Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin monet kysyvät päinvastaisesta YLEISEMMÄSTÄ ILMIÖSTÄ :
Miksi aikuiset lapset pesueineen, TULEVAT ISOVANHEMMILLE PASSATTAVAKSIJoka Juhlapyhä ja joka kesälomalla.
Ei mitään tuliaisiakaan.
Isovanhemmat eläkkeellä, ja siitäpä pienestä eläkkeestä maksatkin YLLÄTTÄVÄN SUURTA RUOKALASKUA, koko Eläke hupenee siinä kuussa ruokaan.Sen lisäksi ihanat lapsenlapset tottakai mylläävät koko huushollin. Se onkin sallittua. Mutta kyllä sen sotkun takaisin järjestelyn pitää hoitaa lastenvanhempien.
EI isovanhempien.
Kun mummo jo passaa ruuan ja välipalat pöytään.
Lähtiessä sitten ei kiitoksen sanaa.Miniänä vastaan. Minä en saa tehdä anoppilassa mitään, tai teen kaiken väärin jos jotain yritän. Samaan aikaan anoppi valittaa miten hän joutuu tekemään kaiken yksin. Onko teillä kenties samanlainen tilanne, annatko aikuisten lasten osallistua ilman jatkuvaa kritiikkiä?
Minä vein tuliaisena kallista lihaa, kun saan sitä verkostojen kautta. Lisäksi kapan itsekasvattamiani uusia perunoita. Anoppi veti sivuun ja sanoi, että luulenko minä etteivät he osaa ostaa kaupasta lihaa ja pottuja! Ja ettei minun tarvitse enää heitä ajatella tässä asiassa. Sama koskee kaikkia muitakin ruokatuliaisia, eli ruokaa ei saa viedä.
Yritin laittaa ruokaa, mutta ei saa lämmittää uunia eikä levyjä kun taloon tulee liian kuuma. Se on täysin kiellettyä. Kerran yritin keittää vettä, mutta anoppi tuli kertomaan että teen sen väärin.
Joskus yritin kattaa pöytää, kaikki meni väärin. Leikkasin leivän aloittaen väärästä päästä, mistä anoppi tuli motkottamaan. Ja kaiket päivät valitti, kun kukaan ei auta, huh huh miten raskasta.
Minusta on ylipäätään outoa alkaa hääräämään toisten kodissa. Eli en laita ruokaa anopille tai kerää koko porukan astioita pois ja ala tiskaamaan. Teen niitä asioita omassa kodissani jos joku tulee käymään. En halua kenenkään alkavan siivoamaan ollessaan vieraanani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin monet kysyvät päinvastaisesta YLEISEMMÄSTÄ ILMIÖSTÄ :
Miksi aikuiset lapset pesueineen, TULEVAT ISOVANHEMMILLE PASSATTAVAKSIJoka Juhlapyhä ja joka kesälomalla.
Ei mitään tuliaisiakaan.
Isovanhemmat eläkkeellä, ja siitäpä pienestä eläkkeestä maksatkin YLLÄTTÄVÄN SUURTA RUOKALASKUA, koko Eläke hupenee siinä kuussa ruokaan.Sen lisäksi ihanat lapsenlapset tottakai mylläävät koko huushollin. Se onkin sallittua. Mutta kyllä sen sotkun takaisin järjestelyn pitää hoitaa lastenvanhempien.
EI isovanhempien.
Kun mummo jo passaa ruuan ja välipalat pöytään.
Lähtiessä sitten ei kiitoksen sanaa.Miniänä vastaan. Minä en saa tehdä anoppilassa mitään, tai teen kaiken väärin jos jotain yritän. Samaan aikaan anoppi valittaa miten hän joutuu tekemään kaiken yksin. Onko teillä kenties samanlainen tilanne, annatko aikuisten lasten osallistua ilman jatkuvaa kritiikkiä?
Minä vein tuliaisena kallista lihaa, kun saan sitä verkostojen kautta. Lisäksi kapan itsekasvattamiani uusia perunoita. Anoppi veti sivuun ja sanoi, että luulenko minä etteivät he osaa ostaa kaupasta lihaa ja pottuja! Ja ettei minun tarvitse enää heitä ajatella tässä asiassa. Sama koskee kaikkia muitakin ruokatuliaisia, eli ruokaa ei saa viedä.
Yritin laittaa ruokaa, mutta ei saa lämmittää uunia eikä levyjä kun taloon tulee liian kuuma. Se on täysin kiellettyä. Kerran yritin keittää vettä, mutta anoppi tuli kertomaan että teen sen väärin.
Joskus yritin kattaa pöytää, kaikki meni väärin. Leikkasin leivän aloittaen väärästä päästä, mistä anoppi tuli motkottamaan. Ja kaiket päivät valitti, kun kukaan ei auta, huh huh miten raskasta.
Minusta on ylipäätään outoa alkaa hääräämään toisten kodissa. Eli en laita ruokaa anopille tai kerää koko porukan astioita pois ja ala tiskaamaan. Teen niitä asioita omassa kodissani jos joku tulee käymään. En halua kenenkään alkavan siivoamaan ollessaan vieraanani.
Valitatko koko ajan vieraille, miten raskasta on kun kukaan ei auta ruuanlaitossa eikä pöydän siivoamisessa? Niin mun anoppi tekee. Jos ei kerran halua apua, miksi sitten valittaa ja syyllistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Varmaan tuhannes kerta kun luen tämän saman tekstin. Isot ikäluokat hoidattivat lapsensa muilla. Totta, äitiysloma oli vain 3 kuukautta, mene töihin tai irtisanoudu. Joku muu hoiti lapset.
Mutta ne eivät olleet lapsen mummot, omissa tutuissa ei ollut ketään jolla olisi samassa kaupungissa asunut kumpaakaan mummoa. Jouluksi ei juuri matkusteltu satojen kilometrien päähän, joulupukki löytyi aina naapurista, kesälomalla ehkä käytiin.Mutta jollain tietysti oli mummo lastenhoitajana, enhän sitä voi kiistääkään. Perheet on niin erilaisia.
Mutta esimerkiksi taas laiseni mummot, asumme väh 200 kmn päässä miniöistämme. Ehkä olleet työelämässä kun lapset pieniä. Emme ole hoitaneet siis lapsia päivähoitajina, ehkä jonkun sairaspäivän tai viikonlopuksi hakeneet mummolaan.
