Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Varmaan tuhannes kerta kun luen tämän saman tekstin. Isot ikäluokat hoidattivat lapsensa muilla. Totta, äitiysloma oli vain 3 kuukautta, mene töihin tai irtisanoudu. Joku muu hoiti lapset.
Mutta ne eivät olleet lapsen mummot, omissa tutuissa ei ollut ketään jolla olisi samassa kaupungissa asunut kumpaakaan mummoa. Jouluksi ei juuri matkusteltu satojen kilometrien päähän, joulupukki löytyi aina naapurista, kesälomalla ehkä käytiin.Mutta jollain tietysti oli mummo lastenhoitajana, enhän sitä voi kiistääkään. Perheet on niin erilaisia.
Mutta esimerkiksi taas laiseni mummot, asumme väh 200 kmn päässä miniöistämme. Ehkä olleet työelämässä kun lapset pieniä. Emme ole hoitaneet siis lapsia päivähoitajina, ehkä jonkun sairaspäivän tai viikonlopuksi hakeneet mummolaan.
Tällä siis menetämme oikeuden siihen että lapsemme tai lastenlapset vaivautuisivat käymään hoivaosastolla tai vaivautuisivat järjestämään edunvalvonnan. Ehkei miniä sitten kuoleman jälkeen tarkasti rieku että "minun mieheni" saa varmasti tarpeeksi perintöä ja ulvo ylimmäisenä omaisena hautajaisissa.
Hautajaisissa voi tietysti vielä nalkuttaa, mummo se vaan toi tarrakirjoja tai sitten yritti ostaa rahalla. Mutta minua ei ostettu, mummo oli p..a.
Minä kai -51 syntyneenä kuulun näihin parjattuihin boomereihin, tai ainakin heti heistä seuraaviin. En minä muista, että me oltaisiin kovinkaan sankoin joukoin hoidatettu lapsemme isovanhemmilla, meillä oli jo päiväkodit, jotka toimi ihan täysillä. Siis ihan sama systeemi kuin nykyvanhemmilla. Mistä te meitä syytätte tässä asiassa?
Ja omasta lapsuudestamme täytyy muistaa, että silloin oli tämä maa vielä pitkälle maatalousvaltainen ja lapset hoidettiin kotona siinä työn ohessa. Jos oli maatalo, jossa kaksi sukupolvea yhdessä, niin toki isovanhemmat olivat suureksi avuksi lastenhoidossa. Sehän oli ihan käytännöllinen järjestelmä, eikä siitä purnattu. Itse en kyllä ole maatalosta kotoisin, mutta äiti oli ns. kotirouva, kuten monet muutkin lapsuuskavereideni äidit.
Nykyaika on erilaista, ja on väärin tehdä vertauksia kahden aivan erilaisen aikakauden välillä ja siten syytellä, että silloin teitte näin ja nyt teette noin. Nykyisillä isovanhemmilla on takanaan vuosikymmenien ansiotyö, joka totta totisesti vie ihmisestä voimat, koska ihminenhän ikääntyy. Mieheni on edelleen työelämässä, eläkevuodet muutaman vuoden päässä. Hän tekee kolmivuorotyötä, mikä on käynyt hänelle ajan myötä tavattoman raskaaksi. 40 vuotta hän on tehnyt työtä, missä uni- ja valveillaolojaksot vaihtelevat koko ajan, nuorempana se ei haitannut, mutta nyt sen tuomat tulokset näkyvät. Eikö hänen viimein eläkkeelle päästessään pitäisi saada jo levätä ja saada unirytmi kohdalleen, hoidattaa mielenterveyttäänkin, joka on alkanut kärsiä tästä tilanteesta.
No meillä ei ole lapsenlapsia hoidettavaksi, mutta monilla vastaavilla tapauksilla on. Ollaan arvostelemassa, että välitetään vain itsestään. Eikö siihen olisi jo oikeus?
Omasta ikäluokastani en tunne enkä tiedä yhtäkään, joka ei olisi huolehtinut omista vanhemmistaan, kun nämä ovat tulleet vanhoiksi ja apua tarvitseviksi.
Meidän ikäluokkamme siis sitten heitetään katuojaan kuolemaan, mitään arvoa ei ole tekemällämme työllä, mitään emme kuulemma ole saaneet aikaan eli Suomi on edelleen samassa pisteessä kuin mitä se oli 60-luvun alussa. Itse näen aivan täysin toisenlaisen Suomen, monin verroin kukoistavamman, mutta se kai on sitten joittenkin avaruusolentojen ansiota, ei silloisen työikään ehtineen sukupolven.
Taisimme luoda teille vähän liiankin hyvän yhteiskunnan, jonka eteen teidän itsenne ei ole tarvinnut taistellakaan. Te ne toimeentulo-, opinto ja kuntoutustuet olette saaneet, samoin kuin pitkät vanhempainlomat, vanhampainrahat ja mahdollisuudet olla kolme vuotta hoitovapaalla lapsenne syntymän jälkeen. Isyysvapaista ei ole nauttinut varmaan yksikään boomeri-ikäinen isä.
Nyt meidän boomereiden pitäisi vielä teidänkin elämänne rahoittaa ja lapsenne hoitaa, kai meidän pitäisi teille autot ja talotkin hommata ja huvitukset kaiken päälle.
Liian hyvän hyvän yhteiskunnan? Elämä on koko ajan yhtä taistelua. Ei jää monille voimia yhteiskunnalliseen toimintaan. Nuorempien eläkkeet leikattu, superkarttumat ja leskeneläkkeet poistettu, eläkkeelle päästessä ikä alkaa seiskalla. Kaikesta leikataan paitsi siitä, mikä koskee nykyeläkeläisiä. Palkasta jää koko ajan vähemmän käteen, kun inflaatio syö sen. Onneksi eläkeläiset saavat kivoja 8 % korotuksia. Onhan se yhteiskunnalle tooodella kannattavaa, että perheellisille työssäkäyville jää vähemmän rahaa ja itsellisille eläkeläisille enemmän.
Tiedoksi myös, että lastenhoidon ja -kasvatuksen vaatimukset ovat ihan erilaisia kuin vaikka 80-luvulla. Silloin ei tarvinnut vanhempien juosta kesken työpäivän mm. lasten hammas- ja terveystarkastuksissa, ja eskarin ja koulun oppimiskeskusteluissa monta kertaa vuodessa. Nykyään jos jätät lapsen yksin kotiin avaimet kaulassa, tulee lastensuojelu ja puuttuu peliin. Pitäisi olla repeämässä joka suuntaan. Täyttä vanhemmuutta ja täyttä työelämää. Pitää kouluttautua ja kehittyä, kun työ voi mennä alta seuraavissa yt-neuvotteluissa. Inflaatio syö palkat ja toimeentulon. On tämä nykyvanhemmuus sitten helppoa.
Toimeentulotukea ja asumistukea saavat myös eläkeläiset ja eläkkeensaajan hoitotukea todella monet rikkaatkin eläkeläiset. En kyllä ymmärrä miten nämä aiheeseen edes liittyvät, mutta kerrottakoon kun kerran itse otit puheeksi. Suuret ikäluokat ovat kyllä saaneet hyvinvointivaltion parhaat edut itselleen, ja hyvät ja varhaiset eläkkeet on se muhkein juttu ja teidän jälkeenne tulevilta hyvinvointivaltion herkut onkin sitten pitkälti purettu pois. Nuoremmille jää maksajan rooli.
Kyllä vanhemmilla polvilla oli ja on edelleen myös se ns. maksajan rooli. Ette te ole ainoita. Ette te kaikkea maksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Varmaan tuhannes kerta kun luen tämän saman tekstin. Isot ikäluokat hoidattivat lapsensa muilla. Totta, äitiysloma oli vain 3 kuukautta, mene töihin tai irtisanoudu. Joku muu hoiti lapset.
Mutta ne eivät olleet lapsen mummot, omissa tutuissa ei ollut ketään jolla olisi samassa kaupungissa asunut kumpaakaan mummoa. Jouluksi ei juuri matkusteltu satojen kilometrien päähän, joulupukki löytyi aina naapurista, kesälomalla ehkä käytiin.Mutta jollain tietysti oli mummo lastenhoitajana, enhän sitä voi kiistääkään. Perheet on niin erilaisia.
Mutta esimerkiksi taas laiseni mummot, asumme väh 200 kmn päässä miniöistämme. Ehkä olleet työelämässä kun lapset pieniä. Emme ole hoitaneet siis lapsia päivähoitajina, ehkä jonkun sairaspäivän tai viikonlopuksi hakeneet mummolaan.
