rahoillani? Pitopalvelun juhliini. Naurettavuuden huippu.
Tämä oli kyllä vielä pahempi tilanne kuin omani. Osanottoni. Kuulostaa törkeältä mitä sinulle kävi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestikö äitisi muita juhlia nuoruudessasu? Ehkä hän oli vain tumpelo juhlien järjestämisessä, ja kun sinä sitten rupesit suunnittelemaan ja järjestämään juhlia, äitisi oli helpottunut ja antoi sinun tehdä sen.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat käskivät hankkia pitopalvelun, jonka sain sitten yllättäen maksaa lahjarahoistani. Tämä ysärin lama-aikaan. Mitä hankin yo-rahoillani? Pitopalvelun juhliini. Naurettavuuden huippu.
Tilaaja maksaa - tuli opittua. Silti ikävä temppu vanhemmiltasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on tuo kummallista, en yhtään ymmärrä näitä puolustelevia kommentteja.
Tosiaan on kummallista, kun äidit, anopit ja mummot eivät suostu kaikkien pikkupiiaksi ja tee mitä tyttäret ja miniät keksivät nyt milloinkin keksivät?
Onhan se hirveän väärin. Kyllä heidän pitäisi olla käytettävissä 24/7 kuin orjat. Se on heidän elämäntehtävänsä.
Ja ovat vapaata riistaa, voi syyllistää ja haukkua vapaasti.
Erikoinen kommentti. Mitä kummaa jotkut anopit ja miniät edes liittyy aloitukseeni? Olin äskettäin 18 täyttänyt nuori, en edes seurustellut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Järjestikö äitisi muita juhlia nuoruudessasu? Ehkä hän oli vain tumpelo juhlien järjestämisessä, ja kun sinä sitten rupesit suunnittelemaan ja järjestämään juhlia, äitisi oli helpottunut ja antoi sinun tehdä sen.
Järjesti hän kyllä muita juhlia. Itse leipoen pieniä juhlia, max 15 hlön. Ja isoihin otti aina pitopalvelun ja siivoojan ennakkoon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olit suunnitellut kaiken tarjottavan jne ja vanhempasi ehkä ajatteli ettet halua kenenkään muun sotkeutuvan järjestelyihin?
Kuka ne vieraat kutsui? Miksi ylipäätään niin paljon?
Kutsuin itse. Lähetin kutsukortit, jotka tein itse. En tiedä miksi niin paljon, itse asiassa muistan ajatelleeni, että kutsun liian vähän väkeä. Luulin silloin, että ylioppilasjuhlien on tapana olla isot juhlat. Kutsuin muutamia äitinikin kavereita, en kun luulin, että niin pitää tehdä. Ei kukaan neuvonut enkä koskaan ollut ollut vieraana yksissäkään yo-juhlissa. Ap
On se kauheeta kun joutuu jotain tekemään ihan itse. Siihen astihan olit elänyt äitisi elättämänä kun moni ikätoverisi oli käynyt jo monena vuonna kesätöissä.
No yo-juhlat kyllä useimmiten ovat vanhempien järjestämiä. Olen ollut monissa lakkiaisjuhlissa ja itsekin kolmet juhlat järjestänyt ja ei sen ylioppilaan ole niitä itse tarvinnut valmistaa. Toki siivousta jne järjestelyä, mutta ruokavastuun kantaa vanhempi. Hienosti ap varmaan suoriuduit, mutta aika passiivinen äiti sinulla oli.
Onpa täällä taas niin asiattomia vastauksia, että oikein huh huh. Jokainen täyspäinen ihminen varmasti on sitä mieltä, että kyllä se on vanhempien tehtävä järjestää lapselleen ylioppilasjuhlat.
Eri asia on, jos ylioppilas tekee selväksi haluavansa ne itse järjestää. Silloinkin aikuisella pitää olla pelisilmää nähdä, milloin tarvitaan apua.
18-20 -vuotias on vielä kovin nuori, vasta aikuisuuden kynnyksellä. Vastuunottoa juhlien järjestämisestä ehtii kyllä harjoitella myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi ei kuitenkaan kieltänyt sinua järjestämästä niitä juhlia.
Minä riitelin äitini kanssa siitä, järjestetäänkö juhlat vai ei. Onneksi isäni puolusti minua. Sain juhlani, mutta kyllä äiti yritti omalla showllaan pilata juhlat. Eipä onnistunutkaan.