Tällä siis menetämme oikeuden siihen että lapsemme tai lastenlapset vaivautuisivat käymään hoivaosastolla tai vaivautuisivat järjestämään edunvalvonnan. Ehkei miniä sitten kuoleman jälkeen tarkasti rieku että "minun mieheni" saa varmasti tarpeeksi perintöä ja ulvo ylimmäisenä omaisena hautajaisissa.
Hautajaisissa voi tietysti vielä nalkuttaa, mummo se vaan toi tarrakirjoja tai sitten yritti ostaa rahalla. Mutta minua ei ostettu, mummo oli p..a.
Minä kai -51 syntyneenä kuulun näihin parjattuihin boomereihin, tai ainakin heti heistä seuraaviin. En minä muista, että me oltaisiin kovinkaan sankoin joukoin hoidatettu lapsemme isovanhemmilla, meillä oli jo päiväkodit, jotka toimi ihan täysillä. Siis ihan sama systeemi kuin nykyvanhemmilla. Mistä te meitä syytätte tässä asiassa?
Ja omasta lapsuudestamme täytyy muistaa, että silloin oli tämä maa vielä pitkälle maatalousvaltainen ja lapset hoidettiin kotona siinä työn ohessa. Jos oli maatalo, jossa kaksi sukupolvea yhdessä, niin toki isovanhemmat olivat suureksi avuksi lastenhoidossa. Sehän oli ihan käytännöllinen järjestelmä, eikä siitä purnattu. Itse en kyllä ole maatalosta kotoisin, mutta äiti oli ns. kotirouva, kuten monet muutkin lapsuuskavereideni äidit.
Nykyaika on erilaista, ja on väärin tehdä vertauksia kahden aivan erilaisen aikakauden välillä ja siten syytellä, että silloin teitte näin ja nyt teette noin. Nykyisillä isovanhemmilla on takanaan vuosikymmenien ansiotyö, joka totta totisesti vie ihmisestä voimat, koska ihminenhän ikääntyy. Mieheni on edelleen työelämässä, eläkevuodet muutaman vuoden päässä. Hän tekee kolmivuorotyötä, mikä on käynyt hänelle ajan myötä tavattoman raskaaksi. 40 vuotta hän on tehnyt työtä, missä uni- ja valveillaolojaksot vaihtelevat koko ajan, nuorempana se ei haitannut, mutta nyt sen tuomat tulokset näkyvät. Eikö hänen viimein eläkkeelle päästessään pitäisi saada jo levätä ja saada unirytmi kohdalleen, hoidattaa mielenterveyttäänkin, joka on alkanut kärsiä tästä tilanteesta.
No meillä ei ole lapsenlapsia hoidettavaksi, mutta monilla vastaavilla tapauksilla on. Ollaan arvostelemassa, että välitetään vain itsestään. Eikö siihen olisi jo oikeus?
Omasta ikäluokastani en tunne enkä tiedä yhtäkään, joka ei olisi huolehtinut omista vanhemmistaan, kun nämä ovat tulleet vanhoiksi ja apua tarvitseviksi.
Meidän ikäluokkamme siis sitten heitetään katuojaan kuolemaan, mitään arvoa ei ole tekemällämme työllä, mitään emme kuulemma ole saaneet aikaan eli Suomi on edelleen samassa pisteessä kuin mitä se oli 60-luvun alussa. Itse näen aivan täysin toisenlaisen Suomen, monin verroin kukoistavamman, mutta se kai on sitten joittenkin avaruusolentojen ansiota, ei silloisen työikään ehtineen sukupolven.
Taisimme luoda teille vähän liiankin hyvän yhteiskunnan, jonka eteen teidän itsenne ei ole tarvinnut taistellakaan. Te ne toimeentulo-, opinto ja kuntoutustuet olette saaneet, samoin kuin pitkät vanhempainlomat, vanhampainrahat ja mahdollisuudet olla kolme vuotta hoitovapaalla lapsenne syntymän jälkeen. Isyysvapaista ei ole nauttinut varmaan yksikään boomeri-ikäinen isä.
Nyt meidän boomereiden pitäisi vielä teidänkin elämänne rahoittaa ja lapsenne hoitaa, kai meidän pitäisi teille autot ja talotkin hommata ja huvitukset kaiken päälle.
Liian hyvän hyvän yhteiskunnan? Elämä on koko ajan yhtä taistelua. Ei jää monille voimia yhteiskunnalliseen toimintaan. Nuorempien eläkkeet leikattu, superkarttumat ja leskeneläkkeet poistettu, eläkkeelle päästessä ikä alkaa seiskalla. Kaikesta leikataan paitsi siitä, mikä koskee nykyeläkeläisiä. Palkasta jää koko ajan vähemmän käteen, kun inflaatio syö sen. Onneksi eläkeläiset saavat kivoja 8 % korotuksia. Onhan se yhteiskunnalle tooodella kannattavaa, että perheellisille työssäkäyville jää vähemmän rahaa ja itsellisille eläkeläisille enemmän.
Tiedoksi myös, että lastenhoidon ja -kasvatuksen vaatimukset ovat ihan erilaisia kuin vaikka 80-luvulla. Silloin ei tarvinnut vanhempien juosta kesken työpäivän mm. lasten hammas- ja terveystarkastuksissa, ja eskarin ja koulun oppimiskeskusteluissa monta kertaa vuodessa. Nykyään jos jätät lapsen yksin kotiin avaimet kaulassa, tulee lastensuojelu ja puuttuu peliin. Pitäisi olla repeämässä joka suuntaan. Täyttä vanhemmuutta ja täyttä työelämää. Pitää kouluttautua ja kehittyä, kun työ voi mennä alta seuraavissa yt-neuvotteluissa. Inflaatio syö palkat ja toimeentulon. On tämä nykyvanhemmuus sitten helppoa.
Toimeentulotukea ja asumistukea saavat myös eläkeläiset ja eläkkeensaajan hoitotukea todella monet rikkaatkin eläkeläiset. En kyllä ymmärrä miten nämä aiheeseen edes liittyvät, mutta kerrottakoon kun kerran itse otit puheeksi. Suuret ikäluokat ovat kyllä saaneet hyvinvointivaltion parhaat edut itselleen, ja hyvät ja varhaiset eläkkeet on se muhkein juttu ja teidän jälkeenne tulevilta hyvinvointivaltion herkut onkin sitten pitkälti purettu pois. Nuoremmille jää maksajan rooli.