Tällä siis menetämme oikeuden siihen että lapsemme tai lastenlapset vaivautuisivat käymään hoivaosastolla tai vaivautuisivat järjestämään edunvalvonnan. Ehkei miniä sitten kuoleman jälkeen tarkasti rieku että "minun mieheni" saa varmasti tarpeeksi perintöä ja ulvo ylimmäisenä omaisena hautajaisissa.
Hautajaisissa voi tietysti vielä nalkuttaa, mummo se vaan toi tarrakirjoja tai sitten yritti ostaa rahalla. Mutta minua ei ostettu, mummo oli p..a.
Minä kai -51 syntyneenä kuulun näihin parjattuihin boomereihin, tai ainakin heti heistä seuraaviin. En minä muista, että me oltaisiin kovinkaan sankoin joukoin hoidatettu lapsemme isovanhemmilla, meillä oli jo päiväkodit, jotka toimi ihan täysillä. Siis ihan sama systeemi kuin nykyvanhemmilla. Mistä te meitä syytätte tässä asiassa?
Ja omasta lapsuudestamme täytyy muistaa, että silloin oli tämä maa vielä pitkälle maatalousvaltainen ja lapset hoidettiin kotona siinä työn ohessa. Jos oli maatalo, jossa kaksi sukupolvea yhdessä, niin toki isovanhemmat olivat suureksi avuksi lastenhoidossa. Sehän oli ihan käytännöllinen järjestelmä, eikä siitä purnattu. Itse en kyllä ole maatalosta kotoisin, mutta äiti oli ns. kotirouva, kuten monet muutkin lapsuuskavereideni äidit.
Nykyaika on erilaista, ja on väärin tehdä vertauksia kahden aivan erilaisen aikakauden välillä ja siten syytellä, että silloin teitte näin ja nyt teette noin. Nykyisillä isovanhemmilla on takanaan vuosikymmenien ansiotyö, joka totta totisesti vie ihmisestä voimat, koska ihminenhän ikääntyy. Mieheni on edelleen työelämässä, eläkevuodet muutaman vuoden päässä. Hän tekee kolmivuorotyötä, mikä on käynyt hänelle ajan myötä tavattoman raskaaksi. 40 vuotta hän on tehnyt työtä, missä uni- ja valveillaolojaksot vaihtelevat koko ajan, nuorempana se ei haitannut, mutta nyt sen tuomat tulokset näkyvät. Eikö hänen viimein eläkkeelle päästessään pitäisi saada jo levätä ja saada unirytmi kohdalleen, hoidattaa mielenterveyttäänkin, joka on alkanut kärsiä tästä tilanteesta.
No meillä ei ole lapsenlapsia hoidettavaksi, mutta monilla vastaavilla tapauksilla on. Ollaan arvostelemassa, että välitetään vain itsestään. Eikö siihen olisi jo oikeus?
Omasta ikäluokastani en tunne enkä tiedä yhtäkään, joka ei olisi huolehtinut omista vanhemmistaan, kun nämä ovat tulleet vanhoiksi ja apua tarvitseviksi.
Meidän ikäluokkamme siis sitten heitetään katuojaan kuolemaan, mitään arvoa ei ole tekemällämme työllä, mitään emme kuulemma ole saaneet aikaan eli Suomi on edelleen samassa pisteessä kuin mitä se oli 60-luvun alussa. Itse näen aivan täysin toisenlaisen Suomen, monin verroin kukoistavamman, mutta se kai on sitten joittenkin avaruusolentojen ansiota, ei silloisen työikään ehtineen sukupolven.
Taisimme luoda teille vähän liiankin hyvän yhteiskunnan, jonka eteen teidän itsenne ei ole tarvinnut taistellakaan. Te ne toimeentulo-, opinto ja kuntoutustuet olette saaneet, samoin kuin pitkät vanhempainlomat, vanhampainrahat ja mahdollisuudet olla kolme vuotta hoitovapaalla lapsenne syntymän jälkeen. Isyysvapaista ei ole nauttinut varmaan yksikään boomeri-ikäinen isä.
Nyt meidän boomereiden pitäisi vielä teidänkin elämänne rahoittaa ja lapsenne hoitaa, kai meidän pitäisi teille autot ja talotkin hommata ja huvitukset kaiken päälle.
Liian hyvän hyvän yhteiskunnan? Elämä on koko ajan yhtä taistelua. Ei jää monille voimia yhteiskunnalliseen toimintaan. Nuorempien eläkkeet leikattu, superkarttumat ja leskeneläkkeet poistettu, eläkkeelle päästessä ikä alkaa seiskalla. Kaikesta leikataan paitsi siitä, mikä koskee nykyeläkeläisiä. Palkasta jää koko ajan vähemmän käteen, kun inflaatio syö sen. Onneksi eläkeläiset saavat kivoja 8 % korotuksia. Onhan se yhteiskunnalle tooodella kannattavaa, että perheellisille työssäkäyville jää vähemmän rahaa ja itsellisille eläkeläisille enemmän.
Tiedoksi myös, että lastenhoidon ja -kasvatuksen vaatimukset ovat ihan erilaisia kuin vaikka 80-luvulla. Silloin ei tarvinnut vanhempien juosta kesken työpäivän mm. lasten hammas- ja terveystarkastuksissa, ja eskarin ja koulun oppimiskeskusteluissa monta kertaa vuodessa. Nykyään jos jätät lapsen yksin kotiin avaimet kaulassa, tulee lastensuojelu ja puuttuu peliin. Pitäisi olla repeämässä joka suuntaan. Täyttä vanhemmuutta ja täyttä työelämää. Pitää kouluttautua ja kehittyä, kun työ voi mennä alta seuraavissa yt-neuvotteluissa. Inflaatio syö palkat ja toimeentulon. On tämä nykyvanhemmuus sitten helppoa.
Toimeentulotukea ja asumistukea saavat myös eläkeläiset ja eläkkeensaajan hoitotukea todella monet rikkaatkin eläkeläiset. En kyllä ymmärrä miten nämä aiheeseen edes liittyvät, mutta kerrottakoon kun kerran itse otit puheeksi. Suuret ikäluokat ovat kyllä saaneet hyvinvointivaltion parhaat edut itselleen, ja hyvät ja varhaiset eläkkeet on se muhkein juttu ja teidän jälkeenne tulevilta hyvinvointivaltion herkut onkin sitten pitkälti purettu pois. Nuoremmille jää maksajan rooli.
Ymmärrän hyvin, mutta pitää tajuta, että elimme eri aikakaudella. Teiltä leikataan asioista, joita meillä ei ole koskaan ollutkaan.
Meillä oli vain palkka, ja jos sillä ei tullut toimeen, oli mentävä sosiaalitoimistoon lakki kourassa pyytämään avustusta. Yleensä sitä ei tullut. Työttömyyskorvaukset oli kyllä olemassa, mutta niillä ei kesää tehty. Esim. isäni oli pitkään työttömänä 60-luvun alussa. Hänet laitettiin viimein töihin - voisi sanoa pakottamalla - n 300 kilometrin päähän kotoa ja asumaan työmaaparakkiin. Palkka ei riittänyt siihen, että olisi voinut käydä kotona viikonloppuna, tosin silloin tehtiin töitä myös lauantaisin. Hän pääsi käymään lopulta kotona tutun rekkakuskin kyydissä muutaman kerran. Isä oli ammatiltaan alunperin metsuri.
Olin silloin vielä lapsen kirjoissa, mutta muistan miten häpesin huonoja vaatteitani. Niihin ei mistään rahaa saanut, ei mikään julkinen taho myöntänyt sellaiseen rahaa. Jos jotain sosiaalitoimistosta haki, piti perustella hirveän tarkkaan kaikki. Isä toimi jouluaattona joulupukkina, ja joutui niistäkin saamistaan rahoista tekemään tilin sosiaalitoimistolle.
Kirjoitit, että eläkeläiset saavai kivoja 8 %:n korotuksia. Tarkoitatko siis, että noita satelee pitkin vuotta vai? Tämä korotus oli ainoa, mitä minä olen eläkkeeseeni ikinä saanut. Muuten ne on olleet tuollaisia 0,5 prosentin suuruisia vuosikorotuksia. Eli muutama euro. Sitäkö pidät pahana?
