Vihreät: nelipäiväinen työviikko

En ole päivääkään töitä tehnyt. Miksi ihmiset raataa töissä kun palkka tulee kuitenkin kotiin muutenkin?

M34

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tässä pitäisi ehkä miettiä, miten työt saatiin tehtyä silloin, kun siirryttiin kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen. Olen kyllä ollut kansakoulussa silloin, kun lauantaitkin olivat vielä koulupäiviä, mutta en muista sellaista, että esimerkiksi kauppojen aukioloaikoja olisi viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisen myötä lyhennetty. Voi olla, että lyhennettiin, mutta en ole lainkaan varma.

Hupsista niin siis silloin ei ollut työvoimapulaa ja ihmisiä kiinnosti tehdä töitä

Totta, mutta onhan meillä nytkin valtava määrä työhaluisia työttömiä, joille ei kuitenkaan ole töitä. Samaa yhtä paikkaa hakee kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä. Ja puhun nyt muista aloista kuin sote-alasta. 

Miksi nämä ihmiset hakkaa päätään seinään? Uuden tutkinnon tekee alle kolmessa vuodessa ja taas on töitä niin paljon kuin jaksaa tehdä, palkka helposti yli 3000 eur kk, mutta se on kai liian vähän?

Olen ehdottomasti nelipäiväisen työviikon tai kuuden tunnin työpäivän kannalla. Siitä on tutkittua tietoa että keskimääräisesti tuottavuus ei laske. Oma tilanteeni tosin on että teen 10-12 tuntista päivää. Kokoaikainen työ ja freelancer hommat päälle. Nelipäiväinen työviikko palauttaisi oman työkuormani siedettävälle tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Olen ehdottomasti nelipäiväisen työviikon tai kuuden tunnin työpäivän kannalla. Siitä on tutkittua tietoa että keskimääräisesti tuottavuus ei laske. Oma tilanteeni tosin on että teen 10-12 tuntista päivää. Kokoaikainen työ ja freelancer hommat päälle. Nelipäiväinen työviikko palauttaisi oman työkuormani siedettävälle tasolle.

Joo ja kun miettii kaikkia nepsyjä ja muita rajoitteellisia ihmisiä jotka kuormittuu nykyisestä täydestä työviikosta liikaa niin varmasti maksaisi itsensä takaisin jo sillä ettei niin moni putoaisi kokonaan pois työelämästä ja syrjäytyisi. Vajaakuntoisillakin olisi siis paremmat mahdollisuudet jaksaa ja pärjätä.

Samalla voitaisiin työttömyysetuudesta napata pois 20%, koska eihän kokoaikatyö olisi enää kuin 80% nykyisestä, ei ole tarvetta maksaa 100% tukea.

Koulua olisi vain 4 päivää viikossa, vanhempien pitäisi löytää lapsille joku paikka 3 päiväksi, koska kuka jaksaa omia lapsiaan noin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tässä pitäisi ehkä miettiä, miten työt saatiin tehtyä silloin, kun siirryttiin kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen. Olen kyllä ollut kansakoulussa silloin, kun lauantaitkin olivat vielä koulupäiviä, mutta en muista sellaista, että esimerkiksi kauppojen aukioloaikoja olisi viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisen myötä lyhennetty. Voi olla, että lyhennettiin, mutta en ole lainkaan varma.

Hupsista niin siis silloin ei ollut työvoimapulaa ja ihmisiä kiinnosti tehdä töitä

Totta, mutta onhan meillä nytkin valtava määrä työhaluisia työttömiä, joille ei kuitenkaan ole töitä. Samaa yhtä paikkaa hakee kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä. Ja puhun nyt muista aloista kuin sote-alasta. 

Miksi nämä ihmiset hakkaa päätään seinään? Uuden tutkinnon tekee alle kolmessa vuodessa ja taas on töitä niin paljon kuin jaksaa tehdä, palkka helposti yli 3000 eur kk, mutta se on kai liian vähän?

Yksi syy on ensikertalaisten suosiminen yhteishaussa. Toinen syy on se, että oikeutta opintotukeen on rajoitettu. Kolmas syy on se, että opiskelupaikkoja ei nyt vaan ole kaikille. Jos viittaat viimeisellä lauseellasi sote-alaan, niin joka vuosi hakijoita on huomattavasti enemmän kuin opiskelupaikan saaneita. Ai niin ja vielä neljäntenä sanoisin sen, että opintotukisysteemissä edelleenkin oletetaan, että opiskelija on nuori ja perheetön. Edes summassa, jonka saa tienata menettämättä opintotukeaan (siis jos käy opintojen ohessa töissä), ei käsittääkseni vieläkään huomioida, että opiskelijalla voi olla muitakin elätettäviä kuin vain itsensä. Voi olla, että tämä on jo - toivottavasti - muuttunut, mutta ainakin 20 vuotta sitten vielä oli näin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 työpäivästä 4 päivän palkka. Tietenkään ei makseta enempää.