Ymmärrän hyvin, mutta pitää tajuta, että elimme eri aikakaudella. Teiltä leikataan asioista, joita meillä ei ole koskaan ollutkaan.
Meillä oli vain palkka, ja jos sillä ei tullut toimeen, oli mentävä sosiaalitoimistoon lakki kourassa pyytämään avustusta. Yleensä sitä ei tullut. Työttömyyskorvaukset oli kyllä olemassa, mutta niillä ei kesää tehty. Esim. isäni oli pitkään työttömänä 60-luvun alussa. Hänet laitettiin viimein töihin - voisi sanoa pakottamalla - n 300 kilometrin päähän kotoa ja asumaan työmaaparakkiin. Palkka ei riittänyt siihen, että olisi voinut käydä kotona viikonloppuna, tosin silloin tehtiin töitä myös lauantaisin. Hän pääsi käymään lopulta kotona tutun rekkakuskin kyydissä muutaman kerran. Isä oli ammatiltaan alunperin metsuri.
Olin silloin vielä lapsen kirjoissa, mutta muistan miten häpesin huonoja vaatteitani. Niihin ei mistään rahaa saanut, ei mikään julkinen taho myöntänyt sellaiseen rahaa. Jos jotain sosiaalitoimistosta haki, piti perustella hirveän tarkkaan kaikki. Isä toimi jouluaattona joulupukkina, ja joutui niistäkin saamistaan rahoista tekemään tilin sosiaalitoimistolle.
Kirjoitit, että eläkeläiset saavai kivoja 8 %:n korotuksia. Tarkoitatko siis, että noita satelee pitkin vuotta vai? Tämä korotus oli ainoa, mitä minä olen eläkkeeseeni ikinä saanut. Muuten ne on olleet tuollaisia 0,5 prosentin suuruisia vuosikorotuksia. Eli muutama euro. Sitäkö pidät pahana?
Kyllä, vaatimukset niin kasvatuksen kuin muittenkin asioiden suhteen on erilaiset. Niistä emme me boomerit ole olleet päättämässä. Ne on teidän sukupolven itsenne laatimia. Itse olette tehneet elämästänne yhtä taistelua. Ne on teidän omia vaatimuksianne, jotka rasittaa yhteiskuntaa. Esim. koulujen ja päiväkotien varustelut on niin pitkälle vietyjä, että ei ihme, ettei ole kaikkeen enää rahaa. Olen itse ollut seurakunnan luottamushenkilönä ja ihmettelin, kun seurakunnan yhtä päiväkerhoa oltiin lopettamassa ja pihassa olevat lasten leikkitelineet ja välineet, jotka oli vain viisi vuotta aiemmin hankittu ja siis uusina, piti heittää pois. Uudempaan päiväkerhoon ne olisi ihan hyvin sopineet, mutta säännöt vaativat, että sinne uuteen paikkaan piti olla myös uudet pihakalusteet ja leikkivälineet. Mitään käytössä ollutta sinne ei saanut tuoda, vaikka ne olisi olleet täysin kelvolliset ja kunnossa ja standardit täyttävät.
Meidän aikanamme ne olisi kyllä aivan varmasti kelvanneet.
Joku näitä sääntöjä laatii, eikä varmasti meidän ikäpolvemme ihmiset, jotka tiedämme vielä mitä mikäkin maksaa. Järjen käyttäminen ilmeisesti maksaa liikaa.
Meiltä nuoremmilta leikataan eläkkeistä ja maksamme silti koko työuramme läpi moninkertaisia eläkevakuutusmaksuja, koska maksamme suurilukuisen eläkeläisjoukon muhkeita eläkkeitä. Se on suoraan pois palkkatasosta. Nykyeläkeläiset maksoivat minimaalisia eläkevakuutusmaksuja eli palkasta jäi käteen läpi työuran joka ikinen kuukausi enemmän rahaa itselle ja saivat silti maksimaaliset eläke-edut ja eläketason, joka on merkittävästi parempi kuin nykyään samoissa töissä toimivien tuleva eläke. Lisäksi nuoremmat päästetään eläkkeelle päälle seitsemänkymppisinä. Helppo on hymyillä, jos on varhennetulle eläkkeelle alle 60-vuotiaana jäänyt eläkeläinen.
Turha puhua jostain toimeentulotuesta. Se ei ole ikäsidonnainen ja koskee harvoja kansalaisia ylipäänsä. Eläkejärjestelmä koskee kaikkia. Kaikkein suurimmat etuudet ovat siis vähimmällä maksuilla lunastaneet nimenomaan nykyeläkeläiset. Nuorelle harvalukuiselle työvoimalle jää maksajan rooli.
Nykyeläkeläiset myös elävät sen verran pitkään, että heille maksetaan eläkettä sellaiset 30 vuotta. Eli kallista on. Enkä ihmettele, miksi elävät pitkään, kun ovat saaneet tehdä töitä leppoisampaan tahtiin ja jääneet lepäämään eläkkeelle nuorina. Lisäksi saavat muuta kansaa parempaa terveydenhuoltoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin monet kysyvät päinvastaisesta YLEISEMMÄSTÄ ILMIÖSTÄ :
Miksi aikuiset lapset pesueineen, TULEVAT ISOVANHEMMILLE PASSATTAVAKSIJoka Juhlapyhä ja joka kesälomalla.
Ei mitään tuliaisiakaan.
Isovanhemmat eläkkeellä, ja siitäpä pienestä eläkkeestä maksatkin YLLÄTTÄVÄN SUURTA RUOKALASKUA, koko Eläke hupenee siinä kuussa ruokaan.Sen lisäksi ihanat lapsenlapset tottakai mylläävät koko huushollin. Se onkin sallittua. Mutta kyllä sen sotkun takaisin järjestelyn pitää hoitaa lastenvanhempien.
EI isovanhempien.
Kun mummo jo passaa ruuan ja välipalat pöytään.