Kyllä, vaatimukset niin kasvatuksen kuin muittenkin asioiden suhteen on erilaiset. Niistä emme me boomerit ole olleet päättämässä. Ne on teidän sukupolven itsenne laatimia. Itse olette tehneet elämästänne yhtä taistelua. Ne on teidän omia vaatimuksianne, jotka rasittaa yhteiskuntaa. Esim. koulujen ja päiväkotien varustelut on niin pitkälle vietyjä, että ei ihme, ettei ole kaikkeen enää rahaa. Olen itse ollut seurakunnan luottamushenkilönä ja ihmettelin, kun seurakunnan yhtä päiväkerhoa oltiin lopettamassa ja pihassa olevat lasten leikkitelineet ja välineet, jotka oli vain viisi vuotta aiemmin hankittu ja siis uusina, piti heittää pois. Uudempaan päiväkerhoon ne olisi ihan hyvin sopineet, mutta säännöt vaativat, että sinne uuteen paikkaan piti olla myös uudet pihakalusteet ja leikkivälineet. Mitään käytössä ollutta sinne ei saanut tuoda, vaikka ne olisi olleet täysin kelvolliset ja kunnossa ja standardit täyttävät.
Meidän aikanamme ne olisi kyllä aivan varmasti kelvanneet.
Joku näitä sääntöjä laatii, eikä varmasti meidän ikäpolvemme ihmiset, jotka tiedämme vielä mitä mikäkin maksaa. Järjen käyttäminen ilmeisesti maksaa liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä raivominiä. Jos avioliitto kestääkin, tulee lasten kanssa taatusti murrosiässä vaikeuksia tuolla luonteella. Kun kaikki on ylivoimaista, vaikeaa ja hankalaa roskapussista lähtirn, ihmissuhteista puhumattakaan. Saati kun lapset rupeavat tuomaan seurustelukumppaneita, kaikissa on jotain vikaa. Pojan tyttöystävä tuo marketin oksaneilikkakimpun, roskiin, ei osaa ees vieraskukkia ostaa, sillekö pitäis ruokaa tarjota.
Kun lapset tajuavat aikuisina miten ikäväluonteinen äiti oli, ei mitään lähimmäisen kunnioitusta omannut . Isä hiipparoi kotona syrjässä kun äiti määräsi kaiken.Juujuu. Nyt on todella laiskaa provoilua.
Raivominiä antaa itse tuon kuvan tulevasta perhe-elämästää.
Jos ei anopilta kelpaa mikään, ei kelpaa siltä pojan tyttöystävältäkään joka ehkä vielä on arka ja nuori " viemään lautastaan itse pesukoneeseen ja auttamaan keittiössä".Jos ei kelpaa mummon krääsä ei kelpaa tyttöystävänkään tuoma kukka tai joku erikoiskahvi.
Ei varmasti kelpaakaan. Nämä tänne kirjoittelevat miniät antavat ymmärtää olevansa äärimmäisen tarkkoja omasta valtakunnastaan, sinne ei tulla silloin eikä tällöin, sinne ei tuoda sitä eikä tätä, siellä syödään vain tätä ja tätä mutta ei tuota, minä määrään miten täällä ollaan, minäminä.
Kamalaa mahdolliselle tulevalle miniälle, ellei sitten hän ole vieläkin määräävämpi luonne. Siinä sitä sitten ollaankin. Ennen sentään käytöstavoilla päästiin pitkälle ja vältettiin avoimet konfliktit, nykyään niitä ei ole ja tulevaisuudessa niitä ei tunneta sitäkään vähää.
Jos se miniä on siellä kotona yksin ja appivanhemmat tunkee sinne kutsumatta niin
- kumman ns valtakunta se sinusta silloin on?
- kuka saa päättää mitä sinne tuodaan?
- kuka päättää mitä siellä on tarjolla?Jos sinun mielestäsi ne kutsumattomat appivanhemmat niin voitko perustella miksi.
Et keskustele enää aikuisten tasolla. Ihan saman raivon tulet kohdistamaan niihin lapsisi ystäviin ja heidän tuomisiinsa. Odotan jännityksellä kun ensimmäinen lastesi pariehdokas kertoo jostain kala-allergiasta tai jostain ruokaperiaatteestaan, mikä raivo nousee. Vai pitäisi prinsessalle laittaa erityisruokia, ei lautastaan edes raivaa pöydästä.
Voisitko vastata kysymykseen.
En viitsisi alentua tuommoiseen typerään jankjaukseen päiväkausiksi.
Sinä olet teillä pomo, voit olla laskematta anoppia sisään, voit häätää miehesikin kotoasi pois. Voi aikanaan kohdella lastesi ystäviä kuten anoppiasi.Eli et osaa vastata.
Olet niin kiihtynyt jo aamusta ettet ymmärrä lukemaasi. Toistan : olet pomo, sinun ei tarvitse kotonasi eikä missään huomioida muita ihmisiä, hyväksyä, olla kohtelias.
Ei ketään , ei anoppia, ei miestä, ei itsenäistyviä lapsia ja heidän ystäviään.Keskustelen ketjun aiheesta. Voisitko ystävällisesti tehdä samoin ja vastata kysymykseen?
Tiedoksesi että ne mies ja lapset asuu siellä ja on perhettä joten en ymmärrä miten edes rinnastst heidät sukulaisiin.
Luetun ymmärtäminen nyt on heikohko? Sinä olet teillä pomo. Laita anoppi se tajuamaan myös.
Lastesi ystävät eivät ole perhettäsi, he eivät tule aikoinaan myös käyttäytymään sinun tahtomalla tavalla eivätkä tuo oikeita tuliaisia.Sinä olet teillä pomo. Meneeko yksinkertainen lause perille?
Kyllä olen pomo tilanteessa jossa ollaan minun kotonani ja aikuisia on paikalla tasan minä ja ne vieraat. Tämä on se tilanne josta ketju keskustelee. Vieraat eivät päätä toisen kotona.
Kyllä, sinä olet pomo muuallakin ihmissuhteissasi, siellä anoppilassa myös päälleoäsmäri
Ja näytä se heti kättelyssä lastesi heilastelukumppaneille. Voisit laatia monisteen heille esim siitä mitä kukkia hyväksyt, mitä suklaata, mitä kahvia jotta olisi pelisäännöt selvillä kun poika kysyy voisinks mää camillan tuoda käymään?Sinä olet pomo.
Keskustelen ketjun aiheesta. En minusta.
Myös ne lastesi ystävät ovat vieraita kodissasi kuten miehesi äitikin. Ei ihan samasta aiheesta, vieras käymässä kodissasi.
Mun lapset on 20 ja 18 eikä meille ole koskaan lasten kaverit tulleet ilmoittamatta. Missä tulee nykyaikana?
Aina on sovittu etukäteen. Kännykät kun on ollut olemassa jo koko heidän elinikänsä. Käytännössä siis lapset viestitelleet keskenään ja sitten kysyneet vanhemmilta, käykö.
Jos joku on viipynyt yli sen normaalin kyläilyajan, asia on sovittu vanhemman kanssa.
Samaten jos joku on kulkenut minun kyydissäni, asia sovittu etukäteen vanhemman kanssa.
Yksikään ei ole koskaan tuonut haisevia kirppisvaatteita tai perintöraanua😂
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ilmoitin, kun alkoivat lapseni muksuja tekemään, että itse teette, itse hoidatte. Selvä peli. Käyn kesällä Suomessa mökilläni muutaman viikon, jos liikkuvat lähistöllä, voin viedä syömään heidät jonnekin, jos minulla ei ole mitään tärkeämpää. Kannattaa puhua niitten isovanhempien kanssa, ei ulista, kuin persu, täällä.
Me teimme mieheni kanssa samoin. Eläkepäivät on varattu muuhun kuin lasten perheitten piikana olemiseen.
Lapsenne ja lastenlapsenne tekevät myös tulevina vuosina saman valinnan ja heillä on silloin parempaa tekemistä kuin teidän vanhenevien ja avuntarpeisten boomereiden auttaminen ja tukeminen. Ihmettelen miksi kaltaisenne ihmiset ovat edes tehneet lapsia? Mitä niillä edes tekee, jos tarkoitus on vaan saada ne pois jaloista ja pestä kätensä kaikesta inhimillisestä ja vastavuoroisesta läheisten kanssa toimimisesta. Todennäköisesti olette myös itse hoidattaneet lapsenne aikanaan pitkälti mummoloissa ja naapureilla kuten ennen vanhaan oli tapana ja ylpeilette, että nyt on velvoitteet hoidettu ja lapsenne saaavat pärjätä omillaan.
Piikana olemisen ja täydellisen välinpitämättömyyden välissä on iso kirjo erilaisia normaaliin ihmisyyteen ja vastavuoroiseen omasta lähipiiristä huolehtimiseen kuuluvia tapoja elää perheyhteisonä. Vihamielinen ja vähintään passiivisaggressiivinen suhtautuminen lähiomaisiin ja yhteisöllisen ajattelun puute on hyvin suomalainen ilmiö ja ihan varmasti suurin syy sille, miksi meillä on niin paljon itsemurhia, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, avioeroja, burnouteja ja maailman uupuneimmat pienten lasten vanhemmat.
