Miehen suostuttelu lapseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo onnistunut, mutta ennen sitä käytiin juristin juttusilla ja laadittiin sopimus siitä, miten toimitaan vauvan synnyttyä eli maksan edelleen 50% yhteisistä kuluista, vauvalle tehtävistä hankinnoista mies ei maksa mitään eikä miehen tarvitse osallistua vauvanhoitoon sinä aikana, kun minä olen perhevapailla, kotitöistä mies tekee 50 % (mutta vain niistä, jotka eivät liity vauvaan ja sillä tavalla, joka sopii hänelle, en siis voi vaatia pyyhkimään pölyjä jalkalistojen takaa) jne. Eli minä sain vauvan, mutta miehen ehdoilla.

Sopimuksiahan voi kirjoitella millaisia mieleen mätkähtää, mutta tuollaisella ei ole mitään pitoa oikeudessa. Siellä vasta katsotaan onko sopimus laillinen ja pakko noudaattaa sitä vai ei.

Tuo keksimäsi sopimus ei täytyä mitään lakivaatimuksia.

Tuota... mikä oikeus ryhtyy puimaan sitä, että mies ei suostu maksamaan kuin 50% perheen yhteisistä kuluista eli mikä kohta kahdenvälisessä sopimuksessa mielestäsi ansaitsee oikeuskäsittelyn?

Vastasit jo itse, eli ei mikään. Joten mitään pätevyyttä ei ole tuollaiseilla paperilappusilla. 

Vierailija kirjoitti:

Turha sitten myöhemmin valittaa kun mies ei kanna vastuuta lapsesta, jonka pitkin hampain suostui laittamaan alulle.

Todella surullista myös lapsen kannalta.

No mutta aina voi katsos kiristää sitten elareilla, ja sillä ettei saa tavata lastaan. Keinot on monet jos toinen ei tottele.

Miehenä tiesin jo ennen vaimoni tapaamista että haluan perheen, poikamieselämä tuntui perin ontolta ja pinnalliselta,  vaikka se vilkasta ja vauhdikasta olikin. Mielestäni on hyvä että mies on kunnolla tiedostanut että mitä elämältään haluaa perheenperustamisen suhteen, siihen asti on parempi elää sitä villiä ja vapaata poikamieselämää.

Ratkaisu: munasolusi talteen pakkaseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on parempi, että en puhu aiheesta enää miehen kanssa. Mielestäni se ei johda hyvään, jos koko ajan painostan. Se olisi itsellenikin mukavampi, jos keskustelu lähtisi seuraavan kerran miehen aloitteesta.

Ap

saatat joutua odottamaan sitä aloitetta loputtomiin. Entä jos lähestyisit hyvän kautta, eli kun vastaan tulee vauva niin sanoisit aina ihastellen "aww" ja varmistaisit, että mies tietää kuinka onnellinen olisit omasta lapsesta. Kun TV:stä tulee vaikka Juku-Parkin mainos, sanoisit, että tuo olisi kiva juttu sitten joskus kun meillä on perhe. Kun olet miehen kanssa hänen harrastuksessaan, kertoisit, että olisi kiva jos hän opettaisi sitten joskus teidän lapselle tuon taidon jne. Eli maalaisit hänen korvien väliin pikku hiljaa sellaisen mukavan kuvan tulevasta perhe-elämästä.

Tuohan on juuri painostamista ja todella rasittavaa käytöstä. Itse sanoisin että joko tuo käytös loppuu tai suhde loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ex sai miehen kannan 'en ehkä halua omia lapsia koskaan' muutettua siihen, että eivät pelkästään päättäneet yrittää lasta, vaan ostivat yksityiseltä IVF hoitoja, miehen maksamana. Kuinka? No, kuukausien painostuksella tunteisiin vetoavine kirjeineen ja runoineen. Lopulta uhkaili, että päättää päivänsä, jolloin äitinsä menettää jälleen yhden perheenjäsenen. Vahvisti uhkaustaan lukittautumalla lääkepurkin kanssa vessaan tai sulkemalla puhelimen ja kaahaamalla autolla pihasta viimeisinä sanoinaan uhkaus ajaa kallioleikkaukseen. Mies koki niin kovaa syyllisyyttä, että on pilannut muutenkin kovia kokeneen ihmisen elämän lopullisesti jos jättää tämän lapsettomaksi, että suostui hoitoihin ajatellen, että lähtee sitten suhteesta kun lapsi on syntynyt. No lasta ei tullut, tuli vain se ero.