Lähtiessä sitten ei kiitoksen sanaa.Miniänä vastaan. Minä en saa tehdä anoppilassa mitään, tai teen kaiken väärin jos jotain yritän. Samaan aikaan anoppi valittaa miten hän joutuu tekemään kaiken yksin. Onko teillä kenties samanlainen tilanne, annatko aikuisten lasten osallistua ilman jatkuvaa kritiikkiä?
Minä vein tuliaisena kallista lihaa, kun saan sitä verkostojen kautta. Lisäksi kapan itsekasvattamiani uusia perunoita. Anoppi veti sivuun ja sanoi, että luulenko minä etteivät he osaa ostaa kaupasta lihaa ja pottuja! Ja ettei minun tarvitse enää heitä ajatella tässä asiassa. Sama koskee kaikkia muitakin ruokatuliaisia, eli ruokaa ei saa viedä.
Yritin laittaa ruokaa, mutta ei saa lämmittää uunia eikä levyjä kun taloon tulee liian kuuma. Se on täysin kiellettyä. Kerran yritin keittää vettä, mutta anoppi tuli kertomaan että teen sen väärin.
Joskus yritin kattaa pöytää, kaikki meni väärin. Leikkasin leivän aloittaen väärästä päästä, mistä anoppi tuli motkottamaan. Ja kaiket päivät valitti, kun kukaan ei auta, huh huh miten raskasta.
Minusta on ylipäätään outoa alkaa hääräämään toisten kodissa. Eli en laita ruokaa anopille tai kerää koko porukan astioita pois ja ala tiskaamaan. Teen niitä asioita omassa kodissani jos joku tulee käymään. En halua kenenkään alkavan siivoamaan ollessaan vieraanani.
Valitatko koko ajan vieraille, miten raskasta on kun kukaan ei auta ruuanlaitossa eikä pöydän siivoamisessa? Niin mun anoppi tekee. Jos ei kerran halua apua, miksi sitten valittaa ja syyllistää.
No en todellakaan. :D Ja jos kaipaan apua, osaan pyytää sitä ilman valitusta.
Minun appeni mussuttaa miten minä en auta anoppilassa tarpeeksi. Ja meillä ollessaan urputtaa kun ruoka ei ole sitä eikä se ole tätä.
Viimeksi sanoin sitten ihan suoraan että ihminen joka itse ei pane tikkua ristiin koskaan kotonaan eikä edes osaa keittää teevettä ei ole oikeutettu arvostelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Varmaan tuhannes kerta kun luen tämän saman tekstin. Isot ikäluokat hoidattivat lapsensa muilla. Totta, äitiysloma oli vain 3 kuukautta, mene töihin tai irtisanoudu. Joku muu hoiti lapset.
Mutta ne eivät olleet lapsen mummot, omissa tutuissa ei ollut ketään jolla olisi samassa kaupungissa asunut kumpaakaan mummoa. Jouluksi ei juuri matkusteltu satojen kilometrien päähän, joulupukki löytyi aina naapurista, kesälomalla ehkä käytiin.Mutta jollain tietysti oli mummo lastenhoitajana, enhän sitä voi kiistääkään. Perheet on niin erilaisia.
Mutta esimerkiksi taas laiseni mummot, asumme väh 200 kmn päässä miniöistämme. Ehkä olleet työelämässä kun lapset pieniä. Emme ole hoitaneet siis lapsia päivähoitajina, ehkä jonkun sairaspäivän tai viikonlopuksi hakeneet mummolaan.
Tällä siis menetämme oikeuden siihen että lapsemme tai lastenlapset vaivautuisivat käymään hoivaosastolla tai vaivautuisivat järjestämään edunvalvonnan. Ehkei miniä sitten kuoleman jälkeen tarkasti rieku että "minun mieheni" saa varmasti tarpeeksi perintöä ja ulvo ylimmäisenä omaisena hautajaisissa.
Hautajaisissa voi tietysti vielä nalkuttaa, mummo se vaan toi tarrakirjoja tai sitten yritti ostaa rahalla. Mutta minua ei ostettu, mummo oli p..a.
Minä kai -51 syntyneenä kuulun näihin parjattuihin boomereihin, tai ainakin heti heistä seuraaviin. En minä muista, että me oltaisiin kovinkaan sankoin joukoin hoidatettu lapsemme isovanhemmilla, meillä oli jo päiväkodit, jotka toimi ihan täysillä. Siis ihan sama systeemi kuin nykyvanhemmilla. Mistä te meitä syytätte tässä asiassa?
Ja omasta lapsuudestamme täytyy muistaa, että silloin oli tämä maa vielä pitkälle maatalousvaltainen ja lapset hoidettiin kotona siinä työn ohessa. Jos oli maatalo, jossa kaksi sukupolvea yhdessä, niin toki isovanhemmat olivat suureksi avuksi lastenhoidossa. Sehän oli ihan käytännöllinen järjestelmä, eikä siitä purnattu. Itse en kyllä ole maatalosta kotoisin, mutta äiti oli ns. kotirouva, kuten monet muutkin lapsuuskavereideni äidit.
Nykyaika on erilaista, ja on väärin tehdä vertauksia kahden aivan erilaisen aikakauden välillä ja siten syytellä, että silloin teitte näin ja nyt teette noin. Nykyisillä isovanhemmilla on takanaan vuosikymmenien ansiotyö, joka totta totisesti vie ihmisestä voimat, koska ihminenhän ikääntyy. Mieheni on edelleen työelämässä, eläkevuodet muutaman vuoden päässä. Hän tekee kolmivuorotyötä, mikä on käynyt hänelle ajan myötä tavattoman raskaaksi. 40 vuotta hän on tehnyt työtä, missä uni- ja valveillaolojaksot vaihtelevat koko ajan, nuorempana se ei haitannut, mutta nyt sen tuomat tulokset näkyvät. Eikö hänen viimein eläkkeelle päästessään pitäisi saada jo levätä ja saada unirytmi kohdalleen, hoidattaa mielenterveyttäänkin, joka on alkanut kärsiä tästä tilanteesta.
No meillä ei ole lapsenlapsia hoidettavaksi, mutta monilla vastaavilla tapauksilla on. Ollaan arvostelemassa, että välitetään vain itsestään. Eikö siihen olisi jo oikeus?