Varmaan tuhannes kerta kun luen tämän saman tekstin. Isot ikäluokat hoidattivat lapsensa muilla. Totta, äitiysloma oli vain 3 kuukautta, mene töihin tai irtisanoudu. Joku muu hoiti lapset.
Mutta ne eivät olleet lapsen mummot, omissa tutuissa ei ollut ketään jolla olisi samassa kaupungissa asunut kumpaakaan mummoa. Jouluksi ei juuri matkusteltu satojen kilometrien päähän, joulupukki löytyi aina naapurista, kesälomalla ehkä käytiin.Mutta jollain tietysti oli mummo lastenhoitajana, enhän sitä voi kiistääkään. Perheet on niin erilaisia.
Mutta esimerkiksi taas laiseni mummot, asumme väh 200 kmn päässä miniöistämme. Ehkä olleet työelämässä kun lapset pieniä. Emme ole hoitaneet siis lapsia päivähoitajina, ehkä jonkun sairaspäivän tai viikonlopuksi hakeneet mummolaan.
Tällä siis menetämme oikeuden siihen että lapsemme tai lastenlapset vaivautuisivat käymään hoivaosastolla tai vaivautuisivat järjestämään edunvalvonnan. Ehkei miniä sitten kuoleman jälkeen tarkasti rieku että "minun mieheni" saa varmasti tarpeeksi perintöä ja ulvo ylimmäisenä omaisena hautajaisissa.
Hautajaisissa voi tietysti vielä nalkuttaa, mummo se vaan toi tarrakirjoja tai sitten yritti ostaa rahalla. Mutta minua ei ostettu, mummo oli p..a.
Minä kai -51 syntyneenä kuulun näihin parjattuihin boomereihin, tai ainakin heti heistä seuraaviin. En minä muista, että me oltaisiin kovinkaan sankoin joukoin hoidatettu lapsemme isovanhemmilla, meillä oli jo päiväkodit, jotka toimi ihan täysillä. Siis ihan sama systeemi kuin nykyvanhemmilla. Mistä te meitä syytätte tässä asiassa?
Ja omasta lapsuudestamme täytyy muistaa, että silloin oli tämä maa vielä pitkälle maatalousvaltainen ja lapset hoidettiin kotona siinä työn ohessa. Jos oli maatalo, jossa kaksi sukupolvea yhdessä, niin toki isovanhemmat olivat suureksi avuksi lastenhoidossa. Sehän oli ihan käytännöllinen järjestelmä, eikä siitä purnattu. Itse en kyllä ole maatalosta kotoisin, mutta äiti oli ns. kotirouva, kuten monet muutkin lapsuuskavereideni äidit.
Nykyaika on erilaista, ja on väärin tehdä vertauksia kahden aivan erilaisen aikakauden välillä ja siten syytellä, että silloin teitte näin ja nyt teette noin. Nykyisillä isovanhemmilla on takanaan vuosikymmenien ansiotyö, joka totta totisesti vie ihmisestä voimat, koska ihminenhän ikääntyy. Mieheni on edelleen työelämässä, eläkevuodet muutaman vuoden päässä. Hän tekee kolmivuorotyötä, mikä on käynyt hänelle ajan myötä tavattoman raskaaksi. 40 vuotta hän on tehnyt työtä, missä uni- ja valveillaolojaksot vaihtelevat koko ajan, nuorempana se ei haitannut, mutta nyt sen tuomat tulokset näkyvät. Eikö hänen viimein eläkkeelle päästessään pitäisi saada jo levätä ja saada unirytmi kohdalleen, hoidattaa mielenterveyttäänkin, joka on alkanut kärsiä tästä tilanteesta.
No meillä ei ole lapsenlapsia hoidettavaksi, mutta monilla vastaavilla tapauksilla on. Ollaan arvostelemassa, että välitetään vain itsestään. Eikö siihen olisi jo oikeus?
Omasta ikäluokastani en tunne enkä tiedä yhtäkään, joka ei olisi huolehtinut omista vanhemmistaan, kun nämä ovat tulleet vanhoiksi ja apua tarvitseviksi.
Meidän ikäluokkamme siis sitten heitetään katuojaan kuolemaan, mitään arvoa ei ole tekemällämme työllä, mitään emme kuulemma ole saaneet aikaan eli Suomi on edelleen samassa pisteessä kuin mitä se oli 60-luvun alussa. Itse näen aivan täysin toisenlaisen Suomen, monin verroin kukoistavamman, mutta se kai on sitten joittenkin avaruusolentojen ansiota, ei silloisen työikään ehtineen sukupolven.
Taisimme luoda teille vähän liiankin hyvän yhteiskunnan, jonka eteen teidän itsenne ei ole tarvinnut taistellakaan. Te ne toimeentulo-, opinto ja kuntoutustuet olette saaneet, samoin kuin pitkät vanhempainlomat, vanhampainrahat ja mahdollisuudet olla kolme vuotta hoitovapaalla lapsenne syntymän jälkeen. Isyysvapaista ei ole nauttinut varmaan yksikään boomeri-ikäinen isä.
Nyt meidän boomereiden pitäisi vielä teidänkin elämänne rahoittaa ja lapsenne hoitaa, kai meidän pitäisi teille autot ja talotkin hommata ja huvitukset kaiken päälle.
Liian hyvän hyvän yhteiskunnan? Elämä on koko ajan yhtä taistelua. Ei jää monille voimia yhteiskunnalliseen toimintaan. Nuorempien eläkkeet leikattu, superkarttumat ja leskeneläkkeet poistettu, eläkkeelle päästessä ikä alkaa seiskalla. Kaikesta leikataan paitsi siitä, mikä koskee nykyeläkeläisiä. Palkasta jää koko ajan vähemmän käteen, kun inflaatio syö sen. Onneksi eläkeläiset saavat kivoja 8 % korotuksia. Onhan se yhteiskunnalle tooodella kannattavaa, että perheellisille työssäkäyville jää vähemmän rahaa ja itsellisille eläkeläisille enemmän.
Tiedoksi myös, että lastenhoidon ja -kasvatuksen vaatimukset ovat ihan erilaisia kuin vaikka 80-luvulla. Silloin ei tarvinnut vanhempien juosta kesken työpäivän mm. lasten hammas- ja terveystarkastuksissa, ja eskarin ja koulun oppimiskeskusteluissa monta kertaa vuodessa. Nykyään jos jätät lapsen yksin kotiin avaimet kaulassa, tulee lastensuojelu ja puuttuu peliin. Pitäisi olla repeämässä joka suuntaan. Täyttä vanhemmuutta ja täyttä työelämää. Pitää kouluttautua ja kehittyä, kun työ voi mennä alta seuraavissa yt-neuvotteluissa. Inflaatio syö palkat ja toimeentulon. On tämä nykyvanhemmuus sitten helppoa.
Toimeentulotukea ja asumistukea saavat myös eläkeläiset ja eläkkeensaajan hoitotukea todella monet rikkaatkin eläkeläiset. En kyllä ymmärrä miten nämä aiheeseen edes liittyvät, mutta kerrottakoon kun kerran itse otit puheeksi. Suuret ikäluokat ovat kyllä saaneet hyvinvointivaltion parhaat edut itselleen, ja hyvät ja varhaiset eläkkeet on se muhkein juttu ja teidän jälkeenne tulevilta hyvinvointivaltion herkut onkin sitten pitkälti purettu pois. Nuoremmille jää maksajan rooli.
Kyllä vanhemmilla polvilla oli ja on edelleen myös se ns. maksajan rooli. Ette te ole ainoita. Ette te kaikkea maksa.
Maksan eläkkeestäni yli 20 % (olikohan 23)
ennakonpidätystä, kiinteistöveroa (kunnalle), täyden yleveron, sairausvakuutusmaksua ja kirkollisveron jotta srk voi lapsityötä järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset järjesti veljeni ( lähinnä asuva meistä) jonka vaimo koko ajan motkotti ja etsi virheitä vanhasta äidistämme, 86 v. Olihan äiti kyllä ollut vasta 60 v kun menivät naimisiin. Mutta ei sieltä maalta koskaan käynyt ko. parin lapsia hoitamassa. Tokko montaa kertaa käymässäkään.
Tietysti sitten tää anoppiaan vihaava miniä oli miehensä rinnalla hautajaisten emäntä, ottamassa vieraat ja osanotot vastaan, ulvoen itki etupenkissä perheineen, 5 henkeä.
