Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitäs nyt kun sain tuurilla työpaikan ja työmatkaa tulisi 135 km/suunta
11.06.2023 |
Hain epätoivoisena työpaikkaa, koska nykyinen määräaikaisuus loppuu elokuussa. Kävin haastattelussa, ainoassa johon olen toistaiseksi päässyt, ja siellä vasta konkretisoitui, että kokonaisia etätyöpäiviä olisi vain 1 per viikko ja joskus 2 pv. Onhan se pitkä matka ajella kelissä kuin kelissä 270 km päivässä. Tiedän, että moni tekee matkatyötäkin, mutta minulla ei ole sellaisesta kokemusta.
Olen vähän paniikissa, miten se käytännössä toimii. Minulla on 8- ja 12-vuotiaat lapset ja mies. Ehdinkö olla kotona lapsia varten vai onko se elämä sitten edestakaisin autossa istumista ja työpäiviä. Onko työpäivän jälkeen niin väsynyt, ettei jaksa tehdä mitään? Nyt ollut se tilanne, että työmatkaan menee puoli tuntia ja eräpäiviä vähintään kaksi viikossa, kesällä enemmänkin.
Tuli mieleen muuton mahdollisuus, koska meiltä noin 45 min. ajomatkan päässä on aika kiva pieni kaupunki. Miehelle tulisi työmatkaa ja minulle myös, mutta kummallekaan ei mitään kohtuutonta. Onko kenelläkään kokemusta muutosta kouluikäisten kanssa kesken kesän? Miten se koulun siirto onnistuu? Vanhempi lapsi menee syksyllä yläkouluun, joten hänellä joka tapauksessa luokka vaihtuu, mutta nuoremmalla on pienestä asti ollut samat kaverit. Eskarissa oli jo sama porukka, joka meni yhteiselle luokalle. Onkohan se raskas muutos lapselle, jos nyt yhtäkkiä muutetaan? Mies ei vaikuta innostuneelta muuttoideasta, kun meillä on omistusasunto. Siihen myyntiin liittyy stressiä ja meneekö edes kaupaksi. Toisaalta pakko se muutto olisi tehdä jo nyt ennen koulujen alkua, ettei lasten tarvitse kesken lukukauden muuttaa ja varsinkin vanhemman lapsen kohdalla, kun yläkoulu alkaa, niin pääsisi mukaan heti alussa.
Toisaalta mietin, että tuskin olen ainoa ihminen Suomessa, jolla olisi noin pitkä työmatka. Kai ne muutkin on selvinneet työmatkoistaan ja kannattaako lähteä muuttamaan, kun nyt miehelläni lyhyt työmatka. Tuleehan siitä kuluja ja vaivaa, jos molemmat kulkee työmatkaa..
Onko muilla kokemuksia vastaavasta tilanteesta, minkä ratkaisun teit?
Kommentit (133)
Motaria vai pikkuteitä? Jos matka on kunnon tietä, niin en pidä sitä minään. Omalla työpaikallani on vain muutama paikallinen, suurin osa tulee väh. 80 kilometrin takaa. Mitään valitusta en koskaan kuule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pendelöin 60km työmatkaa muutaman vuoden ajan ja jo silloin tuntui että tulisi halvemmaksi vuokrata yksiö työpaikkakunnalta. Tästä on aikaa jo 10v. Nyt on auton kulut vähän erilaiset joten täytyy olla hyvä palkka että kannattaa noin kaukana käydä päivittäin töissä. Kannattaa varata vähintään 1000€/kk autoon (polttoaine, huollot, korjaukset ym). Minulla meni 500€/kk.
Hullun hommaa!
Kannattaa miettiä miten hoidat kulkemisen kun auto hajoaa. Sehän kuluu hurjasti noilla kilometreillä.
Lisäksi hengenlähtö oli lähellä monta kertaa noillakin kilometreillä. Eikä syy olisi koskaan ollut minun, vaan olisin ollut se uhri.
En lähtisi itse jos pienet lapset. Pystyykö mies jäämään töistä kotiin kun lapset sairastuu? Entä jos itse sairastut kesken työpäivän, miten pääset kotiin. Näitä kannattaa miettiä etukäteen, kaikki mahdolliset tilanteet.
