*^*^* JOULUNTÄHTÖSTEN (-06) KUULUMISIA *^*^*

Onnea kaikille vauvansa saaneille!



Minä unohdin aiemmin täysin esitellä meidän perhettä, eli meidän perheeseen kuuluun minä, mies (molemmat reilu 30-kymppisiä), isosisko 2.v ja nyt joulukuussa syntynyt pikkupoju. Odotuspuolella olen seuraillut juttuja, mutta ei ole tullut kirjoiteltua, mutta useimmat palstalaiset ovat siten mulle " tuttuja" . Toivottavasti mekin tulemme tutuksi teille nopeasti:).



Meidän vauva-arki sujuu aika hyvin, mutta nyt kun olen itse syönyt jouluruokia ja juonut glögiä, niin vauvalla on ollut masuvaivoja. Toivotaan että ne lakkaa kun normaali ruokavalio tulee takaisin kuvioihin. D-vitamiinit kävin hakemassa apteekista, mutta en ole aloittanut niitä vielä, odotan että tämä jouluaika rauhoittuu ensin.



Meillä mennään täysin vielä imetyksellä, tosin kerran olen antanut NAN-korviketta, kun poju ei millään rauhoittunut yöunille. Yritän silti pitää määrän minimissä, koska pelkään, että imetys muuten " kaatuu" siihen pullon antamiseen. Poju on tosi tiheään rinnalla, mutta nukahtelee siihen koko ajan, en tiedä millä pojan saisi syömään kunnolla masun täyteen, ja sitten pitämään taukoa seuraavaan syömiseen. Poju kun olisi lähes kaiken valveillaoloajan rinnalla, ja se on hiukan hankalaa kun 2.v myös haluaaa huomiota. Mitää rytmiä meillä ei vielä vauvan kanssa ole, vauva on hereillä sellaiset 5-6h/vrk yhteensä, mutta uni-ja valveillaoloajat ovat mitä sattuu, tosin yöt vauva on nukkunut 4-5 syötön voimin ilman valveillaolokausia. Kestää varmaan pari kuukautta ennen kuin rytmiä yhtään löytyy.



Hyvää joulunajan jatkoa!



Driver ja minimies 3vkoa

Joulu on meidän perheessä mennyt tosi kivasti. 6-vuotias esikoinen sai odottamansa vieraan jouluaattona, kun pukki tuli käymään. Pukki toi koko perheelle kamalan paljon paketteja, avaamiseen meni yli 2 tntia (meillä kun jokainen vuorollaan avaa yhden paketin ja kaikki ihailee lahjaa...). Isosisko sai avata vauvan paketit ja oli siitä hyvillään.



Eilen joulupäivänä olimme anoppilassa ja vauvan ensimmäinen kyläreissu se olikin. Oli ihanaa istahtaa valmiiseen pöytään, vaikkakin käväisin kaksi kertaa imettämässä välillä, Hamulilla oli samanaikainen nälkä :) .



Vauva on toistaiseksi (synt. 9.12.) ollut melko hyvä nukkuja ja syöjä. Omat antibioottikuurini loppuivat sunnuntaina ja tuntuu että vauva on nyt vieläkin rauhallisempi. pari kertaa saattaa päivässä vähän itkaista, mutta rauhoittuu nopeasti sylissä. Eilen illalla taisi äidin syömä lanttulaatikko möyriä pienenssä masussa, kun ei meinannut iltauni tulla itkusta huolimatta. Vatsassa pörisi kovasti. No, onneksi se uni sitten tuli kuitenkin. Kahtena yönä peräkkäin on Hamuli nukkunut n. klo 21.30 - 02.30 ja herännyt silloin vasta syömään. Oma olo on huomattavasti pirteämpi, kun saa pidemmät yhtäjaksoiset unet. Sitten syöttä 02.30 - 03 ja seuraavaksi viiden aikoihin. Siitä unta sitten aamuun 7 - 8 asti. Nukahtaminen yöllä on välillä hakusessa, mutta mies hoitaa tuon viiden syötön nukuttamisen. Sekin helpottaa omaa jaksamista, kun tietää jo etukäteen, että imetyksen jälkeen pääsee suoraan nukkumaan. Ja päivällä vauva nukkuu n. 3 kertaa useamman tunnin unet. Hän siis nukkuu tosi paljon.



Onko teillä muilla omat tunteet vauvaa kohtaan heränneet nopeasti? Itsellä tietysti heti syntymän jälkeen, mutta toisena yönä sairaalassa erityisesti oli koskettava hetki, kun oikein tajusi mitä on saanut. Olen kyllä monta kertaa vetistellyt, kun olen pienestä niin onnellinen :) !!



Hyvää vointia teille, t. Maituliini ja Hamuli

yritän jotain raapustella vauva sylissä.Mua alkaa jo ahistaa kun yö on taas tulossa. Sillon tuntuu kaikki niin rankalta. Toivon vaan että oltas saatu täysaikanen vauva ni ei tarttis koko ajan miettiä maidon riittävyyttä ym.Yöllä ei meinaa millään rauhottua nukkumaan imetyksen jälkeen(nälkä vai vatsanväänteitä?)Tunnin huusi viime yönä kurkku suorana ja kyllä itki jo äitikin.Huvittavaa oli että mies nukkui kun tukki, yritin vieressä huutaa miehen nimeä, mutta ei se kuulunut kun poika karjui. Mies heräs vasta kun tökkäsin:)



Päivisin nukkuu paremmin, mutta sillon on pyykinpesua ja muuta niin ei jouda ite lepäämään.



