Lue keskustelun säännöt.
Herättääkö sinulla epäilyksiä, jos tapailuihmisellä on hyvin rikkonainen parisuhdehistoria?
Kommentit (60)
Aukko parisuhdehistoriassa herättää aina epäilyksiä. Miksi mies ei ole kelvannut kenellekään? Ja mitä hän on tehnyt kyseisenä aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on korkeasti koulutettu, on hyvä työpaikka ja asuu esim. Helsingissä, on epäilyttävää jos on vuosikausia sinkku.
On ja ei. Jotkut voivat olla hyvinkin ujoja, valikoivia tai ihan hirveän työkeskeisiä. Ei ketään kuitenkaan pakolla kotoa haeta.
Paljon epäilyttävämpiä ovat ihmiset, joilla on oikeasti rikkonainen parisuhdetausta. Paljon lyhyitä suhteita ja pelkkää pahaa sanottavaa kaikista eksistä. Eli ihastuu uudelleen ja uudelleen, mutta ryssii suhteet eikä ota niistä opikseen.
Korkea koulutus ja hyvä työpaikka ei sulje pois rikoonaista parisuhdehistoriaa ja suurta lyhyiden suhteiden määrää. Ei myöskään sitä että existä vain negatiivista sanottavaa.
En ymmärrä mihin kommentoit. Sanoiko joku että sulkisi? Tietenkään ei sulje. Ei niillä ole mitään tekemistä keskenään.
Mutta sinkku voi olla monella tavalla. Ei sinkkuna olo tarkoita automaattisesti rikkonaista parisuhdehistoriaa. Sinkulla voi olla nolla parisuhdetta.
Kommentoin sinun kommenttiasi. Lue oma kommenttisi ajatuksella, josko ymmärrys heräisi.
En kirjoittanut mitään korkeasta koulutuksesta, hyvästä koulutuksesta tai Helsingissä asumisesta saati että ne jotenkin poissulkisivat rikkonaisen parisuhdehistorian. Siinä valossa kommenttisi on outo.
*työpaikasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on korkeasti koulutettu, on hyvä työpaikka ja asuu esim. Helsingissä, on epäilyttävää jos on vuosikausia sinkku.
Miksi? Okei ymmärrän olen sinkku ja oikeastaan ollut koko ikäni (olen 43 vuotias) ja olen jo oppinut, että todennäköisesti pääsisin vähemmällä, jos valehtelisin "kokemattomuuteni" toiseksi kuin kertosin siitä rehellisesti, että en ole ollut parisuhteessa.
Asiaa ei tehne yhtään helpommaksi ymmärtää, koska itselläni on ja on ollut vuosia niin naisia kuin miehiä kavereina ja ystävinä - En kuitenkaan tapaa valehdella "kokemattomuuttani" tosieksi mutta en yöskään alleviivaa tai korosta sitä; ei se ole mikään erityinen ansio tai saavutus, johon olisin purkinyt tai tavoitellut.
Miksi tekisin, niin, että valehtelsin kokemattomuuetni tosieksi? - Siskikö, että välttyisin, kysymyksiltä siitä, että olenko oikeasti homo joka etsii kulissia tai olenko tai olenko ollut tiukan uskovainen tai muun erityien ismin tai aatteen, joka ei olisi voinut elää esiaviollisessa suhteessa. Ja tai onko koulukiusattu.... Kaikki edellä mainitut ovat kysymyksiä, joihin olen tähän mennessä saanut kuulla. - Toisaalta monelle se on ollut vain "älä viitti - nyt narraat" tai "aha" ja tai --vai niin...
Ja jonka jälkeen on sitten edetty keskustelussa luontevasti ja mutkitta eteenpäon. - Jos se on ollut yllätys (, jonka uskon toki, niin olevan) niin se ei ole haitannut ja hämennyksensä tai jopa mahd. järkytyksensä ovat osanneet kätekä ja peittää hyvin
Jos joku ei halua hyväksyä minua ja minun historiaani ja taustaani sellaisena kuin se on, niin ehkä emme ole muutoinkaan tarkoitettu yhteen. Mutta joo, Ehkä en täytä vaatimuksia kin palkkani on vain 4500/kk:ssa
Myöskään keskipalkkaa hiukan korkeampi kuukausipalkka ei sulje pois henkistä epävakautta.
