Mitä vikaa naisessa, jolla lapsia usealle miehelle (kolmelle tai useammalle)?

miehensä jonka kanssa sai 38v kolmannen lapsensa. On yhä tämä miehen kanssa. Voin vakuttaa kysessä on korkeastikoulutettu, työssäkäyvä ihan tavallinen nainen. Kaukana kevytkenkäisestä tmv.

Ja lapset ovat myös kivoja ja tasa-painoisia.

Esikoinen voi olla vaikka seuraus teiniraskaudesta, nuoruuden avioliitosta, kokemattomana sitä voi solmia huonon suhteen, jonka seurauksena on lapsi. Kun sitten ero tulee, niin jossainhan sitä on epäonnistunut. Suhteen hoitamisessa, tai sitä on ryhtynyt vääristä syistä suhteeseen, on kuvitellut että se riittää, että itse on rakastunut vaikkei toinen olisikaan.



No sitten jos nainen on vielä nuori ja ryhtyy uuteen suhteeseen, on mielestäni luontevaa saada siihen lapsi/lapsia - mikäli puolisot niin haluavat/toivovat.



Mutta sitten jos tämä toinen osoittautuu epäonnistuneeksi suhteeksi, kenties jopa samalla tavalla kuin tuo ensimmäinen, on jo vähän pohdinnan paikkaa.



Oletetaan nyt, että tulee vielä toinen ero (lapsen isästä).



Siinä vaiheessa luulisi, että otettaisiin jo VÄHÄN ENEMMÄN harkintaa partnerin valintaan. Mutta toki, onhan ihmisen kurja olla yksin...



Mutta oikeasti, jos tässä vielä otetaan se kolmas mies, pyöräytetään kersa, erotaan - otetaan neljäs mies, pyöräytetään kersa... viides, kuudes...



Niin eikö se nyt ole jo ala olla historian toistamista ja pahemman kerran? Yksi tai kaksi mogaa ok, mutta kolmas kerta on jo jatkumon alku, mielestäni.



t. ap

Vierailija:

täällä. Voi älkää hyvät ihmiset säälikö minua!

Mulla aivan ihanat lapset, jotka tulevat huippu hyvin toimeen keskenään. Kolme lasta edellisestä liitosta ja kaksi nykyisestä ja tähän jää sekä lapset että liitot.

mutta hei, kuuluuko se sulle oikeastaan kuitenkaan?

t.29, jolla on viisi lasta kahdelle eri miehelle

Enpä koe olevani kevytkenkäinenkään, jos sitten sitä tarkoit

29

Vierailija:

mutta hei, kuuluuko se sulle oikeastaan kuitenkaan?

t.29, jolla on viisi lasta kahdelle eri miehelle

terveisin ap, jolla toistaiseksi vain yksi lapsi - exän kanssa.

Ja joka kokee kyllä ihan omaksi henk. koht. mogakseen sen, ettei tullut tarkemmin harkittua tuota edellistä ihmissuhdetta, jonka tuloksena on lapsi ollut.

Missä mennyt pieleen, että myötäelämisen ja sympatian kyky puuttuu?

Mikä on mennyt ap:n kasvatuksessa pieleen?

ja viisastelun sijaan voisit sitten valaista, että millä tavalla pitäisi sitä myötäelämistä tuntea ihmistä kohtaan, jolla on takana viisi avioeroa ja kuusi lasta.



Koska joku syy siinäkin on takana, muu kuin " pillun kutina" , jota joku jo tässä ketjussa ehdotti.



t. ap

Vierailija:

Enpä koe olevani kevytkenkäinenkään, jos sitten sitä tarkoit

29

Olen vain kysynyt, että mikä on syynä siihen, että rynnätään uusiin suhteisiin jatkuvasti - ja miksi niihin uusiin suhteisiin tehdään lapsia. Mikä on syy tähän - sivusta katsottuna - harkitsemattomuuteen.

Tulin ensimmäista kertaa raskaaksi 19-vuotiaana, lapsen isä jätti minut heti kun kuuli raskaudesta. Päätin kuitenkin pitää lapsen.