Voi ei, kuulostaa kyllä tosi kurjalta että sinun äiti yritti estää ja pilata juhlat.
Minun äiti ei kieltänyt juhlia suinkaan, hän oli hyvin innoissaan niistä juhlistani, paistatteli valokeilassa ylioppilaan äitinä kultainen lyyra povessaan kuin juhlien päivänsankarina.
ApOman äitini sielunsisar siellä. Että.mua oksettaa ne lyyrat rinnassa. Ihan kuin olisi itse jotain tehnyt asian eteen. Ja miksei ole lyyraa isälle, tasapuolisuuden nimissä? Jos pitää ylipäätään olla.
Minun äitini (siis hän, joka yritti kieltää juhlat) kieltäytyi käyttämästä sitä lyyraa.
No en itsekään ymmärrä sen lyyran päälle, mutta kerroin asiasta jo ennen kuin oma lapseni kerkesi sellaisen minulle hankkimaan.
P.S. Olen kuullut, että jotkut äidit ostavat sen lyyrakorun itse itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi ei kuitenkaan kieltänyt sinua järjestämästä niitä juhlia.
Minä riitelin äitini kanssa siitä, järjestetäänkö juhlat vai ei. Onneksi isäni puolusti minua. Sain juhlani, mutta kyllä äiti yritti omalla showllaan pilata juhlat. Eipä onnistunutkaan.
Voi ei, kuulostaa kyllä tosi kurjalta että sinun äiti yritti estää ja pilata juhlat.
Minun äiti ei kieltänyt juhlia suinkaan, hän oli hyvin innoissaan niistä juhlistani, paistatteli valokeilassa ylioppilaan äitinä kultainen lyyra povessaan kuin juhlien päivänsankarina.
ApOman äitini sielunsisar siellä. Että.mua oksettaa ne lyyrat rinnassa. Ihan kuin olisi itse jotain tehnyt asian eteen. Ja miksei ole lyyraa isälle, tasapuolisuuden nimissä? Jos pitää ylipäätään olla.
Minun äitini (siis hän, joka yritti kieltää juhlat) kieltäytyi käyttämästä sitä lyyraa.
No en itsekään ymmärrä sen lyyran päälle, mutta kerroin asiasta jo ennen kuin oma lapseni kerkesi sellaisen minulle hankkimaan.
P.S. Olen kuullut, että jotkut äidit ostavat sen lyyrakorun itse itselleen.
Minä ostin äidilleni silloin lyyran, koska hän käski mennä ostamaan hänelle, antoi rahat kouraan ja sanoi että mene ostamaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on tuo kummallista, en yhtään ymmärrä näitä puolustelevia kommentteja.
Tosiaan on kummallista, kun äidit, anopit ja mummot eivät suostu kaikkien pikkupiiaksi ja tee mitä tyttäret ja miniät keksivät nyt milloinkin keksivät?
Onhan se hirveän väärin. Kyllä heidän pitäisi olla käytettävissä 24/7 kuin orjat. Se on heidän elämäntehtävänsä.
Ja ovat vapaata riistaa, voi syyllistää ja haukkua vapaasti.
Aivan tahallanneko pottuilette ap:lle?
Itse kolmet yo-juhlat järjestäneenä äitinä, en olisi missään tapauksessa luottanut siihen, että omat ylioppilaani olisivat suoriutuneet juhlien järjestämisestä. Olipa outo äiti, kun ei sitten ehdottanut edes pitopalvelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka vieraille keitti ja kaatoi kahvit? Kuka piti silmällä kahvipöytää ja lisäsi siihen tarjottavaa, kun jokin meinasi loppua kesken? Jos se et ollut sinä, niin ehkä et kuitenkaan tehnyt kaikkea täysin itse.
Pyysitkö äidiltäsi apua? Ehkä hän ajatteli, että sinä haluat suunnitella itse omat juhlasi ja pyydät apua silloin, kun haluat sitä.
Kuten kirjoitin, niin äitini keitti kahvit. Itse en juonut kahvia niin en osannut. Minä avasin skumpat ja kaadoin ne ja tarjoilin. Kahvipöytä oli iso, niin sitä ei juuri tarvinnut täydentää tarjottavilla kuin ehkä kerran.
ApSuuri ja mahtava ylioppilas ei osannut edes kahvia keittää. LOL!
Johan jo aloituksessa kerroin, että en ollut mikään taitava käytännön asioissa tai erityisen kypsä ikäisekseni. Pitääkö siitä alkaa haukkumaan ja kettuilemaan?