Tottakai. 20% palkasta pois.

Sopii hyvin. Sitten moni, joka ei ennen sitä saanut, alkaa saada asumistukea ja toimeentulotukeakin. Samalla jää yksi lisäpäivä pimeisiin töihin joita tulee entistä enemmän tarjolle koska systeemi nyt vaan on työnantajille hankala.

Valtavasti säästöä valtiolle. Eiku....

Mietipä tätä. Työtahti jatkuisi ihan entisenään, enää vain 20 % lyhyemmän ajan. Kansantaloudesta ja BKT:sta leikkautuisi pois viidennes. Jotain muuta kuvittelevat eivät ole koskaan kunnolla kunnon töitä tehneetkään. Työllisiä saattaisi kertyä hieman lisää työmäärän käytännön pakostakin jakautuessa, ehkä 10-15 %:lle nykyisistä työttömistä. Ja loput pysyisivät edelleen työttöminä.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen vaihtoehto olisi kuusituntinen työpäivä.

Kuusituntisessa työpäivässä on sellainen haaste, että et välttämättä voi nk tiputtaa hanskoja kädestäsi sillä hetkellä, kun tuo 6 tuntia tulee täyteen. On huomattavasti helpompaa olla vaikkapa maanantai kokonaan vapaalla, jolloin sen paremmin asiakkaat kuin työkaveritkaan ei tavoita sua, kuin - jos työaikasi olisi vaikkapa klo 8-14 - lopettaa puhelu tai häätää palvelemasi asiakas pois heti, kun kello lyö kaksi. Olen tehnyt elämäni aikana sekä kuusituntista työpäivää että nelipäiväistä työviikkoa ja siinä, että todellakin pääset lähtemään just silloin, kun työaikasi loppuu, on enemmän haasteita kuin että et ole koko päivänä lainkaan töissä. Ihan jo sellainen asia pitisi osata arvata, että voitko vastata puhelimeen vielä 10 minuuttia ennen työaikasi loppua ja olla varma siitä, että puhelu ei kestä pidempään kuin sen 10 minuuttia. 

Miten tuossa vaikuttaa se päivän pituus? Ihan samalla tavalla se viimeinen työtehtävä voi osua 10 min ennen kahdeksan tunnin työpäivän päättymistä kuin kuudenkin tunnin.

Tietenkin vapaalla voi olla vastaamatta puhelimeen ja olla tavoittamattomissa, olipahan työpäivät kuuden tai kahdeksan tunnin mittaisia.

Ihmisten jaksaminen paranisi ja työteho tehtyihin työtunteihin nähden kasvaisi. Tästä on lukuisia tutkimusnäyttöjä. Etenkin työpäivän lyhentämisellä on tällaisia vaikutuksia.

Edellisen porvarihallituksen kiky-pidennykset maksoivat enemmän työtehon menetyksinä kuin lisätty työaika tuotti. Ihmisten jaksaminen heikkeni merkittävästi ja tästä maksamme miljoonia vielä pitkään. Ehkä jopa miljardeja. Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet jo käsiin.

Tiemiehet raatavat joka päivä. Lyheneekö heidänkin työaika?

Demari-Sannan idean uudelleenjalostamista.

Nelipäiväinen työviikon johdosta työttömyys poistuisi. Sadattuhannet ihmiset jotka tekevät osa-aikatyötä saisivat koko-aikatyön. Pätkätyöt poistuisivat. Suuri joukko aikuisiällä opiskelijoita jotka opiskelevat työn puuttumisen takia tulisi työelämään.

Eläkeläiset ja opiskelijat tekisivät osa-aikatöitä halutessaan. Opiskelijat saisivat työharjoittelusta rahaa.

EK.n ja kokoomuksen painajaisuni.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen vaihtoehto olisi kuusituntinen työpäivä.

Kuusituntisessa työpäivässä on sellainen haaste, että et välttämättä voi nk tiputtaa hanskoja kädestäsi sillä hetkellä, kun tuo 6 tuntia tulee täyteen. On huomattavasti helpompaa olla vaikkapa maanantai kokonaan vapaalla, jolloin sen paremmin asiakkaat kuin työkaveritkaan ei tavoita sua, kuin - jos työaikasi olisi vaikkapa klo 8-14 - lopettaa puhelu tai häätää palvelemasi asiakas pois heti, kun kello lyö kaksi. Olen tehnyt elämäni aikana sekä kuusituntista työpäivää että nelipäiväistä työviikkoa ja siinä, että todellakin pääset lähtemään just silloin, kun työaikasi loppuu, on enemmän haasteita kuin että et ole koko päivänä lainkaan töissä. Ihan jo sellainen asia pitisi osata arvata, että voitko vastata puhelimeen vielä 10 minuuttia ennen työaikasi loppua ja olla varma siitä, että puhelu ei kestä pidempään kuin sen 10 minuuttia. 