Noin neljä vuotta myöhemmin tapasin toisen miehen jonka kanssa olin kihloissa, saimme lapsen. Erosin hänestä hänen väkivaltaisuutensa vuoksi.

Joitakin vuosia myöhemmin menin naimisiin, ja reilun kuuden avioliitto vuoden jälkeen sain kolmannen lapseni.

Että näin. Ja arvaa vielä mitä? Minullle on aivan yksi ja sama mitä minusta olet mieltä.

Mun mielestä osoitat, että olet kuitenkin käyttänyt harkintaasi - esim et ole tätä kolmatta lasta saanut heti 1,5v kuluessa, heti erottuasi keskimmäisen lapsesi isästä.



t. ap

vois ehkä aatella, et aina tää nainen rakastuu samanlaisiin miehiin (alitajuisesti) ja se miestyyppi on paskakasa. eihän sillon liitosta mitään tuu

että ei se " vika" pelkästään naisessa ole. Jos olet hyvin kovasti ihmisiin luottava, niin ehkä se luotto ei mene vielä ensimmäisestä miehestä, joka kenties jättää. Näitähän nyt on vaikka kuinka - omasta lapsesta ei pidetä huolta.

Aika monella naisella on kaipuu saada paljon lapsia. Jos saat ensimmäisen ja mies lähtee, ehkä sitä silti luulee, että seuraava suhde kestää. Jos ei, niin ehkä siitä seuraava.

En usko näiden äitien pitävän lapsiaan yhtään huonompina, vaikka eri isät ovatkin. Mutta tokihan kaikilla pitäisi olla vain se aito ja alkuperäinen ydinperhe...?

Tämä nainen on täys horoperse. lapset huostassa koko ajan. Tuli 6 lapsen jälkeen vielä jollekin miehelle raskaaksi, odotti kaksosia. onneksi raskaus keskeytyi. Täys sossutapaus.



Mutta onneksi tuo onkin ainoa tapaus jonka tiedän. Enkä yleistä. Tiedän monia miehiä, joilla on esim 3 eri naisen kanssa lapsia. Nykypäivinä hyvin yleistä, että on 2-3 eri miehen kanssa lapsia.

valintojensa ansiosta. Niin, ydinperheessä en itsekään asu.



Nuorempana vaihdoin aika kiivaaseen tahtiin ihmissuhteita, koska tartuin aina siihen helpoimpaan vaihtoehtoon - ettei tarvitse olla yksin ja pohtia, mikä on mennyt vikaan. Omaa lasta en voisi altistaa samalaiselle sekoilulle, joten on ollut pakko tuijottaa aika tiukasti peiliin.



t. ap

Itse avioerolapsena harkitsin kyllä tarkkaan kenen kanssa lapsia teen tai menen naimisiin. olen saanut liikaa kärsiä vanhempieni toilailuista ja kevytkenkäisyydestä!



t. 30 v., kaksi lasta ja avioliitossa (hyvässä ja toimivassa sellaisessa) lasteni isän kanssa.



Ps. Jos ero joskus tulee, uusperhekuvioille en lapsiani altista!

kanssa. Ja jotta saadaan mies sitoutettua hommaan edes hetkeksi, laitetaan lapsi alulle mahdollisimman pian. Odotusaika saattaa vielä mennä ok, mutta kun vauva valvottaa ja jaloissa pyörii vielä mukuloita edellisestä/edellisistä suhteista, niin johan on uusikin mies kypsää kauraa lähtemään. Ja pian on naisella taas uusi kuvioissa ja uusi vauva masussa, vaikkei nuorin lapsista ole vielä vuottakaan. Tiedän kaksi vastaavaa tapausta, toisella naisella on kolmas kumppani kierrossa, toisella jo neljäs. Eikä se onni näytä kukoistavan vieläkään... Toivottavasti joulupukki toisi naisille sen verran järkeä, että tajuaisivat yksinolon olevan huonoa suhdetta parempi vaihtoehto tai edes että sen neljännen ja viidennen kumppanin voisi hakea jostain muualta kuin lähipubin " piiri pieni pyörii" -kerhosta.