Ihan sairasta, mutta ilmeisen tehokasta.

Ei tuo tehokasta ole. Toimii vain tasapainottomiin, kenties läheisriippuvaisiin ihmisiin. Normaali ihminen ei anna kiristää itseään noin.

Ehkä. Tiedän kuitenkin useita perheitä, joissa yksi tai useampi lapsi on tehty painostuksen seurauksena. Osa sittemmin eronnut. Myös tältä palstalta saa usein lukea ohjeita mm jättää ehkäisy omavaltaisesti pois jne. Lapsi nähdään niin vahvasti naisen oikeutena, että miehen kuuluu suostua, ja tähän on kaikki keinot sallittu. Kun kerrot tällaiselle naiselle, että hänen olisi viisainta lähteä kun ovat noin tärkeästä asiasta eri mieltä, saat poikkeuksetta kuulla 'en haluaisi erota muuten hyvästä suhteesta turhaan (!?)' ja 'olen liian vanha löytämään enää toista isäkandidaattia' tai henkilökohtainen suosikkini 'hän ei ymmärrä, että tämä olisi hänenkin etunsa'. Manipulointi tässä asiassa on todella yleistä, tosin miehillä on usein turhaa empimistä, koska manipulaation lopputulos on usein kuitenkin molemminpuolin positiivinen.

Kuulostaa melkoiselta naisvihalta, kun väität että tuo olisi yleistä.

Älä viitsi, tuo on todella yleistä! Eihän tuosta tilastoja ole, mutta omasta ystäväpiiristä tiedän useamman lapsen joka on tullut suostuttelun jälkeen (koska olen osallistunut näihin keskusteluihin kuinka taivutella mies lapsentekoon) ja yhden josta tiedän, että äiti jätti pillerit ottamatta kertomatta isälle (läheinen ystäväni ja itse kertoi) ja yhden josta epäilen, että vahinko ei ollut ehkä ihan täysin vahinko.

Oma lapsi syntyi yhteisestä sopimuksesta eikä kumpikaan koskaan halunnut toista.

Tuo kuulostaa pienen lapsen todistelulta. Kun tilostoja ei ole, sinulla ei ole mitään perusteita höpinällesi.

juu selvä. Tämä keskustelu ja moni muu palstalla on osoitus siitä, ettei juuri koskaan parisuhteissa esiinny painostusta lapsen tekoon. Sovitaan niin.

Sovitaan niin että sinulla on jotain naisviha-ongelmia kun tarvitset todisteita, jotta uskoisit että naiset yleisesti eivät painosta, pakota ja huijaa miehiä hankkimaan lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ex sai miehen kannan 'en ehkä halua omia lapsia koskaan' muutettua siihen, että eivät pelkästään päättäneet yrittää lasta, vaan ostivat yksityiseltä IVF hoitoja, miehen maksamana. Kuinka? No, kuukausien painostuksella tunteisiin vetoavine kirjeineen ja runoineen. Lopulta uhkaili, että päättää päivänsä, jolloin äitinsä menettää jälleen yhden perheenjäsenen. Vahvisti uhkaustaan lukittautumalla lääkepurkin kanssa vessaan tai sulkemalla puhelimen ja kaahaamalla autolla pihasta viimeisinä sanoinaan uhkaus ajaa kallioleikkaukseen. Mies koki niin kovaa syyllisyyttä, että on pilannut muutenkin kovia kokeneen ihmisen elämän lopullisesti jos jättää tämän lapsettomaksi, että suostui hoitoihin ajatellen, että lähtee sitten suhteesta kun lapsi on syntynyt. No lasta ei tullut, tuli vain se ero.

Ihan sairasta, mutta ilmeisen tehokasta.

Ei tuo tehokasta ole. Toimii vain tasapainottomiin, kenties läheisriippuvaisiin ihmisiin. Normaali ihminen ei anna kiristää itseään noin.