Omasta ikäluokastani en tunne enkä tiedä yhtäkään, joka ei olisi huolehtinut omista vanhemmistaan, kun nämä ovat tulleet vanhoiksi ja apua tarvitseviksi.
Meidän ikäluokkamme siis sitten heitetään katuojaan kuolemaan, mitään arvoa ei ole tekemällämme työllä, mitään emme kuulemma ole saaneet aikaan eli Suomi on edelleen samassa pisteessä kuin mitä se oli 60-luvun alussa. Itse näen aivan täysin toisenlaisen Suomen, monin verroin kukoistavamman, mutta se kai on sitten joittenkin avaruusolentojen ansiota, ei silloisen työikään ehtineen sukupolven.
Taisimme luoda teille vähän liiankin hyvän yhteiskunnan, jonka eteen teidän itsenne ei ole tarvinnut taistellakaan. Te ne toimeentulo-, opinto ja kuntoutustuet olette saaneet, samoin kuin pitkät vanhempainlomat, vanhampainrahat ja mahdollisuudet olla kolme vuotta hoitovapaalla lapsenne syntymän jälkeen. Isyysvapaista ei ole nauttinut varmaan yksikään boomeri-ikäinen isä.
Nyt meidän boomereiden pitäisi vielä teidänkin elämänne rahoittaa ja lapsenne hoitaa, kai meidän pitäisi teille autot ja talotkin hommata ja huvitukset kaiken päälle.
Liian hyvän hyvän yhteiskunnan? Elämä on koko ajan yhtä taistelua. Ei jää monille voimia yhteiskunnalliseen toimintaan. Nuorempien eläkkeet leikattu, superkarttumat ja leskeneläkkeet poistettu, eläkkeelle päästessä ikä alkaa seiskalla. Kaikesta leikataan paitsi siitä, mikä koskee nykyeläkeläisiä. Palkasta jää koko ajan vähemmän käteen, kun inflaatio syö sen. Onneksi eläkeläiset saavat kivoja 8 % korotuksia. Onhan se yhteiskunnalle tooodella kannattavaa, että perheellisille työssäkäyville jää vähemmän rahaa ja itsellisille eläkeläisille enemmän.
Tiedoksi myös, että lastenhoidon ja -kasvatuksen vaatimukset ovat ihan erilaisia kuin vaikka 80-luvulla. Silloin ei tarvinnut vanhempien juosta kesken työpäivän mm. lasten hammas- ja terveystarkastuksissa, ja eskarin ja koulun oppimiskeskusteluissa monta kertaa vuodessa. Nykyään jos jätät lapsen yksin kotiin avaimet kaulassa, tulee lastensuojelu ja puuttuu peliin. Pitäisi olla repeämässä joka suuntaan. Täyttä vanhemmuutta ja täyttä työelämää. Pitää kouluttautua ja kehittyä, kun työ voi mennä alta seuraavissa yt-neuvotteluissa. Inflaatio syö palkat ja toimeentulon. On tämä nykyvanhemmuus sitten helppoa.
Toimeentulotukea ja asumistukea saavat myös eläkeläiset ja eläkkeensaajan hoitotukea todella monet rikkaatkin eläkeläiset. En kyllä ymmärrä miten nämä aiheeseen edes liittyvät, mutta kerrottakoon kun kerran itse otit puheeksi. Suuret ikäluokat ovat kyllä saaneet hyvinvointivaltion parhaat edut itselleen, ja hyvät ja varhaiset eläkkeet on se muhkein juttu ja teidän jälkeenne tulevilta hyvinvointivaltion herkut onkin sitten pitkälti purettu pois. Nuoremmille jää maksajan rooli.
Ymmärrän hyvin, mutta pitää tajuta, että elimme eri aikakaudella. Teiltä leikataan asioista, joita meillä ei ole koskaan ollutkaan.
Meillä oli vain palkka, ja jos sillä ei tullut toimeen, oli mentävä sosiaalitoimistoon lakki kourassa pyytämään avustusta. Yleensä sitä ei tullut. Työttömyyskorvaukset oli kyllä olemassa, mutta niillä ei kesää tehty. Esim. isäni oli pitkään työttömänä 60-luvun alussa. Hänet laitettiin viimein töihin - voisi sanoa pakottamalla - n 300 kilometrin päähän kotoa ja asumaan työmaaparakkiin. Palkka ei riittänyt siihen, että olisi voinut käydä kotona viikonloppuna, tosin silloin tehtiin töitä myös lauantaisin. Hän pääsi käymään lopulta kotona tutun rekkakuskin kyydissä muutaman kerran. Isä oli ammatiltaan alunperin metsuri.
Olin silloin vielä lapsen kirjoissa, mutta muistan miten häpesin huonoja vaatteitani. Niihin ei mistään rahaa saanut, ei mikään julkinen taho myöntänyt sellaiseen rahaa. Jos jotain sosiaalitoimistosta haki, piti perustella hirveän tarkkaan kaikki. Isä toimi jouluaattona joulupukkina, ja joutui niistäkin saamistaan rahoista tekemään tilin sosiaalitoimistolle.
Kirjoitit, että eläkeläiset saavai kivoja 8 %:n korotuksia. Tarkoitatko siis, että noita satelee pitkin vuotta vai? Tämä korotus oli ainoa, mitä minä olen eläkkeeseeni ikinä saanut. Muuten ne on olleet tuollaisia 0,5 prosentin suuruisia vuosikorotuksia. Eli muutama euro. Sitäkö pidät pahana?
Kyllä, vaatimukset niin kasvatuksen kuin muittenkin asioiden suhteen on erilaiset. Niistä emme me boomerit ole olleet päättämässä. Ne on teidän sukupolven itsenne laatimia. Itse olette tehneet elämästänne yhtä taistelua. Ne on teidän omia vaatimuksianne, jotka rasittaa yhteiskuntaa. Esim. koulujen ja päiväkotien varustelut on niin pitkälle vietyjä, että ei ihme, ettei ole kaikkeen enää rahaa. Olen itse ollut seurakunnan luottamushenkilönä ja ihmettelin, kun seurakunnan yhtä päiväkerhoa oltiin lopettamassa ja pihassa olevat lasten leikkitelineet ja välineet, jotka oli vain viisi vuotta aiemmin hankittu ja siis uusina, piti heittää pois. Uudempaan päiväkerhoon ne olisi ihan hyvin sopineet, mutta säännöt vaativat, että sinne uuteen paikkaan piti olla myös uudet pihakalusteet ja leikkivälineet. Mitään käytössä ollutta sinne ei saanut tuoda, vaikka ne olisi olleet täysin kelvolliset ja kunnossa ja standardit täyttävät.