Kaikki eivät löydä samassa ajassa haluamaansa eivätkä kaikki tyydy siihen toiseksi tai kolmanneksi parhaaseen vaan jatkavat hakemista tai lopettavat sen ja tyytyvät lopulta elämään mieluummin yksin. Vakiintunut perinteinen parisuhde ei ole ainoa oikea tapa elää.
Kyllä se pistää miettimään, jos kiva ihminen on eronnut monta kertaa avioliitoista.
Miksi pitää aina mennä naimisiin? Onko kiltti ja turvallisuushakuinen? Miellyttääkö liikaa toista ihmistä, ja suostuu naimisiin väärän henkilön kanssa? Onko se vain tapa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on korkeasti koulutettu, on hyvä työpaikka ja asuu esim. Helsingissä, on epäilyttävää jos on vuosikausia sinkku.
On ja ei. Jotkut voivat olla hyvinkin ujoja, valikoivia tai ihan hirveän työkeskeisiä. Ei ketään kuitenkaan pakolla kotoa haeta.
Paljon epäilyttävämpiä ovat ihmiset, joilla on oikeasti rikkonainen parisuhdetausta. Paljon lyhyitä suhteita ja pelkkää pahaa sanottavaa kaikista eksistä. Eli ihastuu uudelleen ja uudelleen, mutta ryssii suhteet eikä ota niistä opikseen.
Korkea koulutus ja hyvä työpaikka ei sulje pois rikoonaista parisuhdehistoriaa ja suurta lyhyiden suhteiden määrää. Ei myöskään sitä että existä vain negatiivista sanottavaa.
En ymmärrä mihin kommentoit. Sanoiko joku että sulkisi? Tietenkään ei sulje. Ei niillä ole mitään tekemistä keskenään.
Mutta sinkku voi olla monella tavalla. Ei sinkkuna olo tarkoita automaattisesti rikkonaista parisuhdehistoriaa. Sinkulla voi olla nolla parisuhdetta.
Kommentoin sinun kommenttiasi. Lue oma kommenttisi ajatuksella, josko ymmärrys heräisi.
En kirjoittanut mitään korkeasta koulutuksesta, hyvästä koulutuksesta tai Helsingissä asumisesta saati että ne jotenkin poissulkisivat rikkonaisen parisuhdehistorian. Siinä valossa kommenttisi on outo.
Mutta minä kirjoitin. Sinä kommentoit minun kommenttiani. Minä jatkoin minun aiheestani.
Vierailija kirjoitti:
Aukko parisuhdehistoriassa herättää aina epäilyksiä. Miksi mies ei ole kelvannut kenellekään? Ja mitä hän on tehnyt kyseisenä aikana?
Ei herätä. Eikä naisellakaan. Ei kenenkään ole pakko olla koko ajan suhteessa. Itse asiassa pidän sellaista vähän outona. Eikö osaa olla yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herättää epäilyksiä, koska todennäköisesti henkilöllä on haasteita sosiaalisissa suhteissa tai tunne-elämässä parisuhteita koskien.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät löydä samassa ajassa haluamaansa eivätkä kaikki tyydy siihen toiseksi tai kolmanneksi parhaaseen vaan jatkavat hakemista tai lopettavat sen ja tyytyvät lopulta elämään mieluummin yksin. Vakiintunut perinteinen parisuhde ei ole ainoa oikea tapa elää.
Monet taas kokevat nämä ikuiset hakijat epävakaina ja likaisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on korkeasti koulutettu, on hyvä työpaikka ja asuu esim. Helsingissä, on epäilyttävää jos on vuosikausia sinkku.
On ja ei. Jotkut voivat olla hyvinkin ujoja, valikoivia tai ihan hirveän työkeskeisiä. Ei ketään kuitenkaan pakolla kotoa haeta.
Paljon epäilyttävämpiä ovat ihmiset, joilla on oikeasti rikkonainen parisuhdetausta. Paljon lyhyitä suhteita ja pelkkää pahaa sanottavaa kaikista eksistä. Eli ihastuu uudelleen ja uudelleen, mutta ryssii suhteet eikä ota niistä opikseen.
Korkea koulutus ja hyvä työpaikka ei sulje pois rikoonaista parisuhdehistoriaa ja suurta lyhyiden suhteiden määrää. Ei myöskään sitä että existä vain negatiivista sanottavaa.
En ymmärrä mihin kommentoit. Sanoiko joku että sulkisi? Tietenkään ei sulje. Ei niillä ole mitään tekemistä keskenään.
