Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
Kyllä mä oon saanut roskat ilman apua vietyä, vaikka talossa ollut pieniä lapsia.
Jos ne roskat syntyy siitä vierailusta, eikö tuon vertaa voi auttaa???
Meillä roska-astia on kadun varressa. Meidän asunto on yläkerrassa, joten sinne mennäkseen pitää panna ensin lapsiportti kiinni, mennä alas, kävellä pihan poikki, avata portti ja mennä sinne kadun varteen ja sama toisinpäin.
Käytännössä sinne ei voi mennä muuta kuin niin, että lapset leikkii pihalla tai on menossa muutenkin jonnekin.
Ei ne roskat kovaa meteliä pidä vaikka , jos perheessä kerran on mieskin, jos appivanhemmat, vaikka vie sitten kun kumpikin on kotona. Itse heitän joskus parvekkeelle ja otan kun menen muutenkin ulos.
Mutta tottakai ilkeet appikset jos eivät sen vertaa aikaa koko pitkänä päivänä lasten kanssa juttele. Tai pyynnöstä vie roskia.Kotiäitien elämä on rasittavaa.
En ole kotiäiti. Meillä ei ole parveketta ja vaikka olisikin, täällä ei voi jättää esimerkiksi ulko-ovelle sitä roskapussia, koska linnut repii sen sitten auki ja levittää pihalle.
En ole sanonut, että niiden pitäisi viedä roskat, mutta jos sen heidän kyläilynsä takia syntyy normaalia enemmän roskia, se että sen viisi minuuttia vahtivat ei ole liikaa vaadittu.
Kai teillä ees tuulikaappi on? Onhan monissa rivitaloissa lasitettuja parvekkeita.
Eikä ne roskat hätiinsä kuole siellä allaskaapissakaan.
Siis korostit että arkipäivänä olivat teillä 12 h. Sinä olit töissä ja lapset missä? Appikset sohvalla.
Nyt ei tarina oikkkeen täsmää.En ole missään sanonut, että olisi ollut arkipäivä ja kai sinä nyt ymmärrät edes sen, että kaikki eivät ole edes töissä ma-pe vaan töitä on erilaisia.
MIKSI se että katsoo lapsia sen viisi minuuttia että saisin roskat vietyä on ylivoimaista???? Ja jos niitä roskia tulee enemmän kuin normaalisti, ei ne mahdu sinne allaskaappiin.
En jättäisi anoppiani edes viideksi minuutiksi yksin mun kotiin. Siinä ajassa ehtii inventoimaan yllättävän paljon paikkoja, jos on siihen kiinnostusta. Ja hänellä sitä kiinnostusta riittää. Unohtaisi myös sen "kullannupun" vahtimisen, kun lääkekaapista löytyy joku uusi ja ihmeellinen purkki ja pitää raapustaa nimi pikaisesti muistiin.
Tuommoista se on kun menee naimisiin huonosta perheestä olevan miehen kanssa. Sivistymätön muija saa sivistymättömän miehen.
Tämä!
Kyllä minulle oli yksi tärkeä kriteeri miehelle, että hänen sukunsa on fiksua porukkaa. Moukkasuku ehdoton ei.
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Omat appivanhempani jättävät jopa astiat pöytään, kun ovat syöneet. Meillä on siis tapana nostaa astiat viereiseen tiskialtaaseen ruokailun lopuksi. Minulle jää siivottavaksi pöydästä astiat ja ruoat yms laitettavaksi jääkaappiin, kun kaikki jää paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Se on parempi noin, että jokainen huolehtii lähtökohtaisesti omat asiansa. Kylään saa tulla ilman, että on työvelvollinen. Yleensä isovanhempien kaikesta avusta vaan valitetaan. Harva muistaa olla kiitollinen.