En ikinä hakis paikkaa noin kaukaa. Haen tästä läheltä missä on hyvä julkinen liikenne. Ei ole autoa.
Vierailija kirjoitti:
Muutto työpaikkakunnalle. Suomalaisilla outo käsitys ettei työnperässä voi muuttaa! Koko ikänsä jumitetaan 1500 asukkaan kunnassa ja valitetaan työttömyyttä. Pitää muuttaa sinne missä töitä on.
Jep. Se muuttohan on ihan pikkujuttu. Jo muuttokulut ovat suuret, eli rahattomana et muuta ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysypä vihreiltä. Heillä oli kuntavaaleissa linjaus, että työpaikalle pitäisi päästä 15 minuutissa. Onko asia edennyt asumis- tai työskentelykunnassasi?
Vihreä Tampere -kohdassa työpaikkaa ei tosin mainita: "Vihreä Tampere on 15 minuutin kaupunki. Siellä palvelut, vapaa-ajan viettopaikat, mutta myös lähimetsät ja luonto ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä enintään viidessätoista minuutissa. Kaupungin kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille turvaten viheralueet ja luonnon monimuotoisuus."
https://www.tampereenvihreat.fi/kuntavaalit-2021/vaaliohjelma-2021/
Huom. kommentti on sarkastinen. Tuskin vihreät konkreettisesti tekisivät työpaikoille mitään.
Älä nyt heti muuttoa suunnittele. Ensi kesänä sitten, jos työpaikka on hyvä.. vuokraa pieni yksiö nyt alkuun. Maanantai-aamuna sinne ja torstaina takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs sitten teet, jos lapset eivät viihdy uudella paikkakunnalla ja saa koulusta kavereita? Lapset revitty tutusta ympäristöstä ja kavereista ja teillä silti paljon työmatkaa. Hae lähempää töitä.
Lopetin työt jossa työmatka oli 100 km päivässä. Se oli vaan liikaa ja bensakin kallistui joten bensaan meni 500 euroa kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei takuulla mun mies suostuisi, jos olisin 135 km päässä 4 päivää joka viikko. Meillä on vähän eri tilanne, kun esiteinillä on 5 treenit viikossa ja tähtää urheilijaksi. Mä joustan töistä, että pääsen häntä kuljettamaan.
Miehen suostumus????
Kyllä. Perhe on yksikkö, jossa pitää olla lupa molemmilta, jos radikaaleja muutoksia tekee. Jos on päätetty antaa lapselle mahdollisuus treenata ja kehittyä urheilijaksi, ei sitä yhtäkkiä voi muuttaa, että sori, ei noi sun treenit nyt onnistu, mut ei kai se haittaa. Mä luulen, että mies sanoisi siinä vaiheessa, että muutetaan sit erilleen.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin työt jossa työmatka oli 100 km päivässä. Se oli vaan liikaa ja bensakin kallistui joten bensaan meni 500 euroa kk.
Verotuksessa voi vähentää työmatkakulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopetin työt jossa työmatka oli 100 km päivässä. Se oli vaan liikaa ja bensakin kallistui joten bensaan meni 500 euroa kk.
Joo. Mäkin jaksoin pari vuotta. Oli juurikin tuo yksi etäpäivä viikossa. Ja sekin alkoi unohtua työnantajalta. Työ oli kivaa, mutta ei tuossa autossa istumisessa ollut mitään järkeä. Yli 100 km suuntaansa ja Helsingin ruuhkat siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahattomanahan se muutto on just halpaa kun ei ole mitään arvokasta mikä pitäisi uudelle paikkakunnalle raahata. Käyttötavarat reppuun, loput myyntiin ja kaatikselle.
Ei kannata Ikean 50e laatikoston muuttamiskulujen takia jättää ottamasta vastaan työpaikkaa, jossa tienaat sen laatikoston arvon ekan kuukauden palkassa.
Tässä ketjussa näkyy hyvin syitä sille, miksi täällä on niin paljon työttömiä - pienetkin järjestelyt ja epämukavuudet työn vuoksi koetaan näköjään mahdottomiksi :(
Täällä pk-seudulla käy paljon ihmisiä töissä Lahdesta tai Tampereelta. Moni kulkee junalla. Ilmeisesti juna ei ole aloittajan tapauksessa vaihtoehto.