Me seitsemän muuta sisarusta toisessa ja kolmannessa penkkirivissä perheinemme.Eikö hautajaisissa yleensä istuta perheenä kirkossa? Etupenkkipaikka mielestäni kuuluu tuolle miniälle, jos hänelle ulkoistettiin järjestelyt ja hän ne hoiti.
Niinhän he istuivatkin, ihan etiketin mukaan. Kyllä pitopalvelu muuten hoiti hommat, ei hänen tarvinnut kokkailla.
Mistä se pitopalvelu tiesi tulla paikalle ja mitä kokata ja kuinka isolle salille, joku kai sen tilankin hankki?
Ootko vähän lapsellinen. Veljeni tietenkin hoiti nuo jutut ja hänelle maksettiin kyllä hyvät palkkiot perikunnan rahoista vaivoistaan ja kuluistaan. ( Bensat, puhelinkulut, aika )
Kubhan nyt mainitsin ettei miniä niitä tarjoiluja valmistanut
Se veljesi hautajaisiin käyttämä aika oli poissa hänen perheeseensä käyttämästä ajasta jolloin hänen vaimonsa joutui paikkaamaan veljeäsi heillä kotona.
Tämä logiikka ei auennut minunkaan appivanhemmilleni jotka koko ajan vaativat miestäni avukseen milloin firmaansa (ilmaiseksi) ja milloin kotiinsa.
He eivät vain tajunneet millään että sittenhän minä hoidin meillä kotona kaiken yksin.
Hän sai korvauksen ajastaan. Ja heidän lapsensa olivat yli kakskymppisiä omissa asunnoissaan jo asuvia aikuisia.
Kai nyt rouva pärjäsi hetken jos mies pyörähti seurakunnan kansliassa tai neuvotteli pitopalvelun kanssaÄitini ei vaatinut heiltä mitään, hän pärjäsi ilman apuja. Illalla oli tullut huono olo, soitti taksin, meni päivystykseen ja yöllä kuoli. Ennen lähtöään oli soittanut helsingissa asuvalle vanhimmalle tyttärelleen lähtevänsä sairaalaan.
Vaikka veli sai korvauksen ajastaan, se aika oli poissa siitä panoksesta jonka hän kotiinsa antoi.
Kahden aikuisen taloudessa?
Luultavasti hän enemmän vietti järvillä aikaansa kalastamassa kuin mitä hautajaisjärjestelyt vievät aikaa.Olet niitä naisia joiden miehellä ei nk omaa aikaa? Esim kalassa, metsällä, työpaikan puulaakiporukassa?
Jos veljesi ei hoida osuuttaan kotinsa töistä, se vaimo uhraa oman oman aikansa niihin.
Nää ei boomerit koko ajan vaan uhraa omaa aikaansa. Työn tekeminen on aina vain uhraamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset järjesti veljeni ( lähinnä asuva meistä) jonka vaimo koko ajan motkotti ja etsi virheitä vanhasta äidistämme, 86 v. Olihan äiti kyllä ollut vasta 60 v kun menivät naimisiin. Mutta ei sieltä maalta koskaan käynyt ko. parin lapsia hoitamassa. Tokko montaa kertaa käymässäkään.
Tietysti sitten tää anoppiaan vihaava miniä oli miehensä rinnalla hautajaisten emäntä, ottamassa vieraat ja osanotot vastaan, ulvoen itki etupenkissä perheineen, 5 henkeä.
Me seitsemän muuta sisarusta toisessa ja kolmannessa penkkirivissä perheinemme.Eikö hautajaisissa yleensä istuta perheenä kirkossa? Etupenkkipaikka mielestäni kuuluu tuolle miniälle, jos hänelle ulkoistettiin järjestelyt ja hän ne hoiti.
Niinhän he istuivatkin, ihan etiketin mukaan. Kyllä pitopalvelu muuten hoiti hommat, ei hänen tarvinnut kokkailla.
Mistä se pitopalvelu tiesi tulla paikalle ja mitä kokata ja kuinka isolle salille, joku kai sen tilankin hankki?
Ootko vähän lapsellinen. Veljeni tietenkin hoiti nuo jutut ja hänelle maksettiin kyllä hyvät palkkiot perikunnan rahoista vaivoistaan ja kuluistaan. ( Bensat, puhelinkulut, aika )
Kubhan nyt mainitsin ettei miniä niitä tarjoiluja valmistanut
Se veljesi hautajaisiin käyttämä aika oli poissa hänen perheeseensä käyttämästä ajasta jolloin hänen vaimonsa joutui paikkaamaan veljeäsi heillä kotona.
Tämä logiikka ei auennut minunkaan appivanhemmilleni jotka koko ajan vaativat miestäni avukseen milloin firmaansa (ilmaiseksi) ja milloin kotiinsa.
He eivät vain tajunneet millään että sittenhän minä hoidin meillä kotona kaiken yksin.
Hän sai korvauksen ajastaan. Ja heidän lapsensa olivat yli kakskymppisiä omissa asunnoissaan jo asuvia aikuisia.
Kai nyt rouva pärjäsi hetken jos mies pyörähti seurakunnan kansliassa tai neuvotteli pitopalvelun kanssaÄitini ei vaatinut heiltä mitään, hän pärjäsi ilman apuja. Illalla oli tullut huono olo, soitti taksin, meni päivystykseen ja yöllä kuoli. Ennen lähtöään oli soittanut helsingissa asuvalle vanhimmalle tyttärelleen lähtevänsä sairaalaan.
Vaikka veli sai korvauksen ajastaan, se aika oli poissa siitä panoksesta jonka hän kotiinsa antoi.
Kahden aikuisen taloudessa?
Luultavasti hän enemmän vietti järvillä aikaansa kalastamassa kuin mitä hautajaisjärjestelyt vievät aikaa.Olet niitä naisia joiden miehellä ei nk omaa aikaa? Esim kalassa, metsällä, työpaikan puulaakiporukassa?
Jos veljesi ei hoida osuuttaan kotinsa töistä, se vaimo uhraa oman oman aikansa niihin.
Nää ei boomerit koko ajan vaan uhraa omaa aikaansa. Työn tekeminen on aina vain uhraamista.
Käsittämätön kommentti. Kolmikymppinen nainen syyttää 50- vuotiasta miestä että laiminlöi vaimoaan äitinsä hautajaisjärjestelyjen takia.
En oikein osaa nyt yhdistää kommenttiasi tuohon asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset järjesti veljeni ( lähinnä asuva meistä) jonka vaimo koko ajan motkotti ja etsi virheitä vanhasta äidistämme, 86 v. Olihan äiti kyllä ollut vasta 60 v kun menivät naimisiin. Mutta ei sieltä maalta koskaan käynyt ko. parin lapsia hoitamassa. Tokko montaa kertaa käymässäkään.
Tietysti sitten tää anoppiaan vihaava miniä oli miehensä rinnalla hautajaisten emäntä, ottamassa vieraat ja osanotot vastaan, ulvoen itki etupenkissä perheineen, 5 henkeä.
Me seitsemän muuta sisarusta toisessa ja kolmannessa penkkirivissä perheinemme.Eikö hautajaisissa yleensä istuta perheenä kirkossa? Etupenkkipaikka mielestäni kuuluu tuolle miniälle, jos hänelle ulkoistettiin järjestelyt ja hän ne hoiti.
Niinhän he istuivatkin, ihan etiketin mukaan. Kyllä pitopalvelu muuten hoiti hommat, ei hänen tarvinnut kokkailla.
Mistä se pitopalvelu tiesi tulla paikalle ja mitä kokata ja kuinka isolle salille, joku kai sen tilankin hankki?
Ootko vähän lapsellinen. Veljeni tietenkin hoiti nuo jutut ja hänelle maksettiin kyllä hyvät palkkiot perikunnan rahoista vaivoistaan ja kuluistaan. ( Bensat, puhelinkulut, aika )
Kubhan nyt mainitsin ettei miniä niitä tarjoiluja valmistanut
Se veljesi hautajaisiin käyttämä aika oli poissa hänen perheeseensä käyttämästä ajasta jolloin hänen vaimonsa joutui paikkaamaan veljeäsi heillä kotona.
Tämä logiikka ei auennut minunkaan appivanhemmilleni jotka koko ajan vaativat miestäni avukseen milloin firmaansa (ilmaiseksi) ja milloin kotiinsa.
He eivät vain tajunneet millään että sittenhän minä hoidin meillä kotona kaiken yksin.
Hän sai korvauksen ajastaan. Ja heidän lapsensa olivat yli kakskymppisiä omissa asunnoissaan jo asuvia aikuisia.