Tunti että mulla kesti ennenkuin sellanen äidin rakkaus varsinaisesti tuli. Oli jotenki niin erilaista kun vauva oli kaks viikkoa teholla. Se tuntu siltä et se on rankka kokopäivätyö, mut ei jotenki oikein sisäistäny että se on meidän vauva...tuntu et katteli sitä tilannetta jotenki ulkopuolisena.



äh, pitää lopetella,on hankalaa kun vauva vääntelehtii sylissä.



Beijaflor

Kivaa oli lukea uuden palstan pinoa! Toivottavasti tanne jaksaa alkaa immeiset kirjoittelemaan.... :o) Itselta ei nyt kovin pitkat luriteukset irtoa, kun on vaikeaa nappailla vauva sylissa!



Onnittelut vaan kaikille tasapuolisesti!! On viimeaikoina jaanyt kaikki pinot lukematta jostain syysta... hih.



Kiva joulu on takana, vaikka olikin " isot tytot" kipeena oksennustaudissa ja sita seuranneessa flunssassa. Aika raskasta, mutta onneksi vauva ja mina seka mieskin selvittiin terveina. Ja mies hoiteli oksentelevia tyttoja yolla, kun mina imetin vauvaa. Juu. Joskohan tassa taas kohta sais vahan nukuttuakin jossain valissa. Vauva on kylla hereilla vain siina kahden maissa ja sitten viiden kuuden maissa heraa aamulla, mutta jaahan siina omat kunnon unet aika vahaiseksi niihin odotusajan 9-10 tunnin uniin verrattuna!!



MIRPALLE piti sanoa, etta meilla onkin aika saman ikaisia tyttoja((--Mirpa ja neidot (4,5v; 3v; ja 2vkoa) )) Meidan tytot on kanssa 4,5 (heinakuu) ensi lauantaina 3v ja vauva tanaan tasan 3 vkoa. Eli nautitaan me naista tytoistamme!!



Palaillaan taasen...



Usamama ja Anya 3vko

Heipparallaa pitkästä aikaa´:)



Meillä tietokone teki lakon pari viikkoa sitten ja meni aikaa että vika löytyi ja saatiin kaikki toimimaan uudelleen. Kaikki valokuvat ja tiedostot menivät sen sileän tien kun jouduttiin formatoimaan c-levy ja asentamaan kaikki ohjelmat uudelleen.



Meidän vaavi syö ja nukkuu, viime päivinä on ollut vatsaväänteitä mutta ilmeisesti jouluruuat kiertävät vauvan masussa niinkuin tuntuu muillakin kiertävän, jospa se helpottaisi kohta kun taas palataan normaaliin arkeen.



Rinnalla syöminen kestää aivan tuhottoman kauan ja olenkin jonkin verran sitten lypsänyt maitoa ja antanut pullosta koska masu kurnii muuten koko ajan. Maidon lypsämistä tulee huono omatunto ja tunnen itseni surkeaksi äidiksi koska imetyksen kanssa on ongelmia. Kaikki pakasteessa olevat maidot on juotu ja tänään aloitin nani-korvikkeen oman maidon lisänä. Tänään käytiin neuvolassa ja paino oli -10 asteikolla joten lisäruokaa on pakko antaa ja se tekee oman olon entistä surkeammaksi. On tämä kyllä kun koko ajan on mieli maassa jostain asiasta ja kaikki ympärillä olevat ihmiset ärsyttävät kun mietin koko ajan vain imetystä ja omaa epäonnistumista..... ;( Vaavi nauttii silmin nähden rinnalla olosta niin että nukahtaa tai sitten lutkuttaa 1,5-2 tuntia ja haluaisi pitää tisua koko ajan suussa.



Vaavi on muuten aivan ihana ja ensimmäiset hymytkin on jo saatu :) Poju on kuin pikkuinen kissanpentu joka reagoi kosketuksiin ja jutteluun vastaamalla katseellaan ja eleillään. Vaavi on täydellinen kuin pikkuinen nappisilmäinen nukke ja todella hyväntuulinen ja kiltti. Mies on ihan innoissaan hoitamassa nyt kun on isyyslomalla, hän ei näe ongelmaa imetyksen suhteen koska vauva kuitenkin juo pullosta ja on kylläinen syönnin jälkeen.



Mutta nyt pottumuusin tekoon ja jatkan taas alavireistä murehtimista koska kohta on taas pikkuisen ruoka-aika :(



MrsCruiser

[b]Maituliini[/b] kysyi tunteiden heräämisestä; kyllä tämän vauvan kanssa kävi ihan samalla tavalla kuin esikoisenkin kanssa ja rakkaus syttyi heti täyteen roihuun kun vauvan sai turavllisesti maailmaan :) ...Kyllä sitä vatsapalloakin jo rakasti ja silitteli (ja me hassut hänelle juttelimmekin vatsaan, esikoistyttö myös huuteli " TÄÄLLÄ ISOSISKO!" ), mutta on ihan eri asia tutustua nenäkkäin uuteen ihmiseen :) Isäkin oli heti myyty; isosisko on tietysti vähän järkyttynyt ainoan lapsen asemasta suistuttuaan mutta tuntuu iloitsevan pikkuveikasta :)