Meidän aikanamme ne olisi kyllä aivan varmasti kelvanneet.
Joku näitä sääntöjä laatii, eikä varmasti meidän ikäpolvemme ihmiset, jotka tiedämme vielä mitä mikäkin maksaa. Järjen käyttäminen ilmeisesti maksaa liikaa.
Meiltä nuoremmilta leikataan eläkkeistä ja maksamme silti koko työuramme läpi moninkertaisia eläkevakuutusmaksuja, koska maksamme suurilukuisen eläkeläisjoukon muhkeita eläkkeitä. Se on suoraan pois palkkatasosta. Nykyeläkeläiset maksoivat minimaalisia eläkevakuutusmaksuja eli palkasta jäi käteen läpi työuran joka ikinen kuukausi enemmän rahaa itselle ja saivat silti maksimaaliset eläke-edut ja eläketason, joka on merkittävästi parempi kuin nykyään samoissa töissä toimivien tuleva eläke. Lisäksi nuoremmat päästetään eläkkeelle päälle seitsemänkymppisinä. Helppo on hymyillä, jos on varhennetulle eläkkeelle alle 60-vuotiaana jäänyt eläkeläinen.
Turha puhua jostain toimeentulotuesta. Se ei ole ikäsidonnainen ja koskee harvoja kansalaisia ylipäänsä. Eläkejärjestelmä koskee kaikkia. Kaikkein suurimmat etuudet ovat siis vähimmällä maksuilla lunastaneet nimenomaan nykyeläkeläiset. Nuorelle harvalukuiselle työvoimalle jää maksajan rooli.
Eläkesäännöt ovat muuttuneet moneen kertaan sitten 60- luvun kun tulin työelämää.
Itsekin ehdin viimeiset työvuodet maksaa jotain 6 % tel-maksuja.
Luuletko sinä oikeesti että tämän hetkinen tilanne on 30 vuoden päästä? Että se on yt kiveen hakattu? Muuttakaa se,.
Ja toistan, kun tel- eläkkeet tuli, ditä alkoivat heti saada ne eläkkeelle jäävät , joiden puolesta työnantajat eivät sitä olleet maksaneet. Eli nii se on aina mennyt mutta kai omet niin fiksu että sen oikeesti tiedätkin.
Edellee työnantajat maksavat enemmän eläkemaksuja kuin tekijät, samoin maksavat työtapaturma/ ryhmähenkivakuutuksen ja sosiaaliturvamaksun prosentteina palkkojen bruttosummasta.
Joskin tekijöilleki on tullut työttömyysvakuutusmaksu ja mitä niitä lie nykyisin.
Eläkeläisenä maksan enemmän ennakkoveroa kuin samaa työpalkkaa saava. Lisäksi verotukseen sisältyy täysi ylevero ja sairausvakuutusmaksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Pienlapsiperheillä kaikilla iäkkäät, vaivaiset tai välinpitämättömät vanhemmat?
En oikeen usko, minun näkemykseni taas kertoo ( ja etlehti) vanhemmat tukevat rahallisesti hyväpalkkaisiakin lapsiaan ja lapsenlapsia
Usein tietysti on niin että huono-osaisuus periytyy, vanhemmilla ei ole millä tunea syrjäyneitä aikuisia lapsiaan.
Mikä myös nyt tässä ajankohdassa on vielä, työelämässä on suuri joukko ensimmäisen polven koulutettuja ja hyväpalkkaisia.
He häpeävät yksinkertaisia vanhempiaan ja mielellään unohtavat heidät. Ja se on ok, ei välittämistä voi pakottaa jos katkeruus on päällä, isä oli vaan pakukuski.
66666666. aloitus, jossa haukutaan joko omia tai puolison vanhempia. Toivottavasti nämä saavat edes kevyemmän olon. Tuntuvat olevan kyllä toivottoman kyltymättömiä tähän aiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Pienlapsiperheillä kaikilla iäkkäät, vaivaiset tai välinpitämättömät vanhemmat?
En oikeen usko, minun näkemykseni taas kertoo ( ja etlehti) vanhemmat tukevat rahallisesti hyväpalkkaisiakin lapsiaan ja lapsenlapsia
Usein tietysti on niin että huono-osaisuus periytyy, vanhemmilla ei ole millä tunea syrjäyneitä aikuisia lapsiaan.Mikä myös nyt tässä ajankohdassa on vielä, työelämässä on suuri joukko ensimmäisen polven koulutettuja ja hyväpalkkaisia.
He häpeävät yksinkertaisia vanhempiaan ja mielellään unohtavat heidät. Ja se on ok, ei välittämistä voi pakottaa jos katkeruus on päällä, isä oli vaan pakukuski.
Kannustavat sanat ja empatia ovat täysin ilmaisia.
Pienten lasten vanhemmissa on hyvin vöhän niitä luokkaloikan tehneitä. Se buumi oli suurilla ikäluokilla. Sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Jos lapsiperheellä on pienet lapset ja sairaat autettavat vanhemmat, miten nämä vanhemmat voisivat enää lasten hoitoon osallistua ja auttaa?
Harvinaisempaa kuitenkin että iäkkäät vanhemmat ja pienet lastenlapset?
No itelläni on se tilanne, iltatähti vasta lähelle 40 vaimonsa kanssa saivat lapsen, pitkään oltuaan yhdessä.
En millään vaikka olen miten itsekäs ja imkeä mielestäsi pysty 78 v kyynärsauvoilla liikkuvana olemaan miksikään avuksi vauva/taaperoperheessä. Vastavuoroisesti en itsekään tarvitse apua, ostan sitä asioihin joihin tarvitsen, esim. Ikkunanpesu.
Muut lastenlapset ovat nuoria aikuisia. Heitä olen hoidellut pieninä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Jos lapsiperheellä on pienet lapset ja sairaat autettavat vanhemmat, miten nämä vanhemmat voisivat enää lasten hoitoon osallistua ja auttaa?