Mutta sinkku voi olla monella tavalla. Ei sinkkuna olo tarkoita automaattisesti rikkonaista parisuhdehistoriaa. Sinkulla voi olla nolla parisuhdetta.
Kommentoin sinun kommenttiasi. Lue oma kommenttisi ajatuksella, josko ymmärrys heräisi.
En kirjoittanut mitään korkeasta koulutuksesta, hyvästä koulutuksesta tai Helsingissä asumisesta saati että ne jotenkin poissulkisivat rikkonaisen parisuhdehistorian. Siinä valossa kommenttisi on outo.
Mutta minä kirjoitin. Sinä kommentoit minun kommenttiani. Minä jatkoin minun aiheestani.
No niinpä teit. Tosin aiemmin väitit kommentoineesi minun kommenttiani, mutta ilmeisesti et vain osaa keskustella.
Itseksesi täällä juttelet.
Vierailija kirjoitti:
Niin naisen kuin miehen parisuhdehistoria voi olla mitä vaan, ja se voi kertoa jotain ihmisestä tai sitten ei.
Historia usein toistaa itseään, niin se vaan menee. Ja vastaus ap:n kysymykseen, Kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on korkeasti koulutettu, on hyvä työpaikka ja asuu esim. Helsingissä, on epäilyttävää jos on vuosikausia sinkku.
Miksi? Okei ymmärrän olen sinkku ja oikeastaan ollut koko ikäni (olen 43 vuotias) ja olen jo oppinut, että todennäköisesti pääsisin vähemmällä, jos valehtelisin "kokemattomuuteni" toiseksi kuin kertosin siitä rehellisesti, että en ole ollut parisuhteessa.
Asiaa ei tehne yhtään helpommaksi ymmärtää, koska itselläni on ja on ollut vuosia niin naisia kuin miehiä kavereina ja ystävinä - En kuitenkaan tapaa valehdella "kokemattomuuttani" tosieksi mutta en yöskään alleviivaa tai korosta sitä; ei se ole mikään erityinen ansio tai saavutus, johon olisin purkinyt tai tavoitellut.
Miksi tekisin, niin, että valehtelsin kokemattomuuetni tosieksi? - Siskikö, että välttyisin, kysymyksiltä siitä, että olenko oikeasti homo joka etsii kulissia tai olenko tai olenko ollut tiukan uskovainen tai muun erityien ismin tai aatteen, joka ei olisi voinut elää esiaviollisessa suhteessa. Ja tai onko koulukiusattu.... Kaikki edellä mainitut ovat kysymyksiä, joihin olen tähän mennessä saanut kuulla. - Toisaalta monelle se on ollut vain "älä viitti - nyt narraat" tai "aha" ja tai --vai niin...
Ja jonka jälkeen on sitten edetty keskustelussa luontevasti ja mutkitta eteenpäon. - Jos se on ollut yllätys (, jonka uskon toki, niin olevan) niin se ei ole haitannut ja hämennyksensä tai jopa mahd. järkytyksensä ovat osanneet kätekä ja peittää hyvin
Jos joku ei halua hyväksyä minua ja minun historiaani ja taustaani sellaisena kuin se on, niin ehkä emme ole muutoinkaan tarkoitettu yhteen. Mutta joo, Ehkä en täytä vaatimuksia kin palkkani on vain 4500/kk:ssa
Myöskään keskipalkkaa hiukan korkeampi kuukausipalkka ei sulje pois henkistä epävakautta.
Totta Ei palkka kerro henkisesti vakaudesta mitään oli se mitä hyvänsä. Mutta, jos viittaat tai väität, että se, ettei ole ollut ja elänyt parisuhteessa vanhemapana, kuten nyt vaikka minä itse olisi merkki siitä, että olisi henkisesti epävakaa on vähän lokkaava väite. - Tai ainakin saa kysymään miksi niin ajattelet? - Se ei minusta riitä perusteeksi, että suurin osa on minun iässäni (43 v.) on tai ollut parisuhteessa; moni useammassakin parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät löydä samassa ajassa haluamaansa eivätkä kaikki tyydy siihen toiseksi tai kolmanneksi parhaaseen vaan jatkavat hakemista tai lopettavat sen ja tyytyvät lopulta elämään mieluummin yksin. Vakiintunut perinteinen parisuhde ei ole ainoa oikea tapa elää.
Monet taas kokevat nämä ikuiset hakijat epävakaina ja likaisina.