Kai nyt rouva pärjäsi hetken jos mies pyörähti seurakunnan kansliassa tai neuvotteli pitopalvelun kanssaÄitini ei vaatinut heiltä mitään, hän pärjäsi ilman apuja. Illalla oli tullut huono olo, soitti taksin, meni päivystykseen ja yöllä kuoli. Ennen lähtöään oli soittanut helsingissa asuvalle vanhimmalle tyttärelleen lähtevänsä sairaalaan.
Vaikka veli sai korvauksen ajastaan, se aika oli poissa siitä panoksesta jonka hän kotiinsa antoi.
Kahden aikuisen taloudessa?
Luultavasti hän enemmän vietti järvillä aikaansa kalastamassa kuin mitä hautajaisjärjestelyt vievät aikaa.Olet niitä naisia joiden miehellä ei nk omaa aikaa? Esim kalassa, metsällä, työpaikan puulaakiporukassa?
Jos veljesi ei hoida osuuttaan kotinsa töistä, se vaimo uhraa oman oman aikansa niihin.
Nää ei boomerit koko ajan vaan uhraa omaa aikaansa. Työn tekeminen on aina vain uhraamista.
Käsittämätön kommentti. Kolmikymppinen nainen syyttää 50- vuotiasta miestä että laiminlöi vaimoaan äitinsä hautajaisjärjestelyjen takia.
En oikein osaa nyt yhdistää kommenttiasi tuohon asiaan?
Mistähän sinä minun ikäni tiedän? En minä syytä vaan totean ilmeisen tosiasian.
Sinä väitit, ettei se veljesi vaimo tehnyt mitään. Kyllä hän teki. Hän paikkasi veljeäsi, joka käytti aikansa perheen ulkopuoliseen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset järjesti veljeni ( lähinnä asuva meistä) jonka vaimo koko ajan motkotti ja etsi virheitä vanhasta äidistämme, 86 v. Olihan äiti kyllä ollut vasta 60 v kun menivät naimisiin. Mutta ei sieltä maalta koskaan käynyt ko. parin lapsia hoitamassa. Tokko montaa kertaa käymässäkään.
Tietysti sitten tää anoppiaan vihaava miniä oli miehensä rinnalla hautajaisten emäntä, ottamassa vieraat ja osanotot vastaan, ulvoen itki etupenkissä perheineen, 5 henkeä.
Me seitsemän muuta sisarusta toisessa ja kolmannessa penkkirivissä perheinemme.Eikö hautajaisissa yleensä istuta perheenä kirkossa? Etupenkkipaikka mielestäni kuuluu tuolle miniälle, jos hänelle ulkoistettiin järjestelyt ja hän ne hoiti.
Niinhän he istuivatkin, ihan etiketin mukaan. Kyllä pitopalvelu muuten hoiti hommat, ei hänen tarvinnut kokkailla.
Mistä se pitopalvelu tiesi tulla paikalle ja mitä kokata ja kuinka isolle salille, joku kai sen tilankin hankki?
Ootko vähän lapsellinen. Veljeni tietenkin hoiti nuo jutut ja hänelle maksettiin kyllä hyvät palkkiot perikunnan rahoista vaivoistaan ja kuluistaan. ( Bensat, puhelinkulut, aika )
Kubhan nyt mainitsin ettei miniä niitä tarjoiluja valmistanut
Se veljesi hautajaisiin käyttämä aika oli poissa hänen perheeseensä käyttämästä ajasta jolloin hänen vaimonsa joutui paikkaamaan veljeäsi heillä kotona.
Tämä logiikka ei auennut minunkaan appivanhemmilleni jotka koko ajan vaativat miestäni avukseen milloin firmaansa (ilmaiseksi) ja milloin kotiinsa.
He eivät vain tajunneet millään että sittenhän minä hoidin meillä kotona kaiken yksin.
Hän sai korvauksen ajastaan. Ja heidän lapsensa olivat yli kakskymppisiä omissa asunnoissaan jo asuvia aikuisia.
Kai nyt rouva pärjäsi hetken jos mies pyörähti seurakunnan kansliassa tai neuvotteli pitopalvelun kanssaÄitini ei vaatinut heiltä mitään, hän pärjäsi ilman apuja. Illalla oli tullut huono olo, soitti taksin, meni päivystykseen ja yöllä kuoli. Ennen lähtöään oli soittanut helsingissa asuvalle vanhimmalle tyttärelleen lähtevänsä sairaalaan.
Vaikka veli sai korvauksen ajastaan, se aika oli poissa siitä panoksesta jonka hän kotiinsa antoi.
Kahden aikuisen taloudessa?
Luultavasti hän enemmän vietti järvillä aikaansa kalastamassa kuin mitä hautajaisjärjestelyt vievät aikaa.Olet niitä naisia joiden miehellä ei nk omaa aikaa? Esim kalassa, metsällä, työpaikan puulaakiporukassa?
Jos veljesi ei hoida osuuttaan kotinsa töistä, se vaimo uhraa oman oman aikansa niihin.
Nää ei boomerit koko ajan vaan uhraa omaa aikaansa. Työn tekeminen on aina vain uhraamista.
Käsittämätön kommentti. Kolmikymppinen nainen syyttää 50- vuotiasta miestä että laiminlöi vaimoaan äitinsä hautajaisjärjestelyjen takia.
En oikein osaa nyt yhdistää kommenttiasi tuohon asiaan?
Mistähän sinä minun ikäni tiedän? En minä syytä vaan totean ilmeisen tosiasian.
Sinä väitit, ettei se veljesi vaimo tehnyt mitään. Kyllä hän teki. Hän paikkasi veljeäsi, joka käytti aikansa perheen ulkopuoliseen asiaan.
Kahden aikuisen taloudessa hirveästi paikkaamista? Uskon että miehesi on kahlehdittu seinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset järjesti veljeni ( lähinnä asuva meistä) jonka vaimo koko ajan motkotti ja etsi virheitä vanhasta äidistämme, 86 v. Olihan äiti kyllä ollut vasta 60 v kun menivät naimisiin. Mutta ei sieltä maalta koskaan käynyt ko. parin lapsia hoitamassa. Tokko montaa kertaa käymässäkään.
Tietysti sitten tää anoppiaan vihaava miniä oli miehensä rinnalla hautajaisten emäntä, ottamassa vieraat ja osanotot vastaan, ulvoen itki etupenkissä perheineen, 5 henkeä.
Me seitsemän muuta sisarusta toisessa ja kolmannessa penkkirivissä perheinemme.Eikö hautajaisissa yleensä istuta perheenä kirkossa? Etupenkkipaikka mielestäni kuuluu tuolle miniälle, jos hänelle ulkoistettiin järjestelyt ja hän ne hoiti.
Niinhän he istuivatkin, ihan etiketin mukaan. Kyllä pitopalvelu muuten hoiti hommat, ei hänen tarvinnut kokkailla.
Mistä se pitopalvelu tiesi tulla paikalle ja mitä kokata ja kuinka isolle salille, joku kai sen tilankin hankki?
Ootko vähän lapsellinen. Veljeni tietenkin hoiti nuo jutut ja hänelle maksettiin kyllä hyvät palkkiot perikunnan rahoista vaivoistaan ja kuluistaan. ( Bensat, puhelinkulut, aika )
Kubhan nyt mainitsin ettei miniä niitä tarjoiluja valmistanut
Se veljesi hautajaisiin käyttämä aika oli poissa hänen perheeseensä käyttämästä ajasta jolloin hänen vaimonsa joutui paikkaamaan veljeäsi heillä kotona.
Tämä logiikka ei auennut minunkaan appivanhemmilleni jotka koko ajan vaativat miestäni avukseen milloin firmaansa (ilmaiseksi) ja milloin kotiinsa.
He eivät vain tajunneet millään että sittenhän minä hoidin meillä kotona kaiken yksin.
Hän sai korvauksen ajastaan. Ja heidän lapsensa olivat yli kakskymppisiä omissa asunnoissaan jo asuvia aikuisia.
Kai nyt rouva pärjäsi hetken jos mies pyörähti seurakunnan kansliassa tai neuvotteli pitopalvelun kanssaÄitini ei vaatinut heiltä mitään, hän pärjäsi ilman apuja. Illalla oli tullut huono olo, soitti taksin, meni päivystykseen ja yöllä kuoli. Ennen lähtöään oli soittanut helsingissa asuvalle vanhimmalle tyttärelleen lähtevänsä sairaalaan.
Vaikka veli sai korvauksen ajastaan, se aika oli poissa siitä panoksesta jonka hän kotiinsa antoi.
Kahden aikuisen taloudessa?