ApKyllä pitää. Aloithan sinäkin haukkumaan ja kettuilemaan äidistäsi. Vai oletko niin hienohelma kermaperse että vain sinä saat arvostella ihmisiä mutta sinuun kohdistuneet arvostelut onkin liikaa?
En minä ketään ole haukkunut enkä kettuillut. Kunhan muistelin nuoruuttani ja ihmettelin miksi tietyt asiat on menneet kuten ovat.
Ap
Niin se vain on, että asiat menevät niin kuin menevät. Niille on aina jokin syy. Sitä emme välttämättä tule koskaan tietämään. Mutta jos asia alkaa vaivaamaan jälkeen päin, vaikka pitkänkin ajan päästä, on hyvä, että niitä käsittelee.
Ei varmaan olisi huono idea, jos muistelisit äitisi kanssa niitä YO-juhliasi, ja kertoisit, että sinulla on sellainen muistikuva, että olisit järjestänyt ne suurelta osin itse. Ei mitenkään syytellen tai sellaista, vaan ihan vain kertoisit, että näin asian muistat. Hän voisi sitten kertoa oman näkökulmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskat äidit ottavat pitopalvelun. Ja jos on superlaiska niin siivooja käy siivoamassa kodin.
Oi voi
Meidän tutut olivat kavereidensa kanssa Meksikossa, kun ainoa lapsensa pääsi ylioppilaaksi. Äiti vielä onnitteli Facebookin kautta. Aivan käsittämätöntä. Syytä en tiedä.
Aiemmin tämä lapsensa oli suorittanut ammattitutkinnon, oli niinkuin kaksoistutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kuulostaa minunkin korvaani todella erikoiselta äitisi käytös. Entä sitten aikaisemmat isommat perhejuhlat, hoitiko äitisi niiden järjestämisen kunnolla? Esim. sinun ja mahdollisten sisarusten rippijuhlat?
Omat lakkiaiseni olivat täysin äitini järjestämät, itse en laittanut tikkua ristiin. Olin tosin töissä koko kevään ja luin pääsykokeisiin mutta silti. Kaiken lisäksi ne juhlat olivat todella hienosti järjestetty tarjoiluineen, valtavine kukka-asetelmineen ja musiikkiesityksineen. Vieläkin välillä ihailen juhlakuvia. Joka tavalla ikimuistoinen ja ihana päivä. Omilla lapsilla rippijuhlat ja valmistujaiset vielä edessä päin ja stressaan jo nyt aivan täysillä, miten annan heille yhtä ihanan kokemuksen . Pakko varmaan ottaa kesälomat ennen juhlia ja olen kuullut tuttaviltakin, että monet näin tekevät.
Ap:lle sanoisin, että jos sun välit äidin kanssa ovat muuten hyvät ja ei ole muita isompia ongelmia teidän välillä, niin älä anna tämän tulla teidän väliin. Silti voit kysyä häneltä suoraan, että mikä juttu ne lakkiaiseni oli, kun mun piti tehdä kaikki yksin. Miksi et halunnut ottaa vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on tuo kummallista, en yhtään ymmärrä näitä puolustelevia kommentteja.
Tosiaan on kummallista, kun äidit, anopit ja mummot eivät suostu kaikkien pikkupiiaksi ja tee mitä tyttäret ja miniät keksivät nyt milloinkin keksivät?
Onhan se hirveän väärin. Kyllä heidän pitäisi olla käytettävissä 24/7 kuin orjat. Se on heidän elämäntehtävänsä.
Ja ovat vapaata riistaa, voi syyllistää ja haukkua vapaasti.Aivan tahallanneko pottuilette ap:lle?
Itse kolmet yo-juhlat järjestäneenä äitinä, en olisi missään tapauksessa luottanut siihen, että omat ylioppilaani olisivat suoriutuneet juhlien järjestämisestä. Olipa outo äiti, kun ei sitten ehdottanut edes pitopalvelua?
En minä osaa sanoa suoriuduinko oikeasti. En muista yhtään riittikö kakkua kaikille, tai skumppaa tai muita tarjottavia. En minä älynnyt sellaista silloin tarkkaan ajatella ja laskea. Ja lähdin juhlistani pois klo 17. En tiedä mitä sen jälkeen tapahtui siellä juhlissani. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka vieraille keitti ja kaatoi kahvit? Kuka piti silmällä kahvipöytää ja lisäsi siihen tarjottavaa, kun jokin meinasi loppua kesken? Jos se et ollut sinä, niin ehkä et kuitenkaan tehnyt kaikkea täysin itse.