Miten tuossa vaikuttaa se päivän pituus? Ihan samalla tavalla se viimeinen työtehtävä voi osua 10 min ennen kahdeksan tunnin työpäivän päättymistä kuin kuudenkin tunnin.

Tietenkin vapaalla voi olla vastaamatta puhelimeen ja olla tavoittamattomissa, olipahan työpäivät kuuden tai kahdeksan tunnin mittaisia.

En sanonutkaan, että se olisi mahdotonta vaan että se on haaste. Oleellista olisi, että työnantaja sitten järjestää niin, että soittoajat asiakkaille ovat esim klo 8-13:30. Näin ei tulisi enää puhelua klo 13:50. Joka sekään ei ole vielä työntekijän vapaa-aikaa vaan edelleen työaikaa. Eihän kaupoissakaan työntekijän työaika lopu silloin (esim klo 23), kun kauppa menee kiinni, vaan vähän myöhemmin. Asiakas saa tulla ostoksille vielä 10 minuuttia ennen ovien sulkeutumista eikä myyjät heitä asiakasta niskaperseotteella ovesta ulos täsmälleen klo 23:00.

Kun viikon työt puristetaan 4:ään päivään, niin työteho, vaatimusten stressi ja paine kiristyisivät entisestään ja lopputuloksena jaksaminen vain heikkenisi. Näin kaikissa oikeasti tuottavissa töissä, ei tietenkään leppoisissa oleilutehtävissä.

Vierailija kirjoitti:

Kun viikon työt puristetaan 4:ään päivään, niin työteho, vaatimusten stressi ja paine kiristyisivät entisestään ja lopputuloksena jaksaminen vain heikkenisi. Näin kaikissa oikeasti tuottavissa töissä, ei tietenkään leppoisissa oleilutehtävissä.

Ei suinkaan. Jos työnantaja olisi veemäinen, duunari äänestäisi jaloillaan, koska työpaikkaa voisi vaihtaa OIKEAN työvoimapulan johdosta tuosta vain.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tässä pitäisi ehkä miettiä, miten työt saatiin tehtyä silloin, kun siirryttiin kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen. Olen kyllä ollut kansakoulussa silloin, kun lauantaitkin olivat vielä koulupäiviä, mutta en muista sellaista, että esimerkiksi kauppojen aukioloaikoja olisi viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisen myötä lyhennetty. Voi olla, että lyhennettiin, mutta en ole lainkaan varma.

Tämäpä olikin mielenkiintoinen muisto kauppojen aukioloajoista. Minäkään en tiedä muuttuiko ne.

Mutta monikaan nykyihminen ei muista aikaa jolloin kauppojen aukioloaikoja säädeltiin. Ne saivat lauantaisin olla auki kahteen iltapäivällä ja sunnuntaisin kiinni. Arkisin ne suljettiin kuudelta. En nyt ihan mene vannomaan noita kellonaikoja mutta jotenkin noin.

Myös pyhien aattona noudatettiin lauantain aukioloja. Tästä historiallisesta syystä meillä töissä on yhä pyhäpäivien aatot puolikkaita työpäiviä!

Mitenköhän kävisi jos näitä entisaikain aukioloaikoja alettaisiin taas noudattaa?

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tässä pitäisi ehkä miettiä, miten työt saatiin tehtyä silloin, kun siirryttiin kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen. Olen kyllä ollut kansakoulussa silloin, kun lauantaitkin olivat vielä koulupäiviä, mutta en muista sellaista, että esimerkiksi kauppojen aukioloaikoja olisi viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisen myötä lyhennetty. Voi olla, että lyhennettiin, mutta en ole lainkaan varma.

Ruokakauppa meni lauantaina klo 18 kiinni ja sunnuntaina kauppa ei ollut auki ollenkaan. Arkisin kaupat oli auki klo 21 asti.

Silloin sai sunnuntaisin kioskeilta ruokaa sen mitä tarvi. Sitten ensiksi alkoi huoltoasemat myymään olutta kello 22 asti. Vantaalla oli se yksi esso mistä sai olutta 22 asti. Nykyään ei saa olutta kuin 21 asti.

Täähän tarkoittaa tietenkin sitä, että töissäolevista revitään entistäkin enemmän irti ja burn-outit räjähtää taivaisiin. Enempää porukkaa tuskin ainakaan palkataan kun ei nytkään palkata.