Luultavasti hän enemmän vietti järvillä aikaansa kalastamassa kuin mitä hautajaisjärjestelyt vievät aikaa.Olet niitä naisia joiden miehellä ei nk omaa aikaa? Esim kalassa, metsällä, työpaikan puulaakiporukassa?
Jos veljesi ei hoida osuuttaan kotinsa töistä, se vaimo uhraa oman oman aikansa niihin.
Nää ei boomerit koko ajan vaan uhraa omaa aikaansa. Työn tekeminen on aina vain uhraamista.
Käsittämätön kommentti. Kolmikymppinen nainen syyttää 50- vuotiasta miestä että laiminlöi vaimoaan äitinsä hautajaisjärjestelyjen takia.
En oikein osaa nyt yhdistää kommenttiasi tuohon asiaan?
Olet tyypillinen kieroilija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset järjesti veljeni ( lähinnä asuva meistä) jonka vaimo koko ajan motkotti ja etsi virheitä vanhasta äidistämme, 86 v. Olihan äiti kyllä ollut vasta 60 v kun menivät naimisiin. Mutta ei sieltä maalta koskaan käynyt ko. parin lapsia hoitamassa. Tokko montaa kertaa käymässäkään.
Tietysti sitten tää anoppiaan vihaava miniä oli miehensä rinnalla hautajaisten emäntä, ottamassa vieraat ja osanotot vastaan, ulvoen itki etupenkissä perheineen, 5 henkeä.
Me seitsemän muuta sisarusta toisessa ja kolmannessa penkkirivissä perheinemme.Eikö hautajaisissa yleensä istuta perheenä kirkossa? Etupenkkipaikka mielestäni kuuluu tuolle miniälle, jos hänelle ulkoistettiin järjestelyt ja hän ne hoiti.
Niinhän he istuivatkin, ihan etiketin mukaan. Kyllä pitopalvelu muuten hoiti hommat, ei hänen tarvinnut kokkailla.
Mistä se pitopalvelu tiesi tulla paikalle ja mitä kokata ja kuinka isolle salille, joku kai sen tilankin hankki?
Ootko vähän lapsellinen. Veljeni tietenkin hoiti nuo jutut ja hänelle maksettiin kyllä hyvät palkkiot perikunnan rahoista vaivoistaan ja kuluistaan. ( Bensat, puhelinkulut, aika )
Kubhan nyt mainitsin ettei miniä niitä tarjoiluja valmistanut
Se veljesi hautajaisiin käyttämä aika oli poissa hänen perheeseensä käyttämästä ajasta jolloin hänen vaimonsa joutui paikkaamaan veljeäsi heillä kotona.
Tämä logiikka ei auennut minunkaan appivanhemmilleni jotka koko ajan vaativat miestäni avukseen milloin firmaansa (ilmaiseksi) ja milloin kotiinsa.
He eivät vain tajunneet millään että sittenhän minä hoidin meillä kotona kaiken yksin.
Hän sai korvauksen ajastaan. Ja heidän lapsensa olivat yli kakskymppisiä omissa asunnoissaan jo asuvia aikuisia.
Kai nyt rouva pärjäsi hetken jos mies pyörähti seurakunnan kansliassa tai neuvotteli pitopalvelun kanssaÄitini ei vaatinut heiltä mitään, hän pärjäsi ilman apuja. Illalla oli tullut huono olo, soitti taksin, meni päivystykseen ja yöllä kuoli. Ennen lähtöään oli soittanut helsingissa asuvalle vanhimmalle tyttärelleen lähtevänsä sairaalaan.
Vaikka veli sai korvauksen ajastaan, se aika oli poissa siitä panoksesta jonka hän kotiinsa antoi.
Kahden aikuisen taloudessa?
Luultavasti hän enemmän vietti järvillä aikaansa kalastamassa kuin mitä hautajaisjärjestelyt vievät aikaa.Olet niitä naisia joiden miehellä ei nk omaa aikaa? Esim kalassa, metsällä, työpaikan puulaakiporukassa?
Jos veljesi ei hoida osuuttaan kotinsa töistä, se vaimo uhraa oman oman aikansa niihin.
Nää ei boomerit koko ajan vaan uhraa omaa aikaansa. Työn tekeminen on aina vain uhraamista.
Käsittämätön kommentti. Kolmikymppinen nainen syyttää 50- vuotiasta miestä että laiminlöi vaimoaan äitinsä hautajaisjärjestelyjen takia.
En oikein osaa nyt yhdistää kommenttiasi tuohon asiaan?
Mistähän sinä minun ikäni tiedän? En minä syytä vaan totean ilmeisen tosiasian.
Sinä väitit, ettei se veljesi vaimo tehnyt mitään. Kyllä hän teki. Hän paikkasi veljeäsi, joka käytti aikansa perheen ulkopuoliseen asiaan.
Kahden aikuisen taloudessa hirveästi paikkaamista? Uskon että miehesi on kahlehdittu seinään.
Jos se mies ei hoida omaa puolikastaan, vaimo hoitaa sen ja siten osallistuu niihin hautajaisjärjestelyihin.
Tämä ei solvaamalla miksikään muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset järjesti veljeni ( lähinnä asuva meistä) jonka vaimo koko ajan motkotti ja etsi virheitä vanhasta äidistämme, 86 v. Olihan äiti kyllä ollut vasta 60 v kun menivät naimisiin. Mutta ei sieltä maalta koskaan käynyt ko. parin lapsia hoitamassa. Tokko montaa kertaa käymässäkään.
Tietysti sitten tää anoppiaan vihaava miniä oli miehensä rinnalla hautajaisten emäntä, ottamassa vieraat ja osanotot vastaan, ulvoen itki etupenkissä perheineen, 5 henkeä.
Me seitsemän muuta sisarusta toisessa ja kolmannessa penkkirivissä perheinemme.Eikö hautajaisissa yleensä istuta perheenä kirkossa? Etupenkkipaikka mielestäni kuuluu tuolle miniälle, jos hänelle ulkoistettiin järjestelyt ja hän ne hoiti.
Niinhän he istuivatkin, ihan etiketin mukaan. Kyllä pitopalvelu muuten hoiti hommat, ei hänen tarvinnut kokkailla.
Mistä se pitopalvelu tiesi tulla paikalle ja mitä kokata ja kuinka isolle salille, joku kai sen tilankin hankki?
Ootko vähän lapsellinen. Veljeni tietenkin hoiti nuo jutut ja hänelle maksettiin kyllä hyvät palkkiot perikunnan rahoista vaivoistaan ja kuluistaan. ( Bensat, puhelinkulut, aika )
Kubhan nyt mainitsin ettei miniä niitä tarjoiluja valmistanut
Se veljesi hautajaisiin käyttämä aika oli poissa hänen perheeseensä käyttämästä ajasta jolloin hänen vaimonsa joutui paikkaamaan veljeäsi heillä kotona.
Tämä logiikka ei auennut minunkaan appivanhemmilleni jotka koko ajan vaativat miestäni avukseen milloin firmaansa (ilmaiseksi) ja milloin kotiinsa.
He eivät vain tajunneet millään että sittenhän minä hoidin meillä kotona kaiken yksin.
Hän sai korvauksen ajastaan. Ja heidän lapsensa olivat yli kakskymppisiä omissa asunnoissaan jo asuvia aikuisia.
Kai nyt rouva pärjäsi hetken jos mies pyörähti seurakunnan kansliassa tai neuvotteli pitopalvelun kanssaÄitini ei vaatinut heiltä mitään, hän pärjäsi ilman apuja. Illalla oli tullut huono olo, soitti taksin, meni päivystykseen ja yöllä kuoli. Ennen lähtöään oli soittanut helsingissa asuvalle vanhimmalle tyttärelleen lähtevänsä sairaalaan.
Vaikka veli sai korvauksen ajastaan, se aika oli poissa siitä panoksesta jonka hän kotiinsa antoi.
Kahden aikuisen taloudessa?
Luultavasti hän enemmän vietti järvillä aikaansa kalastamassa kuin mitä hautajaisjärjestelyt vievät aikaa.Olet niitä naisia joiden miehellä ei nk omaa aikaa? Esim kalassa, metsällä, työpaikan puulaakiporukassa?
Jos veljesi ei hoida osuuttaan kotinsa töistä, se vaimo uhraa oman oman aikansa niihin.
Nää ei boomerit koko ajan vaan uhraa omaa aikaansa. Työn tekeminen on aina vain uhraamista.
Käsittämätön kommentti. Kolmikymppinen nainen syyttää 50- vuotiasta miestä että laiminlöi vaimoaan äitinsä hautajaisjärjestelyjen takia.
En oikein osaa nyt yhdistää kommenttiasi tuohon asiaan?
