Lue keskustelun säännöt.
Miksi huumorintaju on niin tärkeää?
Kiinnostaisi tietää että miksi kaikki ihmiset nykyään asettavat kumppanin kriteeriksi huumorintajun. Siis tähän törmää jatkuvasti. "Mun kanssa jos on niin täytyy löytyä huumorintajua" "Hyvä huumori pitää olla" yms. Voisitteko avata vähän ja antaa jonkun käytännön esimerkin tilanteesta jossa hyvä tai huono huumorintaju tulee esille. Oletteko jättäneet kumppanin huonon huumorintajun takia? Kiitos.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee mieleen Charles ja Camilla. Nauravat samoille asioille.
Charlesill ja Camillalla on ihan omat jutut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilman huumorintajua olisivat kaikki kuin Riikka Purra. Olisi se synkkää.
Riikallahan on kauhean hauskaa mustaa huumoria. Vitsailee siitä kuinka itse panee köyhät kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Miesten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naisten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naurulla, ivalla ja pilkkaamisella on hyvä hallita toista osapuolta.
Taas pata soimaa kattilaa...
Jos ihminen ei osaa nauraa itselleen, niin on piru merrassa. Sellaista ei katsele kukaan. Siskon mies on tämmöinen ja on ihan hirveä tyyppi. En tiedä miten siskoni jaksaa häntä.
Myös töissä on tullut näitä samanlaisia narsisteja vastaan. Jotenkin kylmäävää kun ihminen ei koskaan näe mitään hassua tai hölmöä tai hauskaa omassa toiminnassaan tai sanoissaan. Silloin on jokin vika päässä.
Itse nauran omille hölmöilyilleni varmaan joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselta löytyy huumorintajua jossain tilanteessa. En oikein ymmärrä, miksi tuosta pitäisi tehdä kriteeri kumppaninvalinnassa. Eläimetkin osoittavat huumorintajua (kissat, koirat, lampaat, linnut), miksei sitten ihmiset. Olen itse tosikko, mutta välillä huvittaa. En naura toisen kustannuksella, enemmänkin vapauttavaa naurua joillekkin tilanteille.
Adhd-ihmisenä kaipaan paljon stimulaatiota aivoille, siksi tarvitsen kumppanin, joka ei pelkää hassutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaa jaksamaan vastoinkäymisiä elämässä, kun ei ota kaikkea niin vakavasti, osaa nauraa vastoinkäymisille ja itselleen. Huumori ja leikkimielisyys keventää oloa ja puhdistaa ilmaa useinkin. Ja yhdistää paria, jos on samankaltainen huumori ja kemiat toimii sillökin tasolla että ymmärtää toistensa juttuja.
Koska psykopaatin kanssa eläminen voisi käydä melko raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaa jaksamaan vastoinkäymisiä elämässä, kun ei ota kaikkea niin vakavasti, osaa nauraa vastoinkäymisille ja itselleen. Huumori ja leikkimielisyys keventää oloa ja puhdistaa ilmaa useinkin. Ja yhdistää paria, jos on samankaltainen huumori ja kemiat toimii sillökin tasolla että ymmärtää toistensa juttuja.
Nimenomaan musta huumori on lääkäreidenkin mukaan terveellistä pääkopalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naisten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naurulla, ivalla ja pilkkaamisella on hyvä hallita toista osapuolta.
Taas pata soimaa kattilaa...
Jonkinlainen vedenjakaja kotimaisessa huumoriviihteessä osui ilmeisesti Kätevän emännän ja siskonpedin väliin.
Kätevän emännän huumorille saatoin nauraa tai ainakin ymmärsin vitsit. Osa viehätyksestä oli kieltämättä siinä, että olin tuolloin töissä Nokiallla ja sarjan toimistosketsit olivat kuin suoraan omalta työpaikalta. Ja tietysti Maria Sidssä.
Katsoin puoliväkisin siskonpetiä ensimmäisen vuoden, mutta en nauranut kertaakaan. Kuvittelin ymmärtäväni sketsien taustat, mutta en keksinyt mitä hauskaa niissä oli (käsittääkseni tarkoitus oli voimaannuttaa naisia). Viime vuosina en ole jaksanut katsoa jaksoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huumori pidentää ikään. Kunnon röhönaurua ja sellaiset vitsit mitkä saa pissaamaan housuun on parhaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naisten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naurulla, ivalla ja pilkkaamisella on hyvä hallita toista osapuolta.
Taas pata soimaa kattilaa...
Jonkinlainen vedenjakaja kotimaisessa huumoriviihteessä osui ilmeisesti Kätevän emännän ja siskonpedin väliin.