Harvinaisempaa kuitenkin että iäkkäät vanhemmat ja pienet lastenlapset?No itelläni on se tilanne, iltatähti vasta lähelle 40 vaimonsa kanssa saivat lapsen, pitkään oltuaan yhdessä.
En millään vaikka olen miten itsekäs ja imkeä mielestäsi pysty 78 v kyynärsauvoilla liikkuvana olemaan miksikään avuksi vauva/taaperoperheessä. Vastavuoroisesti en itsekään tarvitse apua, ostan sitä asioihin joihin tarvitsen, esim. Ikkunanpesu.Muut lastenlapset ovat nuoria aikuisia. Heitä olen hoidellut pieninä.
Aivan varmasti pystyt katsomaan sitä lasta viisi minuuttia. Tai viemään omat astiasi ruokapöydästä. Tai viemään tuliaisena ruokaa/tarjottavaa jos ilmestyt sinne lapsesi kotiin ilmoittamatta.
Ja aivan varmasti kykenet olemaan jankuttamatta omia asioitasi 24/7 tai olematta ilkeä ja arvosteleva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Pienlapsiperheillä kaikilla iäkkäät, vaivaiset tai välinpitämättömät vanhemmat?
En oikeen usko, minun näkemykseni taas kertoo ( ja etlehti) vanhemmat tukevat rahallisesti hyväpalkkaisiakin lapsiaan ja lapsenlapsia
Usein tietysti on niin että huono-osaisuus periytyy, vanhemmilla ei ole millä tunea syrjäyneitä aikuisia lapsiaan.Mikä myös nyt tässä ajankohdassa on vielä, työelämässä on suuri joukko ensimmäisen polven koulutettuja ja hyväpalkkaisia.
He häpeävät yksinkertaisia vanhempiaan ja mielellään unohtavat heidät. Ja se on ok, ei välittämistä voi pakottaa jos katkeruus on päällä, isä oli vaan pakukuski.Kannustavat sanat ja empatia ovat täysin ilmaisia.
Pienten lasten vanhemmissa on hyvin vöhän niitä luokkaloikan tehneitä. Se buumi oli suurilla ikäluokilla. Sekin.
Nyt et ole oikein perillä. Kyllä suurten ikäluokkien koulutustaso on vielä algainen, meidän lapsemme ovat sankemmin joukoin ylioppilaita, korkeakoulutettuja.
Suuret ikäluokat tekivät teollisuudessa töitä, kun teollisuus oli voimissaan. Sitren jäivät työttömiksi viidenkympin kynnyksellä 90- luvun lamassa.
Tiedän, sun vanhemmat oli ylioppilaita ja yliopistossa mutta se oli vähemmistöä suurista ikäluokista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Pienlapsiperheillä kaikilla iäkkäät, vaivaiset tai välinpitämättömät vanhemmat?
En oikeen usko, minun näkemykseni taas kertoo ( ja etlehti) vanhemmat tukevat rahallisesti hyväpalkkaisiakin lapsiaan ja lapsenlapsia
Usein tietysti on niin että huono-osaisuus periytyy, vanhemmilla ei ole millä tunea syrjäyneitä aikuisia lapsiaan.Mikä myös nyt tässä ajankohdassa on vielä, työelämässä on suuri joukko ensimmäisen polven koulutettuja ja hyväpalkkaisia.
He häpeävät yksinkertaisia vanhempiaan ja mielellään unohtavat heidät. Ja se on ok, ei välittämistä voi pakottaa jos katkeruus on päällä, isä oli vaan pakukuski.Kannustavat sanat ja empatia ovat täysin ilmaisia.
Pienten lasten vanhemmissa on hyvin vöhän niitä luokkaloikan tehneitä. Se buumi oli suurilla ikäluokilla. Sekin.
Nyt et ole oikein perillä. Kyllä suurten ikäluokkien koulutustaso on vielä algainen, meidän lapsemme ovat sankemmin joukoin ylioppilaita, korkeakoulutettuja.
Suuret ikäluokat tekivät teollisuudessa töitä, kun teollisuus oli voimissaan. Sitren jäivät työttömiksi viidenkympin kynnyksellä 90- luvun lamassa.Tiedän, sun vanhemmat oli ylioppilaita ja yliopistossa mutta se oli vähemmistöä suurista ikäluokista.
Lähde?
20-35-vuotiaista yo-opiskelijoista ja yo-tutkinnon suorittaneista enää äärimmäisen harva on luokkanousijoita.
Tästähän mediassa on koko ajan juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Jos lapsiperheellä on pienet lapset ja sairaat autettavat vanhemmat, miten nämä vanhemmat voisivat enää lasten hoitoon osallistua ja auttaa?
Harvinaisempaa kuitenkin että iäkkäät vanhemmat ja pienet lastenlapset?No itelläni on se tilanne, iltatähti vasta lähelle 40 vaimonsa kanssa saivat lapsen, pitkään oltuaan yhdessä.
En millään vaikka olen miten itsekäs ja imkeä mielestäsi pysty 78 v kyynärsauvoilla liikkuvana olemaan miksikään avuksi vauva/taaperoperheessä. Vastavuoroisesti en itsekään tarvitse apua, ostan sitä asioihin joihin tarvitsen, esim. Ikkunanpesu.Muut lastenlapset ovat nuoria aikuisia. Heitä olen hoidellut pieninä.
Aivan varmasti pystyt katsomaan sitä lasta viisi minuuttia. Tai viemään omat astiasi ruokapöydästä. Tai viemään tuliaisena ruokaa/tarjottavaa jos ilmestyt sinne lapsesi kotiin ilmoittamatta.
Ja aivan varmasti kykenet olemaan jankuttamatta omia asioitasi 24/7 tai olematta ilkeä ja arvosteleva.
Ehkäpä olen rahallisesti auttanutkin, mistäs sinä sitä tiedät nälviessäsi?
Tuo lautasen koneeseen vienti näyttää olevan elämää suurempi kysymys. Itselläni on tapana että kaikkien lautaset kasataan pinoon ja yksi järjestää astiat koneeseen.
Vanhuksen arvo siinä miten paljon auttaa koneellistettuja kotitalouksia, jos ei pysty palvelemaan nuoria perheitä, haistatellaan laillasi.