Pyysitkö äidiltäsi apua? Ehkä hän ajatteli, että sinä haluat suunnitella itse omat juhlasi ja pyydät apua silloin, kun haluat sitä.
Kuten kirjoitin, niin äitini keitti kahvit. Itse en juonut kahvia niin en osannut. Minä avasin skumpat ja kaadoin ne ja tarjoilin. Kahvipöytä oli iso, niin sitä ei juuri tarvinnut täydentää tarjottavilla kuin ehkä kerran.
ApSuuri ja mahtava ylioppilas ei osannut edes kahvia keittää. LOL!
Johan jo aloituksessa kerroin, että en ollut mikään taitava käytännön asioissa tai erityisen kypsä ikäisekseni. Pitääkö siitä alkaa haukkumaan ja kettuilemaan?
ApKyllä pitää. Aloithan sinäkin haukkumaan ja kettuilemaan äidistäsi. Vai oletko niin hienohelma kermaperse että vain sinä saat arvostella ihmisiä mutta sinuun kohdistuneet arvostelut onkin liikaa?
En minä ketään ole haukkunut enkä kettuillut. Kunhan muistelin nuoruuttani ja ihmettelin miksi tietyt asiat on menneet kuten ovat.
ApNiin se vain on, että asiat menevät niin kuin menevät. Niille on aina jokin syy. Sitä emme välttämättä tule koskaan tietämään. Mutta jos asia alkaa vaivaamaan jälkeen päin, vaikka pitkänkin ajan päästä, on hyvä, että niitä käsittelee.
Ei varmaan olisi huono idea, jos muistelisit äitisi kanssa niitä YO-juhliasi, ja kertoisit, että sinulla on sellainen muistikuva, että olisit järjestänyt ne suurelta osin itse. Ei mitenkään syytellen tai sellaista, vaan ihan vain kertoisit, että näin asian muistat. Hän voisi sitten kertoa oman näkökulmansa.
Niin siis niistä juhlista on kuusi vuotta aikaa, ja valtava määrä valokuvia. En minä tätä asiaa väärin muista. Valokuvistakin näkee, että kaikki tarjottava on minun tekeleen näköistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa, munkin äiti on narsistipaska. Se on kova osa, jota muut ei tajua. Kuin olis pakkasessa palelemassa, mutta muilla on päällä untuvatakit. Ja sitten ne vielä hymistelee, että teki varmasti parhaansa. Paskat teki.
Ei oo todellista miten uusavutonta sakkia täällä on! Olin 18 v., kun hommasin itselleni työpaikan Ruotsista, asunnon ym. käytännön asiat. Ja opettelin kielen. Vanhemmat auttoivat muutossa. Ei tulisi pieneen mieleenkään ulista täällä elämän vaikeudesta, kun 18-19 vuotiaana järjestää omat juhlat 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko äitisi joko tosi kiireinen tai täysin saamaton?
Tai sairas?
Ei sairas. Mutta hän on sellainen taivaanrannanmaalari, joka keskittyi yleensä joko unelmiinsa tai uraansa. Ei varmaan tajunnut, että hänen olisi pitänyt ehkä tehdä jotain. Muutakin kuin vinguttaa visaa. Olisi edes ottanut pitopalvelun, kun ei me köyhiä oltu.
Ap
Voi hyvää päivää mitä ulinaa olemattomasta aiheesta. Olisit jättänyt ne juhlat väliin, jos noin koville otti! Suurin osa tuossa iässä on jo töissä ja osaa kaikki kotityöt. Olisiko sua pitänyt pitää kädestä kiinni vai mitä?
Lopeta toi valitus!
Nuorena tekee helposti kaiken mitä vanhemmat keksivät pyytää tai vaatia, koska autoriteetteja. Aikuisena sitten ymmärtää ihmetellä miksi? Näin se vaan menee. Ole armollinen itsellesi ja vanhemmillesi. Varmasti heillä on ollut syynsä...esim. masennus tms.
Vanhemmat käskivät hankkia pitopalvelun, jonka sain sitten yllättäen maksaa lahjarahoistani. Tämä ysärin lama-aikaan. Mitä hankin yo-rahoillani? Pitopalvelun juhliini. Naurettavuuden huippu.