Mistähän sinä minun ikäni tiedän? En minä syytä vaan totean ilmeisen tosiasian.
Sinä väitit, ettei se veljesi vaimo tehnyt mitään. Kyllä hän teki. Hän paikkasi veljeäsi, joka käytti aikansa perheen ulkopuoliseen asiaan.
Kahden aikuisen taloudessa hirveästi paikkaamista? Uskon että miehesi on kahlehdittu seinään.
Jos se mies ei hoida omaa puolikastaan, vaimo hoitaa sen ja siten osallistuu niihin hautajaisjärjestelyihin.
Tämä ei solvaamalla miksikään muutu.
Ehkä jotain kautta vaimokin hyötyi siitä reilusta korvauksesta jonka mies sai ajankäytöstään ja kuluistaan.
Jätetäänkö teillä omaiset hautaamatta ettei vaan mene aikaa kodin ulkopuolisiin asioihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini hautajaiset järjesti veljeni ( lähinnä asuva meistä) jonka vaimo koko ajan motkotti ja etsi virheitä vanhasta äidistämme, 86 v. Olihan äiti kyllä ollut vasta 60 v kun menivät naimisiin. Mutta ei sieltä maalta koskaan käynyt ko. parin lapsia hoitamassa. Tokko montaa kertaa käymässäkään.
Tietysti sitten tää anoppiaan vihaava miniä oli miehensä rinnalla hautajaisten emäntä, ottamassa vieraat ja osanotot vastaan, ulvoen itki etupenkissä perheineen, 5 henkeä.
Me seitsemän muuta sisarusta toisessa ja kolmannessa penkkirivissä perheinemme.Eikö hautajaisissa yleensä istuta perheenä kirkossa? Etupenkkipaikka mielestäni kuuluu tuolle miniälle, jos hänelle ulkoistettiin järjestelyt ja hän ne hoiti.
Niinhän he istuivatkin, ihan etiketin mukaan. Kyllä pitopalvelu muuten hoiti hommat, ei hänen tarvinnut kokkailla.
Mistä se pitopalvelu tiesi tulla paikalle ja mitä kokata ja kuinka isolle salille, joku kai sen tilankin hankki?
Ootko vähän lapsellinen. Veljeni tietenkin hoiti nuo jutut ja hänelle maksettiin kyllä hyvät palkkiot perikunnan rahoista vaivoistaan ja kuluistaan. ( Bensat, puhelinkulut, aika )
Kubhan nyt mainitsin ettei miniä niitä tarjoiluja valmistanut
Se veljesi hautajaisiin käyttämä aika oli poissa hänen perheeseensä käyttämästä ajasta jolloin hänen vaimonsa joutui paikkaamaan veljeäsi heillä kotona.
Tämä logiikka ei auennut minunkaan appivanhemmilleni jotka koko ajan vaativat miestäni avukseen milloin firmaansa (ilmaiseksi) ja milloin kotiinsa.
He eivät vain tajunneet millään että sittenhän minä hoidin meillä kotona kaiken yksin.
Hän sai korvauksen ajastaan. Ja heidän lapsensa olivat yli kakskymppisiä omissa asunnoissaan jo asuvia aikuisia.
Kai nyt rouva pärjäsi hetken jos mies pyörähti seurakunnan kansliassa tai neuvotteli pitopalvelun kanssaÄitini ei vaatinut heiltä mitään, hän pärjäsi ilman apuja. Illalla oli tullut huono olo, soitti taksin, meni päivystykseen ja yöllä kuoli. Ennen lähtöään oli soittanut helsingissa asuvalle vanhimmalle tyttärelleen lähtevänsä sairaalaan.
Vaikka veli sai korvauksen ajastaan, se aika oli poissa siitä panoksesta jonka hän kotiinsa antoi.
Kahden aikuisen taloudessa?
Luultavasti hän enemmän vietti järvillä aikaansa kalastamassa kuin mitä hautajaisjärjestelyt vievät aikaa.Olet niitä naisia joiden miehellä ei nk omaa aikaa? Esim kalassa, metsällä, työpaikan puulaakiporukassa?
Jos veljesi ei hoida osuuttaan kotinsa töistä, se vaimo uhraa oman oman aikansa niihin.
Nää ei boomerit koko ajan vaan uhraa omaa aikaansa. Työn tekeminen on aina vain uhraamista.
Käsittämätön kommentti. Kolmikymppinen nainen syyttää 50- vuotiasta miestä että laiminlöi vaimoaan äitinsä hautajaisjärjestelyjen takia.
En oikein osaa nyt yhdistää kommenttiasi tuohon asiaan?
Mistähän sinä minun ikäni tiedän? En minä syytä vaan totean ilmeisen tosiasian.
Sinä väitit, ettei se veljesi vaimo tehnyt mitään. Kyllä hän teki. Hän paikkasi veljeäsi, joka käytti aikansa perheen ulkopuoliseen asiaan.
Kahden aikuisen taloudessa hirveästi paikkaamista? Uskon että miehesi on kahlehdittu seinään.
Jos se mies ei hoida omaa puolikastaan, vaimo hoitaa sen ja siten osallistuu niihin hautajaisjärjestelyihin.
Tämä ei solvaamalla miksikään muutu.
Ehkä jotain kautta vaimokin hyötyi siitä reilusta korvauksesta jonka mies sai ajankäytöstään ja kuluistaan.
Jätetäänkö teillä omaiset hautaamatta ettei vaan mene aikaa kodin ulkopuolisiin asioihin?
Se ei poisra sitä tosiasiaa että vaimo antoi oman panoksensa vaikka muuta väitit. Vaan vahvistaa sen.
Yleensä miehelle äiti on rakas.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä miehelle äiti on rakas.
Miten se liittyy siihen että appivanhemmat tunkevat sinne poikansa kotiin kun poika ei edes ole paikalla?
Voihan appivanhemmille sanoa että milloin tulevat jos just ei sovi. Asuvatko kaukana vai lähellä?
Onpa sinulla ikävät kokemukset isovanhemmista.
Minulla on aivan toisenlaiset, ja olenkin kiitollinen vanhemmilleni ja appivanhemmilleni.
Vierailija kirjoitti:
Voihan appivanhemmille sanoa että milloin tulevat jos just ei sovi. Asuvatko kaukana vai lähellä?
Tämä!
En ymmärrä, mikä puute joillakin on ihan tavallisen elämän hallinnan kanssa.
Eikö se aloittaja voi avata suutaan ja sanoa, että nyt ei sovi tulla tai että tulkee vaan, mutta nyt tarvin apua.
Ihan turhia vali-vali-valittelijoita jos kerta ei osaa edes suutaan avata.
Kukin tekee niinkuin tahtoo. Jos ottaa appivanhemmat passattaviksi kesken kiireisen lapsiperhearjen, niin sitten ottaa. Varmasti mielellään tulevat jos sisään päästät.
En vaan ymmärrä miksi täällä valitat omaa saamattomuuttasi rajojen laittamisessa ja kyvyttömyyttäsi pyytää apua kun selkeästi sitä tarvitsit JA siinä oli appivanhemmat kivasti syyllistettävinä syöttö- tai vaikka kylvetyspuuhiin. Jos ei saa suutaan auki, asiat tapahtuu ihan miten sattuu. Nyt sattui noin.
Vierailija kirjoitti:
Kukin tekee niinkuin tahtoo. Jos ottaa appivanhemmat passattaviksi kesken kiireisen lapsiperhearjen, niin sitten ottaa. Varmasti mielellään tulevat jos sisään päästät.
En vaan ymmärrä miksi täällä valitat omaa saamattomuuttasi rajojen laittamisessa ja kyvyttömyyttäsi pyytää apua kun selkeästi sitä tarvitsit JA siinä oli appivanhemmat kivasti syyllistettävinä syöttö- tai vaikka kylvetyspuuhiin. Jos ei saa suutaan auki, asiat tapahtuu ihan miten sattuu. Nyt sattui noin.
Aika monta sulle jo sanottu että jotta se sanoma menisi perille siinä pitää lähettäjän lisäksi olla vastaanottaja.
Et taida nyt voida oikein hyvin? Mitähän töitä kahden aikuisen kodissa niin on ettei jouda käymään srkn kansliassa tai tilaamassa kukkalaitetta, arkkua ja sopimasta pitopalvelun kanssa. Tai välillä kalastamassa ja vaimo ulkona omien ystäviensä kanssa?
Sulla jos on vaikeuksia liitossasi silti ehkä joudutte vaikka hautajaiset järjestämään. Ite oon järjestänyt neljät. Sinkkusisarille ja miehelleni.