Ehkä. Tiedän kuitenkin useita perheitä, joissa yksi tai useampi lapsi on tehty painostuksen seurauksena. Osa sittemmin eronnut. Myös tältä palstalta saa usein lukea ohjeita mm jättää ehkäisy omavaltaisesti pois jne. Lapsi nähdään niin vahvasti naisen oikeutena, että miehen kuuluu suostua, ja tähän on kaikki keinot sallittu. Kun kerrot tällaiselle naiselle, että hänen olisi viisainta lähteä kun ovat noin tärkeästä asiasta eri mieltä, saat poikkeuksetta kuulla 'en haluaisi erota muuten hyvästä suhteesta turhaan (!?)' ja 'olen liian vanha löytämään enää toista isäkandidaattia' tai henkilökohtainen suosikkini 'hän ei ymmärrä, että tämä olisi hänenkin etunsa'. Manipulointi tässä asiassa on todella yleistä, tosin miehillä on usein turhaa empimistä, koska manipulaation lopputulos on usein kuitenkin molemminpuolin positiivinen.

Kuulostaa melkoiselta naisvihalta, kun väität että tuo olisi yleistä.

Älä viitsi, tuo on todella yleistä! Eihän tuosta tilastoja ole, mutta omasta ystäväpiiristä tiedän useamman lapsen joka on tullut suostuttelun jälkeen (koska olen osallistunut näihin keskusteluihin kuinka taivutella mies lapsentekoon) ja yhden josta tiedän, että äiti jätti pillerit ottamatta kertomatta isälle (läheinen ystäväni ja itse kertoi) ja yhden josta epäilen, että vahinko ei ollut ehkä ihan täysin vahinko.

Oma lapsi syntyi yhteisestä sopimuksesta eikä kumpikaan koskaan halunnut toista.

En ole se jolle vastaat, mutta minä tunnen enemmän niitä tapauksia, joissa mies on vinkunut vauvaa ja laistanut sitten vastuusta lähes kokonaan vauvan synnyttyä. Tai siis kaatanut 95% vastuusta äidin niskaan. Mikä sitten on yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisu: munasolusi talteen pakkaseen

Maksaa tuhansia, jollei kymmentä. Kertapakastus on noin 3t. ja minun tapauksessa voidaan tarvita useita kertoja. Olen tutkinut asiaa eikä mulla ole mitään mahdollisuuksia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehenä tiesin jo ennen vaimoni tapaamista että haluan perheen, poikamieselämä tuntui perin ontolta ja pinnalliselta,  vaikka se vilkasta ja vauhdikasta olikin. Mielestäni on hyvä että mies on kunnolla tiedostanut että mitä elämältään haluaa perheenperustamisen suhteen, siihen asti on parempi elää sitä villiä ja vapaata poikamieselämää.

Eihän hän enää mitään villiä poikamieselämää elä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha sitten myöhemmin valittaa kun mies ei kanna vastuuta lapsesta, jonka pitkin hampain suostui laittamaan alulle.

Todella surullista myös lapsen kannalta.

No mutta aina voi katsos kiristää sitten elareilla, ja sillä ettei saa tavata lastaan. Keinot on monet jos toinen ei tottele.

Miten kiristetään elareilla? Halvemmaksi se lapsen elatus etävanhemmalle tulee kuin lähivanhemmalle. Lapsen tapaamisia ei äiti voi estää, ja mitä se haittaisi jos voisikin kun mies ei halua lapsesta kantaa vastuuta kuitenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on parempi, että en puhu aiheesta enää miehen kanssa. Mielestäni se ei johda hyvään, jos koko ajan painostan. Se olisi itsellenikin mukavampi, jos keskustelu lähtisi seuraavan kerran miehen aloitteesta.