Alpi kävi tänään ensimmäistä kertaa lastenneuvolassa ja sai oman neuvolakortin, johon terkka ensimmäiseksi kirjoitti " Suloinen vauva." :) Paino on noussut hurjasti, viikossa ja päivässä oli tullut 325 grammaa (nyt 3 475 g)! Kurjaa hehkuttaa, kun juuri luin [b]MrsCruiserin[/b] viestin... Alpikin menee -10% käyrällä huimasta painonnoususta huolimatta kun pituuskin oli oiennut reilut 2 senttiä, mutta ei meitä kehotettu lisäruokaa antamaan. Alussa noita käyriä ei kuulemma pitäisi kauheasti katsoakaan, tärkeintä on se, että paino nousee ja pissaa tulee riittävästi :)



Imetysjutut ovat kyllä tosi herkkää aluetta... Itselleni on ollut paljon apua Imetystukilistasta ja sen sivujen FAQ-osiosta, mutta suurin kiittäminen on ollut [b]hyvin imeviä vauvoja[/b]! Ei siinä äidin halu imettää paljoa paina, jos lapsi imee laiskasti tai imuote on virheellinen. Tuohon jälkimmäiseen voi kyllä vaikuttaa, mutta se onkin sitten jo " tekniikkalaji" , johon tarvittaisiin usein imetystukihenkilön apua. Hattua nostan teille, jotka jaksatte pumpata vauvalle äidinmaitoa, minulla heruu armottoman huonosti pumpulle :( Keräilen sitten pakkaseen sitäkin ahkerammin niitä pikku norosia, jos vaikka joskus pääsisi jollekin omalle menolle, heh. Korkean allergiariskin takia (esikoinen moniallerginen, tsäänssit 75% että Alpikin on allergikko...) yritän viimeiseen asti välttää korvikkeita, mutta jos jostain syystä imetys tyssää, niin sillehän en mitään mahda. Tärkeintä on se, että vauva saa ruokaa.



Tinuri ja kovasti kesivä Alpi, huomenna 2 viikkoa.

Onpa ihanaa, kun jouluntähdet ovat vilkastuneet nyt täällä vauva-puolella. Jotenkin vain automaattisesti sitä menee ekaksi tuonne odotus-puolelle. On kyllä kurja lukea noista, jotka joutuvat vielä kärvistelemään yli lasketun ajan ja jopa yliaikaisina. Itsekin olin satavarma, että vauvamme syntyy yliaikaisena (siis 2 vk yli lasketun ajan), mutta niin hän syntyi ihan virallisena laskettuna päivänä.



JOULUNLAPSI muistaakseni kyseli tunteiden heräämisestä. Esikoisen kohdalla se vei erinäisistä syistä aikaa. Nyt toisen kohdalla tuli heti synnärillä oikea euforia, joka laski vasta parin päivän päästä. Tilalle on tullut sellainen suuri, kaikenkattava rakkaus. Turha on varmasti kuvailla teille, miltä tuntuu, kun katsoo omaa aarretta. (Jos jollakulla ovat tunteet vielä syttymättä, älkää huoliko, kyllä ne vielä tulevat!)



Tunteet ja mieliala menevät vielä vähän vuoristorataa, mutta onneksi nyt alkaa vähän tasaantua meno sekä hyvässä että pahassa. :-)



MRSCRUISER. Olen todella pahoillani, että imetys ei suju teillä niin kuin haluaisit! Ehkä vähitellen kuitenkin totut asiaan ja tulet sen kanssa sinuksi. En oikein tiedä, mitä sanoisin sinulle. Esikoisen kohdalla mekin jouduimme turvautumaan pienen painon ja keskosuuden takia pulloon (eikö sinullakin ollut esikoinen ihan pikkukeskonen vai muistanko väärin?). Itse olin kiitollinen siitä, että sain imettää edes jonkin verran. Tietenkin lähtökohdat ovat erilaiset täysiaikaisen vauvan kohdalla ja ehkä omatkin odotukset korkealla. Toivon kovasti, että asiat järjestyvät teillä! Onhan se vielä mahdollista, että pullo jääkin pois. Tsemppiä ja voimia!



MEIDÄN PEIKKOTYTTÖMME. Meidän tytöllämme oli syntyessään pitkä tumma tukka. Se herätti synnärilläkin kiinnostusta, koska olen itse vaalea. Esikoinen oli sitä mieltä, ettei vauvoilla voi olla tuollainen tukka. Esikoinen on muuten suhtautunut aivan ihanasti vauvaan! Toivottavasti sama asenne jatkuu. Isä on ollut kotona perjantaista lähtien, joten huomiota on saanut ainakin toiselta vanhemmalta. Nyt ovat mummo, pappa ja serkku kylässä, joten huomiota riittää. Juuri nyt tuntuu siltä, että tämä melkein neljän vuoden ikäero on loistava! Sekin on hienoa, että esikoinen on aamuntorkku, joten aamulla saa nousta ihan omaa tahtia vaikka klo 10.