Eihän kolmen lapsen saamiseen tarvita välttämättä kuin kolme kertaa seksiä. Joten ei tarvitse välttämättä olla jakorasia.



Mutta asiaan; Täällä siis yksi " horatsu" tunnustaa että olen saanut kolme lasta ja kaikilla on eri isä. Tässä tarina lyhykäisyydessään;



Olin 14 ja syvästi rakastunut (niinkuin tietysti monet nuoret) erääseen samanikäiseen poikaan. Seurustelimme kaksi vuotta tiiviisti ja menimme myös kihloihin. Luulin oikeasti, että olisimme aina ja ikuisesti yhdessä. Olin neitsyt, kunnes teimme " sen" ja kuinka ollakaan, tulin samantien raskaaksi. Olin siis 16 v silloin. Päätimme pitää lapsen ja aloimme miettiä yhteistä kotia. No, olin aivan viim eisilläni raskaana, kun rakas poikaystäväni ilmoitti löytäneensä uuden tyttöystävän. Elämäni romahti, en olisi ikinä uskonut. Jäin siis yksin. Selvisin kuitenkin paremmin kuin hyvin ja sain ihanan lapsen.



Lapsen ollessa n. vuoden ikäinen tapasin sattumalta tulevan aviomieheni. Olimme 12 vuotta yhdessä. Lasta ei ensin kuulunut mutta kolmen vuoden yrittämisen jälkeen saimme hoidoilla lapsen. Kun lapsi oli 6 vuotias, tiemme erosivat.



Jonkin ajan kuluttua löysin nykyisen mieheni. Rakensimme omakotitalon ja perustimme yhteisen elämän joka on onnellinen. Meillä on 1 vuotias poika ja odotan toista. Edelliset lapset asuvat luonani ja kaikki on hyvin.



Mielestäni en ole mikään hutsu, elämä vain meni näin ja ihan tavallinen koulut käynyt ihminen olen. Niin, ja alkoholia en ole koskaan käyttänyt kuin lasillisen kerralla ja yhden illan juttuihin en ole koskaan sortunut vaikka tarjokkaita olisi riittänyt. Enkä muuten miehiäni ole pettänyt. Lapsiani rakastan yli kaiken ja normaalia perhe-elämää vietämme.



Ja pakko sanoa, että kun baareissa joskus näkee niitä oikeita horatsuja, niin ei voi kun sääliä. Kännissä vonkaavat miehiä ja kun ei kukaan lähde mukaan niin sitten itketään tai otetaan joku onneton karmea juoppo ja naidaan sen kanssa, ja oma ukko on kotona lasten kanssa. Näitä naisia riittää. Omaakin miestäni yrittäneet vongata moneen kertaan.

Omia vanhempiani katsellessani olen tullut siihen tulokseen, että näillä em. naisilla / henkilöillä ei ole kykyä katsoa itseänsä peiliin, ja oppia virheistänsä. Oma äitini on vieläkin sellainen, ettei hän (juurikaan) tunnusta tehneensä mitään väärää - saatika osaa pyytää anteeksi. Se on sitä omaa keskeneräisyyttä ja ymmärtämättömyyttä. Minä vain toivon, että näiden tapausten LAPSILLA olisi kanttia ja voimia miettiä tarkkaan (ja kyseenalaistaa) vanhempiensa ratkaisuja, ja hoitaa itse asiansa aikuisena toisin! Paha vaan, että yleensä myös nämä lapset jäävät samaan oravanpyörään, toistamaan samoja kuvioita kuin vanhempansakin.



t. 50 taas

ei se oo multa pois jos joku tekee lapsia viiden eri miehen kans. Ei se oo multa pois jos nainen kokee " elämänsä" rakkauden uudelleen ja alkaa seurustelemaan ja menee naimisiin ja haluaa lapsen ja sit tuleekin ero. Ei se oo multa pois jos se nainen sitä suree ja taas löytyy ihana mies.. tehdäänkö täällä taas kärpäsestä härkänen!!!! tehdään!