En ole vieläkään muistanut olla kiitollinen anopille, joka ystävällisesti järjesteli keittiön kaapit "oikeaan" järjestykseen kun olin synnyttämässä esikoistani. Mies oli tollona päästänyt äitinsä meille järjestämään yllätystä. Oli yllätys, mutta aika ikävä sellainen. Oli lisäksi tuonut meille itselleen tarpeettomia kattiloita, kun itsellään oli loppunut tila keittiöstä. Joo, kiitos. Mun keittiö on hänen kaatopaikkansa.
Minä joskus surin sitä, miksi miehen vanhemmat eivät olleet avuksi kotihommissa, kun meillä on ollut tosi raskasta pikkulapsiaikana (minun ja lapsen sairastumisen takia).
Kesti tajuta, että eivät miehen vanhemmat omassa kodissaankaan ole mitenkään tarkkoja siisteyden suhteen. Jääkaappisäilytystä vaativat ruoat jäävät avattuina pöydälle, kotiin hamstrataan tavaraa ja siivotaan harvoin. Eivät he näe, että meidän kodissa olisi ollut avun tarvetta - kotihan näytti samalta kuin heillä!
Hyvä asia pohdittavaksi: Olisiko ok, että jotkut muut tulisivat lapsiperheeseen toistuvasti passattavaksi? Olisiko ok, että muut ihmiset kävisivät kenties usein kylässä ja odottaisivat saavansa kaiken nenän eteen valmiina?
Tylyä sanoa näin, mutta meidän perheessä isovanhempien kyläilyt tuovat lisätyötä helpotuksen sijaan. Isovanhemmille pitää huolehtia ruoat ja heidän kanssaan pitää seurustella siinä samalla, kun itse hoidan lapsen, laitan ruoat jne. Helpommalla pääsee, kun on kotona oman perheen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun sinä menet johonkin vieraaksi alat heti siellä huseeraamaan? Jos minun kutsutaan kylään minä menen sinne vieraaksi, en perheen avuksi.
Kyllä minulla on aina tapana kysyä voinko olla avuksi esim. pöydän kattamisessa tms. En todellakaan mene makaamaan kenenkään sohvalle. Lisäksi on hyvin erikoista, etteivät isovanhemmat ole halukkaita jeesaamaan lasten kanssa, vaan makaavat sohvalla!?
Ennen aikuiset lapset auttoi vanhempiaan, nyt isovanhempien pitää lukea ajatuksia ja jeesata lastenhoidossa intuition avulla.
Inhoan vieraita, jotka koko ajan haluavat auttaa ja kyselevät, että tekisinkö sitä tai tätä. Kun kutsun vieraita, en oleta, että he tulevat meille piikomaan.
Mutta näissä esimerkkitapauksissahan ollaan ilmeisesti tultu kutsumatta, siinä se ero. Vierailijoiden mielestä ollaan "yhtä perhettä", että voidaan tulla extempore, mutta sitten kuitenkin odotetaan vieraille kuuluvaa passausta.
Tuskin esimerkkitapauksissa on kutsuttu juuri tuolloin kylään. Ainakaan loogisesti ajateltuna en ymmärrä, miksi joku kutsuisi appivanhemmat vierailulle silloin, kun itsellä on kädet täynnä hommia, eikä puoliso ole edes kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
En minä ala roskia viemään, kun on joku kyläilemässä
Kyllä minä todellakin vien. Varsinkin kun ne roskat on niiden vieraiden aiheuttamia.
Mitä ne isovanhemmat tekevät, jos noin paljon roskaa aiheuttavat muutamassa tunnissa?
Vierailija kirjoitti:
Omat appivanhempani jättävät jopa astiat pöytään, kun ovat syöneet. Meillä on siis tapana nostaa astiat viereiseen tiskialtaaseen ruokailun lopuksi. Minulle jää siivottavaksi pöydästä astiat ja ruoat yms laitettavaksi jääkaappiin, kun kaikki jää paikoilleen.
Meillä on ruokapöytä, emme syö keittiössä. Minusta on helpompi jopa kasata vaikka 8 hengen lautaset pinoon ja tuoda kerralla keittiöön kuin että jokainen häärisi pienehkössä keittiössä ja tunkisi " väärin " astiat koneeseen. Tatjotin apuna pienemmässä raivattavassa.