Tänään oli eka NEUVOLA. Vauvan paino laski sairaalassa vain 60 g. Nyt painoa oli tullut siitä lisää melkein 300 g ja pituuttakin sentti. Esikoiselta ei omaa maitoa tullut vauvan tarpeisiin riittävästi, mutta nyt ainakin toistaiseksi olemme pärjänneet rintamaidolla, mistä olen todella kiitollinen ja iloinen. JOS tässä tapahtuu käänne pullon suuntaan, sitten täytyy orientoida itsensä siihen. Tosin kyllähän se kieltämättä olisi pettymys, vaikka pääasia olisikin, että vauva saisi ruokansa - tavalla tai toisella.



OMA PAINO. Sitten näitä sivuasioita. Painoa tuli raskausaikana 15 kg. Synnärillä lähti vain 5 kg. Nyt sitten kotona vajaassa viikossa on lähtenyt 3-4 kg. Jäljellä on vielä 6,5 kg lähtöpainoon. Ei paha. Tosin suuri osa jo lähteneestä painosta on varmasti turvotusta. Aikamoinen masu on vielä jäljellä, mutta on sekin pienentynyt viime viikosta.



RISTIÄISET. Pidämme ristiäiset luultavasti vasta pääsiäisen tienoilla toisessa mummolassa Lapissa. Ilmeisesti nimi on annettava jonnekin aiemmin. Itse alan mieltyä kovasti yhteen S:llä alkavaan nimeen. Vielä täytyy makustella itse se valmiiksi ja saada mies lämpenemään ajatukselle.



Vauva nukkuu päivisin jopa 4 h yhteen menoon, mitä pidän aivan mahtavana ja lupaavanakin jatkoa ajatellen. Öisin syöttövälimaksimi on 3 h. Öisin herätään yleensä kaksi kertaa. Jos herätään vain kerran, sitten valvotaankin vähintään 2,5 h. Sanoisin, että itse olen hereillä öisin vähintään 2,5 h, jopa 3,5 h. Univelkaa riittää, mutta kuten aiemmin julistin, jos huonot yöunet ovat ainoa murhe, helpolla päästään! (Viittaan tällä esikoisen taustaan.) Lisäksi ajattelen niin, että jokainen yö takana on pieni voitto ja se aika, jolloin saadaan nukkua pidempiä pätkiä lähestyy. 8 tunnin yöunia en uskalla edes ajatella...



Nyt lopetan novellini tähän. Koskahan opin kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi?! Never ever gonna happen. :-)



Oikein hyvää uutta vuotta, sisaret!



Iituli + vauva 8 pv (onpa ihana laittaa vauvan ikä noiden iänikuisten raskausviikkojen sijaan)

Heippa vaan kaikille!



Meikäläinen palloili tuolla marrasmurujen puolella odotusaikana, kun la oli 23.11. Meidän prinsessa päätti kuitenkin syntyä vasta 5.12.06 rv 41+5. Painoa hänellä oli 3685g ja pituutta 52cm. Tämä on meidän ensimmäinen lapsi, joten kaikki on ihan uutta. Joten ajattelin nyt pinoutua tänne joulukuisten puolelle, marrasmuruissa lapset ovat jo niin " vanhoja" , tuntuu ettei kuulu joukkoon.. =)



Huomasin myös että mirpa1 on täällä, meillähän oli sama la. Onko täällä muita vanhoja marrasmuruja??



Meidän prinsessa on nyt 3 viikkoa ja pari päivää. Syö hyvin (imetän), nukkuu yöt tosi hyvin, valveilla on eri pituisia jaksoja päivällä ja illalla.



Nimeä ja ristiäisiä olemme miehen kanssa järkeilleet viime päivinä. Huomenna pitää soittaa papille, jos sais ristiäiset pidettyä tammikuussa. Kummit on jo valmiina. Nyt tiskien kimppuun kun prinsessa vielä nukkuu...



rusina & tyttövauva =)

ihana käydä lukemassa muidenkin vauva-arkea ja huomata

että samoja ongelmia ja iloja teilläkin.

imetyksestä: minulla ei riitä rintamaito vauvalle vaan joudun antamaan lisäksi nannia. alkuu olin itselleni vihainen ja syyttelin jopa itseäni, koska maito ei riittänyt..syyttelin itseäni mm. en ole juonut tarpeeksi enkä ulkoillut ym. mutta nyt suhtauden asiaan: kun ei riitä niin ei riitä.

esikoista imetin n.3kk, maidon tulo vaan loppui :( mutta samanlainen lapsi on esikoisesta tullut kuin muistakin ikäisistään. samanlaisia nuhia ja korvakierteitä on ollut lapsilla joita imetetty 8kk asti.

jotenkin pistää vihaksi kun suomessa äitiä pidetään heti ihmeellisenä jos ei imetä. samanlaisia lapsia raakastavia äitejä me kaikki olemme, tuli tisusta maitoa eli ei! ihana neuvola tätimme jopa sanoi: jos imetys tuntuu kipeältä, ahdistavalta, epämiellyttävältä niin silloin on parempi heittää pyyhe kehään oman jaksamisen vuoksi. *kiitos hänelle näistä sanoista*

meidän vauva heräilee edelleen n.3h välein yöllä. maha vaivoja ollut iltasella :( yöt ollaan nukuttu ihan hyvin.

esikoinen lähti mummon kanssa reissuun, olevat 1yön reissussa :)

eilen illalla otimme esikoisen kanssa yhteen :( jouduin pitämään lastani sylissä n. tunnin, hänen purkaessaan raivoa. siinä sitten lattialla istuimme, poika itki ja minä itkin, minä lapsi sylissä joka yritti potkia ja purra. kamala huomata mikä raivon määrä omasta lapsesta löytyy. kun poika rauhottui, halasimme toisiamme ja poika sanoi rakastavansa minua. muuten esikoinen suhtautuu vauvaan ihanasti, tuo tuttia ja harsoa tarvittaessa. esikoinen kokeilee minua kaikissa asioissa.

tässä tarina meidän perheestä. uskon että ajan kuluessa elämämme tasantuu! ei ole helppoa esikoisella kun on ollut 4v ainokainen äitinpoika ja sitten tulee vauva joka vie äitin ajasta hurjan paljon.

toivotaan että en säikäyttänyt ketään enkä antanut

ymmärtää että pidin poikaa väkivalloin sylissä.

nyt vauva itkee...