Antaa kokea vaan! Parempi kuitenkin olla valikoiva ja harkitseva kuin tehdä vääriä valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut teininä jo seurustelusuhteessa ja aikuisena on ollut enemmän kuin 5 tapailu, seurustelu/ vakavaa suhdetta niin pidän tapa ihastujana ja henkisesti epävakaana. Päätelmä perustuu oman elämäni kokemuksiin ihmisistä niin omista parisuhteistani kuin tutuista, kavereista ja tuntemistani ihmisistä. Jos ihminen kykenee monta kertaa elämänsä aikana olemaan parisuhteessa niin sellaisella ihmisellä ei ole luotettava ja vakaa tunne-elämä. Normaali ihminen on muutaman kariutuneen suhteen jälkeen loppu elämänsä yksin.
Aika heppoinen analyysi. Kyllä terve ihminen voi tapailla vaikka kuinka monta ihmistä ilman että olisi jotenkin epävakaa. Tapailulla en tarkoita yhden illan suhteita.
Enkä oikein ymmärrä mitä mielestäsi palvelee se, että on loppuelämänsä yksin.
Silloin kun niillä kumppaneilla on oikeasti sinulle jotain väliä ja olet oikeasti rakastanut näitä ihmisiä, niin sitä eroamisen ja parisuhteen kariutumisen tuskaa ei kestä monta kertaa elämässään. Ihmiset jotka ei välitä kumppanistaan vaihtaa niitä kuin sukkia. He ei ole tunne-elämältään kumppaneihinsa sitoutuneita vaan ihmiset on heille hyödykkeitä. Hyödykkeen voi aina vaihtaa toiseen, koska sen merkitys on käyttötarkoitus eikä siihen ole sidottu tunteita.
Juuri näin, siihen yhdistettynä kaikki muu vaiva, kuten asuntolainan hakeminen uuden kumppanin kanssa, lapsen huoltajuusasiat edellisen kumppanin kanssa, asunnon myyminen, ja kaikki sama uudestaan x7..
Asuntolaina? Oletpa romanttinen.
Aika monet aikuiset parit asuvat omissa osoitteissaan. Eikä kuusikymppiset mieti enää huoltajuusasioita. Pitäisikö heidän sitten olla yksin?
Jos on ehtinyt jo kaksi merkittävää suhdetta kariuttaa ja on vielä pienet lapset joiden huoltajuudesta sovitaan niin on varmasti erittäin hyvä idea pitää vähän taukoa parisuhdemarkkinoilta. Ei se silti tarkoita että koko loppuelämä pitää olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aukko parisuhdehistoriassa herättää aina epäilyksiä. Miksi mies ei ole kelvannut kenellekään? Ja mitä hän on tehnyt kyseisenä aikana?
Ei herätä. Eikä naisellakaan. Ei kenenkään ole pakko olla koko ajan suhteessa. Itse asiassa pidän sellaista vähän outona. Eikö osaa olla yksin?
Palstalla mielipide meneekin niin, jos miehellä on aukko parisuhdehistoriassa se on epäilyttävää, jos naisella on aukko, nainen on, ei nirso vaan valikoiva.
Miksei voisi olla toisinkinpäin?
Minkälainen ihminen viitsii oikeasti ostaa jatkuvasti uuden rivitalon pätkän jokaisen uuden rakkauden kanssa tai parisuhteiden välissä? Iso riski pankillekin tällainen henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut teininä jo seurustelusuhteessa ja aikuisena on ollut enemmän kuin 5 tapailu, seurustelu/ vakavaa suhdetta niin pidän tapa ihastujana ja henkisesti epävakaana. Päätelmä perustuu oman elämäni kokemuksiin ihmisistä niin omista parisuhteistani kuin tutuista, kavereista ja tuntemistani ihmisistä. Jos ihminen kykenee monta kertaa elämänsä aikana olemaan parisuhteessa niin sellaisella ihmisellä ei ole luotettava ja vakaa tunne-elämä. Normaali ihminen on muutaman kariutuneen suhteen jälkeen loppu elämänsä yksin.
Aika heppoinen analyysi. Kyllä terve ihminen voi tapailla vaikka kuinka monta ihmistä ilman että olisi jotenkin epävakaa. Tapailulla en tarkoita yhden illan suhteita.
Enkä oikein ymmärrä mitä mielestäsi palvelee se, että on loppuelämänsä yksin.