Toki jos joku vieras tahtoo saa sen pinon tehdä mutta että kaikki jättämässä sikin sokinkeittiöön astioitaan, ei kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Tylyä sanoa näin, mutta meidän perheessä isovanhempien kyläilyt tuovat lisätyötä helpotuksen sijaan. Isovanhemmille pitää huolehtia ruoat ja heidän kanssaan pitää seurustella siinä samalla, kun itse hoidan lapsen, laitan ruoat jne. Helpommalla pääsee, kun on kotona oman perheen kesken.
Juuri näin. Ja samalla mäkättävät ja huomauttelevat kaikesta.
Kuormittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun sinä menet johonkin vieraaksi alat heti siellä huseeraamaan? Jos minun kutsutaan kylään minä menen sinne vieraaksi, en perheen avuksi.
Kyllä minulla on aina tapana kysyä voinko olla avuksi esim. pöydän kattamisessa tms. En todellakaan mene makaamaan kenenkään sohvalle. Lisäksi on hyvin erikoista, etteivät isovanhemmat ole halukkaita jeesaamaan lasten kanssa, vaan makaavat sohvalla!?
Ennen aikuiset lapset auttoi vanhempiaan, nyt isovanhempien pitää lukea ajatuksia ja jeesata lastenhoidossa intuition avulla.
Inhoan vieraita, jotka koko ajan haluavat auttaa ja kyselevät, että tekisinkö sitä tai tätä. Kun kutsun vieraita, en oleta, että he tulevat meille piikomaan.
Isovanhemmat tupsahtivat kylään pyytämättä ja silloin kuin oma lapsi ei ole paikalla. Moni inhoaa tuollaisia vierailuja.
Lasten puolisoihin ei kannata tutustua, ne on vaihtuvaa tavaraa.
Tutustumisen voi tehdä silloin, kun kylään kutsutaan. Silloin se oma lapsikin on useimmiten paikalla, mikäli on väleissä vanhempiensa kanssa.
Toisin päin. Ajatteleeko he taas joiden lapset ovat usein mummoloissa et tä vanhenevat mummot saattavat väsyä siinä kuin äitykkäkin kun ruokit, viihdytät, ruokit, nukutat, viet roskapussit?
Tai neljä, viishenkinen perhe tulee mummolle lepäämään lomalla? Päivät hursutaan rannalla, huvipuistoissa , erilaisissa elämyksissä, ootetaan valmista ruokaa ja pesetkö päivällä tuon pyykkikasan ja jätetaan liinavaatepyykki mummon pyöritettäväksi?
Mä en yksinkertaisesti päästä anoppia meille enää. Tuli ja meni ihan kuten halusi, vaikka erikseen pyydettiin, myöhemmin kiellettiin tulemasta ilman ennakkovaroitusta. Hän nyt ei auttanut missään, vaan kulki mieluummin mun perässä arvostelemassa ja kertomassa, miten asia tulee tehdä oikein. Esimerkiksi mun tapa ripustaa pyykkiä ulos kuivumaan oli väärin. Lakanat oli väärän väriset, ja ihan hullun puuhaa tehdä itse lihapullia, kun kaupasta saa valmiita. Ei, yhtään asiaa en osannut oikein!
Voihan anoppiakin vaihtaa. Tutulla on nyt kuudes anoppi menossa. 4 avioliittoa, 2 avoliittoa. Anoppiko lie erojen syy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat appivanhempani jättävät jopa astiat pöytään, kun ovat syöneet. Meillä on siis tapana nostaa astiat viereiseen tiskialtaaseen ruokailun lopuksi. Minulle jää siivottavaksi pöydästä astiat ja ruoat yms laitettavaksi jääkaappiin, kun kaikki jää paikoilleen.
Meillä on ruokapöytä, emme syö keittiössä. Minusta on helpompi jopa kasata vaikka 8 hengen lautaset pinoon ja tuoda kerralla keittiöön kuin että jokainen häärisi pienehkössä keittiössä ja tunkisi " väärin " astiat koneeseen. Tatjotin apuna pienemmässä raivattavassa.