Kävin tänään meidän neidon kanssa neuvolassa, kun tuntui, et ei ole ollenkaan tyytyväinen hereillä ollessaan ja unetkin lyhenevät - viime yön tunnin tai puolentoista välein heräilin... Tosin hän on sellainen tuhisija unissaankin, mut tuntui, et tissiä oli joka kerta vaille... Meillä eka lastenpuolen aika on vasta ensi tiistaina, kun sovimme, että käyn tarvittaessa äitiyspuolen terkun luona punnittemassa..



No, ei hätää maidon riittävyyden kanssa - emäntä oli saanut kahdessa viikossa painoa 800g ja rapiat päälle :)))))) Taitaa vaan taas tihentää tuota evästarvetta varten.... Nyt onkin kyllä nukkunut hyvät päikkärit, kunhan niille aamukähinän jälkeen nukahti.



Kivasti alkaa jo seurailemaan - sai joulupukilta sitteriin/kaukaloon laitettavan lelukaaren, jota jo innoissaan tutkailee - ja toinenkin lahja oli kiinnostava - opettava koirapehmo (laulaa ja juttelee)....



Meillä " arki" alkaa sunnuntaina, kun isäntä lähtee töihin, joten vierailemme näinä muutamana päivänä kavereilla ja veljelläni, että sitten taas jaksaa olla kotona ;)



Aamulla aloitin jo hieman kuntoilemaan, eli kuntopyörällä vähän aikaa poljin ja sit crostrainerilla muutaman minsan päälle. Olin ajaltellut ens vuodelle tuota toista maratoniani, mut jätän varmaan sen suosiolla seuraavaan, kun ei taida olla kaveriakaan vielä, kun serkkunikin on vielä aika vaiheessa heidän esikoisen jäljiltä... Mut kuntoilu antaa ihan uuttaa poweria itsellekin. Tänään jos vielä lähtis kävelemään koiran ja vauvan kanssa, kun isäntä ja isot siskot menee luisteleen. Kävelis sinne hallille, niin tulis reilun parin kilsan lenkki vielä tälle päivälle...



Mut nyt taidan mennä veskiin *arrgghh* valmiiksi - on nimittäin nuo pukamat kivan vaivan tehneet - minun yli laiskalla suolella (toimii joka toinen/kolmas päivä) repeää aina :((( ja sattuu enemmän kuin synnytyksen jälkeiset haavat.....



Mut palaamisiin kaikille!!!!!



Mirpa ja nukkuva/kähisevä pikku-pimu

nopeesti on aika mennyt, viikon ollut jo tietokone kiinni kun joulusiivotessa suljin sen enkä ole sen koommin ehtinyt avaamaan.



Mutta olipa kiva lukea teidän jouluntähtösten kuulumisia pitkästä aikaa!! Aika samanlaista meilläkin kun monessa perheessä, pieni syö 3h välein ja valvottaa öisin... masuvaivat valvottavat, maito suihkuaa aika paineella joten pienen on vaikea niellä siihen tahtiin...



Suloinen pieni on kuitenkin, rakkaus syttyi kyllä heti kun pienen sai syliin!! Myös isä ja isoveli ovat ihan myytyjä! isoveli (2v3kk) halii, suukottelee ja hoitaa pientä kovasti, tulee aina sanomaan että " äiti nyt vauva itkee" tai että " äiti, vauva ei itke enää" . Suloinen.



Me ollaan oltu megaväsyneitä mutta nyt toivottavasti alkaisi helpottaa, kaksi viimeistä yötä olleet vähän parempia.



Ristiäisiä suunnittelen juuri, seuraavaksi varaan papin ja lyödään päivämäärä lukkoon. Kummit on jo, ja kotona juhlitaan kun esikoinenkin kastettu täällä. Menu pitäisi miettiä kanssa.....



Palaan aktiivisemmin palstalle kunhan arki kunnolla koittaa, nyt vielä vähän joulufiiliksissä (mutusteten täällä vihreitä kuulia) ja mieskin lomalla tiistaihin saakka.



Voikaa hyvin, hyvää loppuvuotta kaikille ja tammikuussa tehdään iso pino joka päivälle!!



äitikuu, poitsu 2v 3kk ja joulupallo pian 4 viikkoa (synt. 2.12.)