Silloin kun niillä kumppaneilla on oikeasti sinulle jotain väliä ja olet oikeasti rakastanut näitä ihmisiä, niin sitä eroamisen ja parisuhteen kariutumisen tuskaa ei kestä monta kertaa elämässään. Ihmiset jotka ei välitä kumppanistaan vaihtaa niitä kuin sukkia. He ei ole tunne-elämältään kumppaneihinsa sitoutuneita vaan ihmiset on heille hyödykkeitä. Hyödykkeen voi aina vaihtaa toiseen, koska sen merkitys on käyttötarkoitus eikä siihen ole sidottu tunteita.
Juuri näin, siihen yhdistettynä kaikki muu vaiva, kuten asuntolainan hakeminen uuden kumppanin kanssa, lapsen huoltajuusasiat edellisen kumppanin kanssa, asunnon myyminen, ja kaikki sama uudestaan x7..
Asuntolaina? Oletpa romanttinen.
Aika monet aikuiset parit asuvat omissa osoitteissaan. Eikä kuusikymppiset mieti enää huoltajuusasioita. Pitäisikö heidän sitten olla yksin?
Jos on ehtinyt jo kaksi merkittävää suhdetta kariuttaa ja on vielä pienet lapset joiden huoltajuudesta sovitaan niin on varmasti erittäin hyvä idea pitää vähän taukoa parisuhdemarkkinoilta. Ei se silti tarkoita että koko loppuelämä pitää olla yksin.
Kuusikymppinen nyt voi varata itselleen palvelutalopaikan ja etsiä kumppania suoraan sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on korkeasti koulutettu, on hyvä työpaikka ja asuu esim. Helsingissä, on epäilyttävää jos on vuosikausia sinkku.
On ja ei. Jotkut voivat olla hyvinkin ujoja, valikoivia tai ihan hirveän työkeskeisiä. Ei ketään kuitenkaan pakolla kotoa haeta.
Paljon epäilyttävämpiä ovat ihmiset, joilla on oikeasti rikkonainen parisuhdetausta. Paljon lyhyitä suhteita ja pelkkää pahaa sanottavaa kaikista eksistä. Eli ihastuu uudelleen ja uudelleen, mutta ryssii suhteet eikä ota niistä opikseen.
Korkea koulutus ja hyvä työpaikka ei sulje pois rikoonaista parisuhdehistoriaa ja suurta lyhyiden suhteiden määrää. Ei myöskään sitä että existä vain negatiivista sanottavaa.
En ymmärrä mihin kommentoit. Sanoiko joku että sulkisi? Tietenkään ei sulje. Ei niillä ole mitään tekemistä keskenään.
Mutta sinkku voi olla monella tavalla. Ei sinkkuna olo tarkoita automaattisesti rikkonaista parisuhdehistoriaa. Sinkulla voi olla nolla parisuhdetta.
Kommentoin sinun kommenttiasi. Lue oma kommenttisi ajatuksella, josko ymmärrys heräisi.
En kirjoittanut mitään korkeasta koulutuksesta, hyvästä koulutuksesta tai Helsingissä asumisesta saati että ne jotenkin poissulkisivat rikkonaisen parisuhdehistorian. Siinä valossa kommenttisi on outo.
Mutta minä kirjoitin. Sinä kommentoit minun kommenttiani. Minä jatkoin minun aiheestani.
No niinpä teit. Tosin aiemmin väitit kommentoineesi minun kommenttiani, mutta ilmeisesti et vain osaa keskustella.
Itseksesi täällä juttelet.
Olet kova vänkyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut teininä jo seurustelusuhteessa ja aikuisena on ollut enemmän kuin 5 tapailu, seurustelu/ vakavaa suhdetta niin pidän tapa ihastujana ja henkisesti epävakaana. Päätelmä perustuu oman elämäni kokemuksiin ihmisistä niin omista parisuhteistani kuin tutuista, kavereista ja tuntemistani ihmisistä. Jos ihminen kykenee monta kertaa elämänsä aikana olemaan parisuhteessa niin sellaisella ihmisellä ei ole luotettava ja vakaa tunne-elämä. Normaali ihminen on muutaman kariutuneen suhteen jälkeen loppu elämänsä yksin.
Hahaha, aika surullista on normaalin ihmisen elämä, pitäisikö hänenkin kokeilla saada vielä pieni ilonkipinä ennen kuin hänellä päivä päättyy?
En kirjoittanut mitään korkeasta koulutuksesta, hyvästä koulutuksesta tai Helsingissä asumisesta saati että ne jotenkin poissulkisivat rikkonaisen parisuhdehistorian. Siinä valossa kommenttisi on outo.