Ihminen, joka kyselee/vihjailee koko ajan "jaksamisesta". Kuinka toimia?
Kuinka toimisit ihmisen kanssa, joka koko ajan vihjaa sivulauseissa, että sinulla on jaksamisen ongelmaa? Jos näin ei todella ole?
Esimerkkejä: Leivot ison kakun yhteisille syntymäpäiville (näin oli sovittu, ja muutkin sanoivat että tee se, kun olet hyvä leipomaan)
Tämä ihminen päivittelee, että voi kun olet jaksanut, eihän sinun olisi tarvinnut
Jos jonnekin pitäisi osallistua, hän sanoo aina "oman jaksamisesi mukaan" vaikka sanon, että tottakai jaksan, ja tulen mielelläni.
Jos vaikka olen muuttoapuna, "voi, ethän sinä sitä jaksa.."
Ja koko ajan "voi voi, miten sä koet oman jaksamisen?" kun vaihdetaan kuulumisia, ja puhun iloisista asioista.
Miksi hän yrittää saada minut näyttämään väsyneeltä, tai jotenkin onnettomalta?
Kommentit (13)
Saattaa olla itse uupunut eikä itse jaksaisi?
Onhan tuo vääntynyttä.
Onko pakko olla tekemisissä. Jos ei vaikka jaksa häntä enää.
Jos olet jotenkin hänen silmissään vähän reppana ap?
Niin ja lisään vielä.. Olen siis aloittaja. Yhdessä välissä tämä ongelma oli niin esillä, että minun piti tarttua härkää sarvista ja kysyä suoraan. "oletko sinä jostakin ajatellut, että minulla olisi jaksamisen ongelmaa. Ihan hyvin minä jaksan."
Niin arvatkaa mitä tapahtui, kun kysyin suoraan, ja nostin kissan pöydälle?
Tämä ihminen lähti karkuun! Siis ei sanonut sanaakaan, ja sanoi että hänellä on kiire bussiin.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja lisään vielä.. Olen siis aloittaja. Yhdessä välissä tämä ongelma oli niin esillä, että minun piti tarttua härkää sarvista ja kysyä suoraan. "oletko sinä jostakin ajatellut, että minulla olisi jaksamisen ongelmaa. Ihan hyvin minä jaksan."
Niin arvatkaa mitä tapahtui, kun kysyin suoraan, ja nostin kissan pöydälle?
Tämä ihminen lähti karkuun! Siis ei sanonut sanaakaan, ja sanoi että hänellä on kiire bussiin.
Vau. Tolla on kyllä jotain nuppivikaa ihan selkeästi.
Kuinka vanha olet itse? Jos olet jo + 65 ikäinen, niin tottakai oman jaksamisen mukaan. Älä suutu asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja lisään vielä.. Olen siis aloittaja. Yhdessä välissä tämä ongelma oli niin esillä, että minun piti tarttua härkää sarvista ja kysyä suoraan. "oletko sinä jostakin ajatellut, että minulla olisi jaksamisen ongelmaa. Ihan hyvin minä jaksan."
Niin arvatkaa mitä tapahtui, kun kysyin suoraan, ja nostin kissan pöydälle?
Tämä ihminen lähti karkuun! Siis ei sanonut sanaakaan, ja sanoi että hänellä on kiire bussiin.
Seuraavalla kerralla sanot napakasti tilanteessa josta tuo ei pääse karkuun. Pidä puolesi.
30 vuotta olen. Tämä kyselijä on itse vähän iäkkäämpi sukulainen. Tiedä, onko hän sitten jotain kuullut, mutta ei kerro. Ap
Kannattaa varoa. Riippuen missä yhteisössä tuota tapahtuu.
Voi olla että hän on luonnevikainen narsku, joka haluaa puhua sinusta pahaa nyt urakalla, ja sinut pois nyt jostakin yhteisestä.
Eihän sinua kannata vaivata, kun et kuitenkaan "jaksa"...
Vierailija kirjoitti:
30 vuotta olen. Tämä kyselijä on itse vähän iäkkäämpi sukulainen. Tiedä, onko hän sitten jotain kuullut, mutta ei kerro. Ap
Aa okei no hyvä ettei työkaveri! Viittaa kintaalla ja ole mahdollisimman vähän tekemisissä. Tosin voisikohan tuo olla jotain että sillä itsellä on jaksamisongelmia, tai ollut nimenomaan kolmekymppisenä. Tietty joku outo juoruilukin joidenkin muiden sukulaisten kanssa on mahdollista. Tai sitten tuo on vaan hieman erikoinen tapa yrittää osoittaa huomaavaisuutta, että älä nyt vaan paineita ota...
En usko että tarkoittaa pahaa. Ihmiset on nykyään niin väsyneitä, jos auttavat toisia jossain asiassa esim muutossa tai kakun teossa. Hän haluaa vaan varmistaa ettet väsy näissä auttamisissa.
Joillakin sukulaisilla on tuollainen tyyli ja varsinkin jos ette ole niiin läheisiä, niin on saattanut tehdä ikuisen päätelmän jostain yhdestä pienestäkin asiasta. Ja sitten viljelee sitä aina, koska muuta tietoa ei ole. En välittäisi pätkääkään, onneks ystävänsä saa valita itse. Joskus tollasia lähipiirissä valitsemattaan on ja joutuu kantamaan jostain itselle merkityksettömästä tai ohimenneestä asiasta ikuista viittaa.
Kannattaa varoa. Noin minulla alkoi työpaikkakiusaaminen, minut yritettiin ensin saada jotenkin mt-ongelmaisen, väsyneen tai uupuneen valoon.
Lopulta työtehtäviä alettiin delegoida toisille.
Aika värikkäitä juttuja minusta, perheestäni ja mielenterveydestäni (jotka eivät todella olleet totta) oli tämä "huolehtija" levittänyt minusta työpaikalla.