Alku on ollut sellaista kaaosta, että en ole oikein jaksanut kirjoittaa vielä mihinkään mitään. Valvotaan kaikki yöt, kun poju olisi koko ajan tissillä ja huutaa vatsavaivojaan. Onneksi oma maito on toistaiseksi riittänyt enkä ole antanut korvikkeita tai syöttänyt kertaakaan pullosta. Ollaan aloitettu gefilus-kuuri, jos se tepsisi vatsan kouristeluihin. Lisäksi olen karsinut ruokavaliotani ja yritän antaa mahdollisimman paljon takamaitoa. Sitten kun poju välillä tuhisee tyytyväisenä ja hymyilee ns. vahingossa kaikki vaivat ja valvomiset unohtuvat saman tien. :)



Synnytys ei mennyt niin mukavissa merkeissä, mutta en kokenut sitä mitenkään erityisen traumaattisena. Enköhän synnytä jatkossakin alakautta jos lisää lapsia siunaantuu. Tosin en kyllä ihan heti. Sairaalassa sanottiin ettei vanhoja urheiluharrastuksia kannata aloittaa kuin vasta 6 kk jälkeen synnytyksestä.



Synnytys käynnistyi supistuksilla klo 22 illalla ja valvoin niiden takia viiteen asti, jolloin yöside kastui läpimäräksi ja vetistä vuotoa tuli lattialle ja pönttöön lorisemalla. Lähdimme naikkarille, jossa minut otettiin sisään. 12 h supisteli n. 3-1 min. välein ennen ponnistusvaihetta. Sain epiduraalin kolmesti. Lisäksi alussa sain olla ammeessa ja sain ilokaasua.



Kun kalvot puhkaistiin huomattiin että lapsivesi oli vihreää ja kätilö sanoi, että kauhkot pitää imeä heti, kun vauva syntyy.

Ponnistusvaiheessa otettiin imukuppi käyttöön, koska vauvan pää oli niin iso, hartiat olivat leveät, hän oli kiertynyt napanuoran ympärille hartioista ja kohdunsuun toinen reuna oli turvonnut. Lisäksi vauvan sydänäänet alkoivat hidastua dramaattisesti. Imukupin avulla vauvan pää saatiin yhdellä ponnistuksella ulos. Kun pää oli syntynyt tehtiin ensimmäinen keuhkojen imu. Jossain ponnistusvaiheen aikana ehdin oksentaakin varmaan ilokaasun takia. Ponnistusvaihe oli inhottavin, mutta tuloksena syntyi kuitenkin terve poika.



Minulle tehtiin episiotomialeikkaus ja repesin kahdesta kohtaa sisälle ja ulos. Toiseen repeämään tuli lisäksi luumun kokoinen hematooma, joka turposi osittain epparin päälle eikä se lähtenyt heti paranemaan. Viikon verran olin tosi kipeä ja sain onneksi hyvät kipulääkkeet, jotka eivät vaikuttaneet imetykseen. Katetroinnin takia sain päälle virtsatieinfektion, jonka vuoksi olen nyt antibioottikuurilla. Kivut kuitenkin helpottavat joka päivä aina hiukan ja kotona voin makoilla ja parannella rauhassa, kun mies on isyyslomalla ja auttaa huolehtimaan pojusta imetyksiä lukuunottamatta. Ehdin välillä käymään suihkussa, hoitamaan haavoja ja ottamaan ilmakylpyjä, kun mies tekee ruoat, siivoaa ja hyssyttää vauvaa ja vaihtaa vaipat.



t.pikkutapiiri ja poju 16 pv.

laitan tuonne ruokapuolellekin oman aloituksen ristiäistarjoiluista, vinkkejä kaivataan.



Ristiäiset kotona, noin 20 hlöä, osa lapsia, vieraat tulee läheltä joten yökyläilijöitä ei tule, periaatteessa kahvipöytä suolaisineen riittää. Jotain helppoa ja hyvää... tekemisiä voidaan vähän jakaa, mummo auttaa varmaan mielellään, osan voin ostaa valmiinakin, kaiken ei tarvitse olla itsetehtyä.



Ajatuksissa perinteiset voileipäkakku, kakku, keksit.... mitä uutta keksisi mukaan? Esikoisella oli kaksi vuotta sitten coctailpiirakoita, munavoita, kahvinmakuinen juustokakku, leipäjuustoa, yms.



äitikuu

Kylläpäs oma kunto onkin huono... Tulin juuri tunnin lenkiltä vaunujen ja koiran kanssa, ihan puhki olen. Tästä se joulukinkun sulattelu alkaa.. =) No, pääasia, että tyttö nukkuu hyvin ulkona. Eilenkin nukkui 4h ulkona ja tänään on nukkunut pian 3h ja unten mailla edelleen. Toivottavasti tämä jatkuu ja tyttö pääsee hyvään vuorokausirytmiin. Mitenkäs teidän muksut, nukkuuko ulkona??



Olen myös yrittänyt saada pappia kiinni koko päivän, tuloksetta. Pitää siis ens viikolla yrittää uudestaan. Sais ne ristiäiset pidettyä joskus. Nimi alkaa jo olla aika valmis.



Nyt vaunuista kutsutaan...

Rusina26: Meidänkin herra (joka on muuten syntynyt samana päivänä kuin teidän) nukkuu vaunuissa hyvin, ainakin jos ne liikkuu. Mutta tänään kun koitin nukuttaa suoraan vaunuihin ilman kävelylenkkiä, niin 5 minuutin välein sain heijata vaunuja. Mutta pitää varmaan jatkaa yrittämistä. Esikoinen ei nukkunut ikinä vaunuissa kunnolla.