Ap

saatat joutua odottamaan sitä aloitetta loputtomiin. Entä jos lähestyisit hyvän kautta, eli kun vastaan tulee vauva niin sanoisit aina ihastellen "aww" ja varmistaisit, että mies tietää kuinka onnellinen olisit omasta lapsesta. Kun TV:stä tulee vaikka Juku-Parkin mainos, sanoisit, että tuo olisi kiva juttu sitten joskus kun meillä on perhe. Kun olet miehen kanssa hänen harrastuksessaan, kertoisit, että olisi kiva jos hän opettaisi sitten joskus teidän lapselle tuon taidon jne. Eli maalaisit hänen korvien väliin pikku hiljaa sellaisen mukavan kuvan tulevasta perhe-elämästä.

Tuohan on juuri painostamista ja todella rasittavaa käytöstä. Itse sanoisin että joko tuo käytös loppuu tai suhde loppuu.

ei vaan tuo on sen tosiasian pitämistä pinnalla, että lapsesta on sovittu kun valmistumispaperit on kädessä ja asia ei sitten unohdu. Jos mieli muuttuu niin mies on hyvä ja ottaa asian puheeksi ja on valmis päättämään suhteen.

Tulevaisuutesi kuulostaa siltä, että kun olet saanut miehesi pakotettua lapsentekoon, niin vauvavuonna olet tällä palstalla kirjoittelemassa ketjuun Miksi uupunut äiti ei saa mitään yhteiskunnan apua 🙄

Eli mitenkään ei olla itse valmistauduttu lapsen hoitoon ja elätykseen, ja sitten itketään kun mies ei laitakaan tikkua ristiin ja ollaan niin väsyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ex sai miehen kannan 'en ehkä halua omia lapsia koskaan' muutettua siihen, että eivät pelkästään päättäneet yrittää lasta, vaan ostivat yksityiseltä IVF hoitoja, miehen maksamana. Kuinka? No, kuukausien painostuksella tunteisiin vetoavine kirjeineen ja runoineen. Lopulta uhkaili, että päättää päivänsä, jolloin äitinsä menettää jälleen yhden perheenjäsenen. Vahvisti uhkaustaan lukittautumalla lääkepurkin kanssa vessaan tai sulkemalla puhelimen ja kaahaamalla autolla pihasta viimeisinä sanoinaan uhkaus ajaa kallioleikkaukseen. Mies koki niin kovaa syyllisyyttä, että on pilannut muutenkin kovia kokeneen ihmisen elämän lopullisesti jos jättää tämän lapsettomaksi, että suostui hoitoihin ajatellen, että lähtee sitten suhteesta kun lapsi on syntynyt. No lasta ei tullut, tuli vain se ero.

Ihan sairasta, mutta ilmeisen tehokasta.

Ei tuo tehokasta ole. Toimii vain tasapainottomiin, kenties läheisriippuvaisiin ihmisiin. Normaali ihminen ei anna kiristää itseään noin.

Ehkä. Tiedän kuitenkin useita perheitä, joissa yksi tai useampi lapsi on tehty painostuksen seurauksena. Osa sittemmin eronnut. Myös tältä palstalta saa usein lukea ohjeita mm jättää ehkäisy omavaltaisesti pois jne. Lapsi nähdään niin vahvasti naisen oikeutena, että miehen kuuluu suostua, ja tähän on kaikki keinot sallittu. Kun kerrot tällaiselle naiselle, että hänen olisi viisainta lähteä kun ovat noin tärkeästä asiasta eri mieltä, saat poikkeuksetta kuulla 'en haluaisi erota muuten hyvästä suhteesta turhaan (!?)' ja 'olen liian vanha löytämään enää toista isäkandidaattia' tai henkilökohtainen suosikkini 'hän ei ymmärrä, että tämä olisi hänenkin etunsa'. Manipulointi tässä asiassa on todella yleistä, tosin miehillä on usein turhaa empimistä, koska manipulaation lopputulos on usein kuitenkin molemminpuolin positiivinen.

Kuulostaa melkoiselta naisvihalta, kun väität että tuo olisi yleistä.

Älä viitsi, tuo on todella yleistä! Eihän tuosta tilastoja ole, mutta omasta ystäväpiiristä tiedän useamman lapsen joka on tullut suostuttelun jälkeen (koska olen osallistunut näihin keskusteluihin kuinka taivutella mies lapsentekoon) ja yhden josta tiedän, että äiti jätti pillerit ottamatta kertomatta isälle (läheinen ystäväni ja itse kertoi) ja yhden josta epäilen, että vahinko ei ollut ehkä ihan täysin vahinko.