Vierailija kirjoitti:
20-35-vuotiaista yo-opiskelijoista ja yo-tutkinnon suorittaneista enää äärimmäisen harva on luokkanousijoita.
Tästähän mediassa on koko ajan juttuja.
Niin, minä ainakin puhun meidän suurten ikäluokkien lapsista jotka nyt ovat noin 50 v. Joiden koulutukseen me duunarivanhemmat panostimme.
Ei suurilla ikäluokilla enää ole 20-35 vuotiaita lapsia.
Mun esikoinen,21, kävi huippulukion ja hän sanoi että siellä ryhmässään (27) ei ollut ketään jonka molemmat vanhemmat ei olisi akateemisesti koulutettuja.
Siellä oli vähemmistönä ne joilla oli pelkkä ylempi korkeakoulututkinto. Sama ilmiö näkyy yliopistossa. Maisterien ja tohtorien lapsia kaikki hänen tuttunsa siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Luuletko että isovanhemmat edes kuvittelee saavansa apua tältä itsekkäältä nykypolvelta? Vaikka mitä olisi tehty ja autettu, niin tuskinpa kukaan mummoa muistaa. Onhan täällä hoettu moneen kertaan, että isovanhemmat ei kuulu perheeseen. Miksi teitä sitten pitäisi auttaa lastenhoidossa tai kustannuksissa?
Pienten lasten vanhemmat olisivat vähemmän uupuneita, kun ei viettäisi koko päivää kännyllä tai notkuttaisi mamma-palstalla 😂 Lue vaikka kirja sille lapsellesi, niin edes he oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan.
Lapseni osaavat lukea ja kirjoittaa, kiitos huolenpidosta. He ovat jo nuoria aikuisia. Kommentoin asiaa yhteiskuntatieteilijänä, en pienten lasten äitinä.
Ja jatkan vielä, että tälläkin hetkellä lukemattomat pienten lasten vanhemmat huolehtivat myös omista iäkkäistä vanhemmistaan ja appivanhemmistaan. Sitä huolenpitoa annetaan jo. Yhteistä näille perheille on yleensä se, että vuorovaikutussuhteet ovat olleet kunnossa, mikä vaikuttaa tunneyhteyteen ja siihen, että sukupolvet haluavat auttaa toisiaan vapaaehtoisesti. Välinpitämättömyys omia ruuhkavuosia eläviä lapsia kohtaan johtaa yksinkertaisesti tunnesuhteen heikkenemiseen ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon myötätuntoa ja apua lähimmäiselle lapset tulevat ihan luonnollisesti antaneeksi myöhemmin vastavuoroisesti. Kyse ei ole mistään kostosta. Eivät nämä Minulla on oikeus nauttia elämästä eläkkeellä ja olla auttamatta ketään-ihmiset varmaankaan mitään kosta lapsilleen vaan jostain syystä muut asiat kiinnostavat. Samoin ne lapsetkin sitten aikanaan priorisoivat muut asiat kuin omaishoidon, koska aktiivista ja läheistä ihmissuhdetta näihin hoidettaviin ei ole.
Pienlapsiperheillä kaikilla iäkkäät, vaivaiset tai välinpitämättömät vanhemmat?
En oikeen usko, minun näkemykseni taas kertoo ( ja etlehti) vanhemmat tukevat rahallisesti hyväpalkkaisiakin lapsiaan ja lapsenlapsia
Usein tietysti on niin että huono-osaisuus periytyy, vanhemmilla ei ole millä tunea syrjäyneitä aikuisia lapsiaan.Mikä myös nyt tässä ajankohdassa on vielä, työelämässä on suuri joukko ensimmäisen polven koulutettuja ja hyväpalkkaisia.
He häpeävät yksinkertaisia vanhempiaan ja mielellään unohtavat heidät. Ja se on ok, ei välittämistä voi pakottaa jos katkeruus on päällä, isä oli vaan pakukuski.Kannustavat sanat ja empatia ovat täysin ilmaisia.
Pienten lasten vanhemmissa on hyvin vöhän niitä luokkaloikan tehneitä. Se buumi oli suurilla ikäluokilla. Sekin.
Nyt et ole oikein perillä. Kyllä suurten ikäluokkien koulutustaso on vielä algainen, meidän lapsemme ovat sankemmin joukoin ylioppilaita, korkeakoulutettuja.
Suuret ikäluokat tekivät teollisuudessa töitä, kun teollisuus oli voimissaan. Sitren jäivät työttömiksi viidenkympin kynnyksellä 90- luvun lamassa.Tiedän, sun vanhemmat oli ylioppilaita ja yliopistossa mutta se oli vähemmistöä suurista ikäluokista.
Lähde?
Voi jestas, ihan lähihistorian perustietoa. Jos olet koulutettu uskon sinun löytävän tietoa paljonko oli ylioppilaita kustakin suurten ikäluokkien ikäluokista.
Vasta 1960 - luvulla rakennettiin paljon oppikouluja juuri ennen peruskoulun tuloa
Meiltä nuoremmilta leikataan eläkkeistä ja maksamme silti koko työuramme läpi moninkertaisia eläkevakuutusmaksuja, koska maksamme suurilukuisen eläkeläisjoukon muhkeita eläkkeitä. Se on suoraan pois palkkatasosta. Nykyeläkeläiset maksoivat minimaalisia eläkevakuutusmaksuja eli palkasta jäi käteen läpi työuran joka ikinen kuukausi enemmän rahaa itselle ja saivat silti maksimaaliset eläke-edut ja eläketason, joka on merkittävästi parempi kuin nykyään samoissa töissä toimivien tuleva eläke. Lisäksi nuoremmat päästetään eläkkeelle päälle seitsemänkymppisinä. Helppo on hymyillä, jos on varhennetulle eläkkeelle alle 60-vuotiaana jäänyt eläkeläinen.
Turha puhua jostain toimeentulotuesta. Se ei ole ikäsidonnainen ja koskee harvoja kansalaisia ylipäänsä. Eläkejärjestelmä koskee kaikkia. Kaikkein suurimmat etuudet ovat siis vähimmällä maksuilla lunastaneet nimenomaan nykyeläkeläiset. Nuorelle harvalukuiselle työvoimalle jää maksajan rooli.