Meillä muutenkin vauvan nukkuminen tökkii. Nytkin on ollut vaikka kuinka kauan hereillä, välillä on sitterissä tyytyväisenä, sitten taas huudetaan > nukahtaa tissille. Mutta kun lasken sylistä pois sänkyyn, niin herää aina, ja huuto alkaa n.5minuutin päästä. Tänään aamupäivällä annoin nukkua sitterissä vilttiin käärittynä torkut kun nukahti siihen. Aika raskasta kun pieni nukkuisi vaan sylissä tai autossa tai liikkuvissa vaunuissa enimmäkseen. Yöt nukutaan tiiviisti äidin kyljessä kiinni, ja viime yönä syötiin 1-1,5h välein. Tosin se syöminen oli varmaan sellaista lohdun hakemista enemmän kun masu kiersi. ostin tänään Rela-tippoja, saa nähdä auttaako ne.



No tää on niin tätä, samanlaista tais olla esikoisenkin kanssa alkuajat. Silloin tosin sai siivota puklujakin koko ajan, nyt ei onneksi ole sellaista vaivaa ainakaan vielä..



Driver ja mammanpoika 3vko 3 päivää:)

Laitan tänne saman kuin tuonne odotus puolelle:



Moi kaikille! Tulin vaan nopeasti ilmoittamaan että 14.12. syntyi meidän perheeseen toinen tyttö. Kotona ollaan oltu jo 18.12 lähtien mutta on ollut niin " kiireitä" että en ole kerennyt aiemmin tulla kuulumisia kertomaan. Synnytys oli suunniteltu sektio ja aivan todella hyvä kokemus. olen tosi tyytyväinen. Tyttö oli syntyessään 49 cm ja 3400g, ihan hyvän kokoinen siis vaikka viikkoa ennen la:ta joutui syntymään. Maitoa on äiti täynnä, samoin jääkappi, sänky, sohva, seinät....



Tulen myöhemmin kertomaan lisää kuulumisia. Tsemppiä vielä kärvisteleville ja onnittelut kaikille jo vauvansa saanille!!



Senna

Jos paremmalla onnella nyt...

Eli jos laittelisi ensin synnytyskertomusta kehiin...

Kaikki alkoi yöllä (20.-21.12), mitään sinäänsä ennakoivaa ei ollut ollut vähään aikaan ja illalla käytiin normaalisti nukkumaan, mutta sitten yhdenjälkeen kävin vähän väliä wc:ssä ja tiesin että nyt tämä on sitä. No n. 3.20 alkoi kunnolla supistelemaan heti 6-7 min välein, mutta tihenivät siitä aika nopeaan 4-7 minuuttiin. Isäntä nousi n. klo 4 ja ilmoitin hänelle että tästä sitten lähdetään kohta. Siinä sitä sitten odoteltiin ja kärvisteltiin suppareiden kanssa, mutta onneksi isosisko heräsi myös omia aikojaan ennen lähtöä ja ihmetteli tietenkin että mikäs nyt on. N.klo 5.30 soittelin tyksin synnärille ja toivottelivat tervetulleeksi vaan ihan sitten kun en jaksa enää. No puhelun lopetettuani sitten yksi wc reissu ja sitten oltiin valmiita lähtöön, isosisko ensin hoitoon minun vanhemmille (onneksi asuvat lähellä) ja sitten itse synnärille mihin matka tuntui pitkältä ja pomppuiselta ja supistuksi tuli silloin 2-3 min välein. Synnärillä olimme n. klo 6.30 ja sitten käyrille ja tutkimukseen oli siinä kohdassa 4 cm auki joten eikun synnytyssaliin vaan. Saliin päästyämme sitten ei mennyt kuin hetki kun pyysin kivunlievitystä, mutta siinä kävi niin että en saanut kuin Parakervikaalipuudutuksen joka ei vaikuttanut mitään joten sitä tunnettiin ihan kaikki. Ponnistusluvan sain n. klo 8.45 ja lapsivedet meni vasta 8.55 ja tytöntyllerömme oli maailmassa tasan klo 9. Loppu meni sitten kuitenkin ihan hyvin vaikka ei puudustusta ollutkaan. Tyttömme syntyi siis viikoilla 40+1 ja pituutta oli 50 cm, painoa 3850 kg ja pipo oli 35 cm. Kotiin pääsimme juuri jouluksi ja nyt ollaan sitten viikko harjoiteltu olemaan nelihenkinen perhe, mikä on ihanaa. Vauva on suloinen ja nukkuu n. 3-4 tuntia ja syö 1-2 tuntia unien välillä, joten aika hyvin saa itsekkin nukuttua siinä sitten ja päivällä sitten vielä lisää. Nyt ainoana ongelmana on enää se että minulle puhkesi rintatulehdus mutta onneksi se menee lääkkeillä ja imetyksellä ohi.



Kaikkea hyvää jouluntähdille ja Kiitos myös vauva puolen vertaistuesta.



Hyvät uudet vuodet ja varmaan jatketaan kirjoittelua tammikuussa sitten....



Tanja, Katriina 04 ja Tuhina 8 pv

Niin se vuosi taas vaihtuu ihan kohta ja alkaa uudet kujeet :)



Sen verran tulin kertoilemaan että hyvin menee pojan kanssa. Toinen neuvolakerta oli eilen ja mukavasti on poju lähtenyt kasvamaan. Painoa on 3.780 kg ja pituuttakin on venynyt jo 52.3 cm. Ihna käyrillä kasvaa, ainakin vielä.