Kautta maailman sivu ihmiset ovat liikkuneet työn perässä, jopa toiselle mantereelle tai naapurimaihin saakka. Vain nykysuomalaiselle se tuntuu olevan mahdoton vaihtoehto. Toki perheelliselle muutto ei ole yhtä yksinkertaista kuin sinkulle, mutta myöskin kautta aikojen lapset ovat sopeutuneet uuteen ympäristöön.
Itse muutin yli 20 vuotta sitten maaseudulta pk-seudulle tuntematta täältä ketään. Asunnon ostin ennen työsuhteen alkua 100 % lainalla, säästöjä ei ollut, koska olin vasta valmistunut. Kavereita ja ystäviä sain heti, ja työpaikka osoittautui hyväksi (olen siellä edelleen).
Elämässä ei saa mitään, jos ei ota riskejä. Aloittajan tapauksessa riskit ovat siedettävät, joten harkitsisin muuttoa työpaikkakunnalle tai edes lähemmäs, jolloin puolisollakin olisi vähän nykyistä pidempi työmatka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei takuulla mun mies suostuisi, jos olisin 135 km päässä 4 päivää joka viikko. Meillä on vähän eri tilanne, kun esiteinillä on 5 treenit viikossa ja tähtää urheilijaksi. Mä joustan töistä, että pääsen häntä kuljettamaan.
Miehen suostumus????
Kyllä. Perhe on yksikkö, jossa pitää olla lupa molemmilta, jos radikaaleja muutoksia tekee. Jos on päätetty antaa lapselle mahdollisuus treenata ja kehittyä urheilijaksi, ei sitä yhtäkkiä voi muuttaa, että sori, ei noi sun treenit nyt onnistu, mut ei kai se haittaa. Mä luulen, että mies sanoisi siinä vaiheessa, että muutetaan sit erilleen.
Ja teidän perheyksikössä ei ole mahdollista, että mies lyhentäisi työaikaansa ja kuskaisi lasta. Koska lupa pitää olla molemmilta.
Mun työmatka on 186km ja teen sen kaksi kertaa viikossa junalla eli etätyö mahdollisuus?
Työ ei kannata jos jatkuvasti väsyttää ja työpäivän jälkeen ei jaksa mitään. Silloin on väärässä työssä. Itse tein töitä 12 tuntisia päiviä raksatöissä. Sitten en vaan jaksanut enää kun työmatkat oli 100 kilsaa tai enemmänkin joskus.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa näkyy hyvin syitä sille, miksi täällä on niin paljon työttömiä - pienetkin järjestelyt ja epämukavuudet työn vuoksi koetaan näköjään mahdottomiksi :(
Täällä pk-seudulla käy paljon ihmisiä töissä Lahdesta tai Tampereelta. Moni kulkee junalla. Ilmeisesti juna ei ole aloittajan tapauksessa vaihtoehto.
Kautta maailman sivu ihmiset ovat liikkuneet työn perässä, jopa toiselle mantereelle tai naapurimaihin saakka. Vain nykysuomalaiselle se tuntuu olevan mahdoton vaihtoehto. Toki perheelliselle muutto ei ole yhtä yksinkertaista kuin sinkulle, mutta myöskin kautta aikojen lapset ovat sopeutuneet uuteen ympäristöön.
Itse muutin yli 20 vuotta sitten maaseudulta pk-seudulle tuntematta täältä ketään. Asunnon ostin ennen työsuhteen alkua 100 % lainalla, säästöjä ei ollut, koska olin vasta valmistunut. Kavereita ja ystäviä sain heti, ja työpaikka osoittautui hyväksi (olen siellä edelleen).
Elämässä ei saa mitään, jos ei ota riskejä. Aloittajan tapauksessa riskit ovat siedettävät, joten harkitsisin muuttoa työpaikkakunnalle tai edes lähemmäs, jolloin puolisollakin olisi vähän nykyistä pidempi työmatka.
Niin sä kuvittelet että kaikki vastaajat ovat työttömiä? Väärin arvattu.
Alue: Aihe vapaa
Joskus ajoin 80 km suuntaansa ja sekin tuntui liian pitkältä.