Kätevän emännän huumorille saatoin nauraa tai ainakin ymmärsin vitsit. Osa viehätyksestä oli kieltämättä siinä, että olin tuolloin töissä Nokiallla ja sarjan toimistosketsit olivat kuin suoraan omalta työpaikalta. Ja tietysti Maria Sidssä.
Katsoin puoliväkisin siskonpetiä ensimmäisen vuoden, mutta en nauranut kertaakaan. Kuvittelin ymmärtäväni sketsien taustat, mutta en keksinyt mitä hauskaa niissä oli (käsittääkseni tarkoitus oli voimaannuttaa naisia). Viime vuosina e
Noh omasta mielestäni naiset eivät vaan ole niin hauskoja kuin miehet. En ole nauranut yhdenkään naisoletetun stand upille, aiheuttanut lähinnä myötähäpeää. Gervais & Carr taas saavat nauramaan maha kippurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun alkuhuuma haihtuu, kuten se 90% varmuudella haihtuu, huumori pitää yhdessä.
Korjaus: sadan prosentin varmuudella.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ne, jotka vaativat huumorintajua tai väittävät olevansa huumorintajuisia ovat kaikista huumorintajuttomimpia. Ns. älykäs huumori, joka ei liity alapäähän on heille tuntematonta. Näkyy tälläkin palstalla, että osalla menee ohi ja lujaa. Myös tahaton huumori on oma taiteenlajinsa.
Ja tämä erityisesti maaseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naisten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naurulla, ivalla ja pilkkaamisella on hyvä hallita toista osapuolta.
Taas pata soimaa kattilaa...
Jonkinlainen vedenjakaja kotimaisessa huumoriviihteessä osui ilmeisesti Kätevän emännän ja siskonpedin väliin.
Kätevän emännän huumorille saatoin nauraa tai ainakin ymmärsin vitsit. Osa viehätyksestä oli kieltämättä siinä, että olin tuolloin töissä Nokiallla ja sarjan toimistosketsit olivat kuin suoraan omalta työpaikalta. Ja tietysti Maria Sidssä.
Katsoin puoliväkisin siskonpetiä ensimmäisen vuoden, mutta en nauranut kertaakaan. Kuvittelin ymmärtäväni sketsien taustat, mutta en keksinyt mitä hauskaa niissä oli (käsittääkseni
Noh omasta mielestäni naiset eivät vaan ole niin hauskoja kuin miehet. En ole nauranut yhdenkään naisoletetun stand upille, aiheuttanut lähinnä myötähäpeää. Gervais & Carr taas saavat nauramaan maha kippurassa.
En tiedä mikä sinulla on naisia vastaan, mutta esim. Amy Schumer on todella hauska. Hän saa paljon vihaa osakseen, koska on nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naisten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naurulla, ivalla ja pilkkaamisella on hyvä hallita toista osapuolta.
Taas pata soimaa kattilaa...
Jonkinlainen vedenjakaja kotimaisessa huumoriviihteessä osui ilmeisesti Kätevän emännän ja siskonpedin väliin.
Kätevän emännän huumorille saatoin nauraa tai ainakin ymmärsin vitsit. Osa viehätyksestä oli kieltämättä siinä, että olin tuolloin töissä Nokiallla ja sarjan toimistosketsit olivat kuin suoraan omalta työpaikalta. Ja tietysti Maria Sidssä.
Katsoin puoliväkisin siskonpetiä ensimmäisen vuoden, mutta en nauranut kertaakaan. Kuvittelin ymmärtäväni sketsien taustat, mutta en keksinyt mitä hauskaa niissä oli (käsittääkseni
Minusta taas miehet harvoin ovat hauskoja. Elävästä elämästä tunnen kaksi hauskaa miestä, muut ovat sutkauttelijoita joiden jutut on aina kopioitu jostain twitteristä tai redditistä, eivät siis keksi mitään omaa vaan hokevat vanhoja juttuja. Ollakseen hauskaa huumorin pitää olla oivaltavaa ja yllättävää, vanhojen juttujen toistelu ei sitä ole. Kiusallista kun nämä luulevat olevansa hauskoja.
Hauskoja naisia sentään on ympärilläni lukemattomia. He osaavat sanailla ja keksivät nokkelasti uusia juttuja päällä olevista tilanteista. Kukaan tuntemani nainen ei kierrätä muiden juttuja ominaan.