Nyt ollaan oltu kotona pari viikkoa ja mukavasti yhteiselo on sujunut. Iskäkin on innostunut ja käy katsomassa poikaansa. Useimminkin tietty vois mutta hyvä näin, eiköhän se meidänkin suhde tästä vielä saa kipinää, siltä ainakin vaikuttaa ;)



Jollakulla muullakin oli muretta maidon riittävyydestä, itsellänikin samaa. Lypsin joku ilta ja saalis oli nippa nappa 20 ml ja sitä murehdin riittääkö se vauvalle, poika tykkää roikkua tissillä, välillä syö ja nukkuu välissä. Olen kyllä välillä antanut nan-korviketta,ainakin öisin koska rintani ovat pojan kovien otteiden takia arat ja näyttää kyllä maistuvan maito. Poika vaatii semmosen 60ml ollakseen tyytyväinen.

Sanokaa joku onko se liikaa, sairaalassa annettiin niin vähän, ei edes 20ml mielestäni. Onko kellään tietoa asiasta, olisin kiitollinen.

Nukkuu pitkät unet kerralla, 3-4h päivisin ja öisin. Vatsansa ainakin saa täyteen jotta nukkuu noinkin kauan :)



Nyt vaavi taitaa heräillä, pitää lopettaa



sonette ja poju 19 pvää

Nopeasti kommentoin nyt sonetelle:



Eli se olen ainakin minä, joka olen tuskaillut tuon maidon riittämisen kanssa.... ja tuskailen siis edelleen. kotiutumisen aikoihin ja viikko pari sen jälkeen sain itse pumpulla aikaseksi noin 60ml, mutta viimeks tänään, kun lypsin, niin eipä tullu mullakaan enää, kun se vaivaset 20ml.... siinä sitten pisti miettimään, et eipä se taida mihinkään riittää ja eipä meidän neiti kyllä tissillä jaksa yleensä roikkuakaan kun noin vartin verran. mahtaako vaan olla laiskan puoleinen (ja kun on pullosta saanut ja siitä helpompi juoda muutenkin ) vai eikö sitä maitoa todella tule enempää....??? Lisämaitoa kun meillä on annettu säännöllisesti alusta asti. sairaalassa myös meillä annettiin maksimissaan lisämaitoa 20ml, yleensä 10-15ml. kuitenkin samantien kun kotiuduttiin suurensin itse määrää.... ja nyt sitä menee sitten kerralla yleensä 70-90ml, enkä ainakaan itse pidä sitä liian suurena määränä. ja yleensä tämän lisäksi neiti on tissutellut sen 10-15min ensiksi. varsinaista faktatietoa mulla näistä määristä ei kyllä ole:) jostain kuitenkin lukasin, että pelkällä korvikkeella oleva vauva tarvitsisi maitoa iän perusteella

0-1kk korviketta 500-600ml / vrk

1-2kk 600-800ml/vrk

2-3kk 700-1000ml/vrk



meillä menee siis tällä hetkellä päivässä aika pitkälti tuo 600-800ml joka päivä plus päälle sitten vielä tissuttelut:) taitaa olla meiän pikku neiti kohta pikku possu jo=D (syntyessään neiti kyllä painoikin vain sen 2430g, nyt vähän reilu kolme kiloa)



mutta nyt hipsin tuonne makuuhuoneen puolelle, että ehtii edes hetken nukkumaan itsekin ennen kun neiti taas vaatii uutta maito satsia.



nani ja pikkunen 4vkoa ja 3pvää

Meillä " arki" alkoi, eli isukki lähti aamulla töihin, ja vielä yöksikin menee...



Heräilin puoli kahdeksalta ja vauva heräs vähän sen jälkeen. Syötin vauvan ja vaihdoin päiväkuteet ja sit neiti olikin valmis pienen tissuttelun jälkeen unille - yllätys, jäi hyvin lähes täysin hereillä ollessaan sänkyyn ja siellä tuo nyt tuhisee :)))))



Eilen illalla, kun oltiin naapurissa kylässä, niin neiti oli vähän väliä tissillä - naapurin isäntäkin sanoi, et kyllä eväs tuon kokoiselle maistuukin hyvin ;) kotona sit vielä tissutteli pariin otteseen. Söikin sitten ekan kerran kolmen aikoihin ja seuraavan kerran puoli kuudelta, et ihan kivasti sain nukkua :)



Mie tykkään tehdä noita tarjottavia aina erilaisia - eli katselen kivoja ohjeita ja sit uudet ja kokeiluun innostavat valitaan juhliin - näin yleensä kaikille synttäreillekin teen. Nyt olen jo vähän mietiskellyt noita tarjottavia ristiäisiin, pidetään ne tammikuun lopussa. Usein on jotain sellaista tarjottavaa, jonka voi pakastaa, ettei kaikkea tarvi leipoa kerralla....



Nyt taidan nousta tuon kuntopyörän selkään, kun neiti vielä nukkuu, eikä uloskaan viitsisi mennä, kun siellä ihan vesikeli :(



Mut nyt tilaa muillekin!



Hyvät vuodenvaihteet!!!!!!!!!!!!!!!!!!!



Mirpa ja neidot; niin hereillä olevat kuin nukkuvakin ;)