Toki jos joku vieras tahtoo saa sen pinon tehdä mutta että kaikki jättämässä sikin sokinkeittiöön astioitaan, ei kiitos!
Aivan. Ajattelen samoin ja sanon apua tuputtaville vieraille, että teen itse. Sujuu nopeasti vaikka kahdeksan hengen ruokailun jälkeen pöydän siivoaminen. Ensin jäljelle jääneet ruoat keittiöön, jääkaappiin ne mitkä voivat pilaantua. Lautaset kerään tarjottimelle plus lasit ym. samalla siinä voi hyvin jutella. En voi sietää sitä, että koko porukka nousee samaan aikaan pöydästä ja alkaa kantaa astioita keittiöön jossa ovat sitten sikin sokin. Sehän on kaksin- ja kolminkertainen työ saada ruokapöytä ja keittiö pikaisesti kuntoon jos 6-8 ihmistä kulkee edestakaisin astioita kädessä ja laskee niitä minne sattuu. Ai että vihaan noita avuntuputtajia. Itse en tuputa yhtään apua jos minut on kutsuttu jonnekin. Eri asia jos on sovittu, että tulen apuun ennen muiden vieraiden saapumista ja laitetaan yhdessä äidin tai ystävättären kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tylyä sanoa näin, mutta meidän perheessä isovanhempien kyläilyt tuovat lisätyötä helpotuksen sijaan. Isovanhemmille pitää huolehtia ruoat ja heidän kanssaan pitää seurustella siinä samalla, kun itse hoidan lapsen, laitan ruoat jne. Helpommalla pääsee, kun on kotona oman perheen kesken.
Hoitaa yhtä lasta ja laittaa ruokaa samalla. Siinä on nykynaiselle tarpeeksi hommaa. Voi itku.
Meillä aikuinen lapsi kuoli yllättäen. Kaikki lähisukulaiset tarjosivat apuaan ja halusivat tulla meille. Suru on ihan järkyttävä, musertava.
Ei olla otettu ketään tänne. Ollaan haluttu surra ihan perheen kesken, rauhassa.
Pelkäsin myös että siinä olisi käynyt että ruokaa olis pitänyt kokata ja kahvitarjoilua olla.
Jos ei olla tajuttu 30 vuoteen auttaa kun ovat olleet täällä niin miksi se tajuttais nytten?
Joo vieraat ei yleensä auta mutta kun pieniä lapsia niin apu olisi tarpeen. Sitten ärsyttää ne sohvalla istujat.
Itse aion auttaa kun pojat saa lapsia. Muistan kuinka rankkaa oli kun lapset oli pieniä.
Meillä vastaavaa ongelmaa kuin aloitusviestissä.
Usein näissä keskusteluissa korostetaan, että jos joku tulee perheen luo kylään, niin hän on sitten vieraana eikä tietenkään osallistu mihinkään kotityöhön. Minusta on kuitenkin eri asia, jos joku kyläilee todella usein eikä osallistu kotitöihin mitenkään. Kyllähän minä ystävien luona kyläillessä kysyn, voinko jotenkin auttaa, jos näen toisella olevan kädet täynnä työtä.
On ihan eri asia laittaa kylään tulevalle kaverille kahdesti vuodessa kahvit kuin kestitä appivanhempia pari kertaa kuussa. Kyllä minua ihan suoraan sanottuna väsyttää se, että appivanhemmat käyvät meillä useammin kuin miehen tai minun kaverit ja appivanhempia pitää passata. Omat vanhempani auttavat kotitöissä, kun tulevat meille kylään. Meillä appivanhemmat viipyvät pitkän päivän (esim. klo 10-18.30), joten ei minulla ole sydäntä jättää toisia ilman ruokaa. Ja noin pitkään aikaikkunaan mahtuu jo lämpimän ruoan lisäksi kahvit/iltapalakin.