Ammattikoomikoissa on joitain hauskoja miehiä, mutta aika vähän. Gervaisin alkuperäinen Office oli tällainen mutta ei hänen nk soolotuotantonsa ja Monty Python tietenkin on hyvä, tekivät omaa juttuaan. Sen sijaan juuri Pirjo ja Siskon peti yms yleensä naurattavat, eivät tietenkään aina, kun taas kaikki Kallialat ja Peteliukset, Kummelit, Pulttiboisit yms ovat uskomattoman tylsiä ja mahdottoman kaukana huumorista.
Muutenhan persuilla olisi jättikannatus. Nyt niihin voi suhtautua samalla huumorilla kuin klovneihin ja kylähulluihin tms. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naisten huumorintajun kohde on yleensä naiset. Naurulla, ivalla ja pilkkaamisella on hyvä hallita toista osapuolta.
Taas pata soimaa kattilaa...
Jonkinlainen vedenjakaja kotimaisessa huumoriviihteessä osui ilmeisesti Kätevän emännän ja siskonpedin väliin.
Kätevän emännän huumorille saatoin nauraa tai ainakin ymmärsin vitsit. Osa viehätyksestä oli kieltämättä siinä, että olin tuolloin töissä Nokiallla ja sarjan toimistosketsit olivat kuin suoraan omalta työpaikalta. Ja tietysti Maria Sidssä.
Katsoin puoliväkisin siskonpetiä ensimmäisen vuoden, mutta en nauranut kertaakaan. Kuvittelin ymmärtäväni sketsien taustat, mutta en k
Minusta taas miehet harvoin ovat hauskoja. Elävästä elämästä tunnen kaksi hauskaa miestä, muut ovat sutkauttelijoita joiden jutut on aina kopioitu jostain twitteristä tai redditistä, eivät siis keksi mitään omaa vaan hokevat vanhoja juttuja. Ollakseen hauskaa huumorin pitää olla oivaltavaa ja yllättävää, vanhojen juttujen toistelu ei sitä ole. Kiusallista kun nämä luulevat olevansa hauskoja.
Hauskoja naisia sentään on ympärilläni lukemattomia. He osaavat sanailla ja keksivät nokkelasti uusia juttuja päällä olevista tilanteista. Kukaan tuntemani nainen ei kierrätä muiden juttuja ominaan.
Ammattikoomikoissa on joitain hauskoja miehiä, mutta aika vähän. Gervaisin alkuperäinen Office oli tällainen mutta ei hänen nk soolotuotantonsa ja Monty Python tietenkin on hyvä, tekivät omaa juttuaan. Sen sijaan juuri Pirjo ja Siskon peti yms yleensä naurattavat, eivät tietenkään aina, kun taas kaikki Kallialat ja Peteliukset, Kummelit, Pulttiboisit yms ovat uskomattoman tylsiä ja mahdottoman kaukana huumorista.
Jep, itsekin pidän naisten huumorista enemmän, sillä siinä useammin otetaan toistenkin tunteet huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kuunaan ryhtynyt mihinkään toimiin ns. tosikoiden kanssa. Eli vähintään välillisesti juu on torpannut suhteen, huumorintajun puute.
Miten se tosikkous tuli ilmi
Usein liittyy mielipiteiden ja näkemysten jyrkkyyteen, joustamattomuuteen. Saattavat ottaa nokkiinsa herkästi vaikka kukaan ei meinannut edes pahaa. Eli huumorintajuttomuus liittyy mielestäni kielteisyyteen ja leikkimielen puutteeseen. Toki loputtomasti vitsailevat voivat olla rasittavia pellejä, mutta melkein ennemmin tuollainen kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei osaa nauraa itselleen, niin on piru merrassa. Sellaista ei katsele kukaan. Siskon mies on tämmöinen ja on ihan hirveä tyyppi. En tiedä miten siskoni jaksaa häntä.
Myös töissä on tullut näitä samanlaisia narsisteja vastaan. Jotenkin kylmäävää kun ihminen ei koskaan näe mitään hassua tai hölmöä tai hauskaa omassa toiminnassaan tai sanoissaan. Silloin on jokin vika päässä.
Itse nauran omille hölmöilyilleni varmaan joka päivä.
Ystäviä saa helposti sillä että osaa tehdä pilaa itsestään pilke silmäkulmassa. Tuohan on valloittava taito, kertoo älystä. Miehestä se tekee lähes vastustamattoman.
Yleensä ne, jotka vaativat huumorintajua tai väittävät olevansa huumorintajuisia ovat kaikista huumorintajuttomimpia. Ns. älykäs huumori, joka ei liity alapäähän on heille tuntematonta. Näkyy tälläkin palstalla, että osalla menee ohi ja lujaa. Myös tahaton huumori on oma taiteenlajinsa.