Oma lapsi syntyi yhteisestä sopimuksesta eikä kumpikaan koskaan halunnut toista.

En ole se jolle vastaat, mutta minä tunnen enemmän niitä tapauksia, joissa mies on vinkunut vauvaa ja laistanut sitten vastuusta lähes kokonaan vauvan synnyttyä. Tai siis kaatanut 95% vastuusta äidin niskaan. Mikä sitten on yleistä.

Ja tuosta löytyy tilastoja, että miehet eivät osallistu lastenhoitoon eivätkä pidä vanhempainvapaata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ex sai miehen kannan 'en ehkä halua omia lapsia koskaan' muutettua siihen, että eivät pelkästään päättäneet yrittää lasta, vaan ostivat yksityiseltä IVF hoitoja, miehen maksamana. Kuinka? No, kuukausien painostuksella tunteisiin vetoavine kirjeineen ja runoineen. Lopulta uhkaili, että päättää päivänsä, jolloin äitinsä menettää jälleen yhden perheenjäsenen. Vahvisti uhkaustaan lukittautumalla lääkepurkin kanssa vessaan tai sulkemalla puhelimen ja kaahaamalla autolla pihasta viimeisinä sanoinaan uhkaus ajaa kallioleikkaukseen. Mies koki niin kovaa syyllisyyttä, että on pilannut muutenkin kovia kokeneen ihmisen elämän lopullisesti jos jättää tämän lapsettomaksi, että suostui hoitoihin ajatellen, että lähtee sitten suhteesta kun lapsi on syntynyt. No lasta ei tullut, tuli vain se ero.

Ihan sairasta, mutta ilmeisen tehokasta.

Ei tuo tehokasta ole. Toimii vain tasapainottomiin, kenties läheisriippuvaisiin ihmisiin. Normaali ihminen ei anna kiristää itseään noin.

Ehkä. Tiedän kuitenkin useita perheitä, joissa yksi tai useampi lapsi on tehty painostuksen seurauksena. Osa sittemmin eronnut. Myös tältä palstalta saa usein lukea ohjeita mm jättää ehkäisy omavaltaisesti pois jne. Lapsi nähdään niin vahvasti naisen oikeutena, että miehen kuuluu suostua, ja tähän on kaikki keinot sallittu. Kun kerrot tällaiselle naiselle, että hänen olisi viisainta lähteä kun ovat noin tärkeästä asiasta eri mieltä, saat poikkeuksetta kuulla 'en haluaisi erota muuten hyvästä suhteesta turhaan (!?)' ja 'olen liian vanha löytämään enää toista isäkandidaattia' tai henkilökohtainen suosikkini 'hän ei ymmärrä, että tämä olisi hänenkin etunsa'. Manipulointi tässä asiassa on todella yleistä, tosin miehillä on usein turhaa empimistä, koska manipulaation lopputulos on usein kuitenkin molemminpuolin positiivinen.

Kuulostaa melkoiselta naisvihalta, kun väität että tuo olisi yleistä.

Älä viitsi, tuo on todella yleistä! Eihän tuosta tilastoja ole, mutta omasta ystäväpiiristä tiedän useamman lapsen joka on tullut suostuttelun jälkeen (koska olen osallistunut näihin keskusteluihin kuinka taivutella mies lapsentekoon) ja yhden josta tiedän, että äiti jätti pillerit ottamatta kertomatta isälle (läheinen ystäväni ja itse kertoi) ja yhden josta epäilen, että vahinko ei ollut ehkä ihan täysin vahinko.

Oma lapsi syntyi yhteisestä sopimuksesta eikä kumpikaan koskaan halunnut toista.

En ole se jolle vastaat, mutta minä tunnen enemmän niitä tapauksia, joissa mies on vinkunut vauvaa ja laistanut sitten vastuusta lähes kokonaan vauvan synnyttyä. Tai siis kaatanut 95% vastuusta äidin niskaan. Mikä sitten on yleistä.

varmasti näinkin. Yksi vääryys ei kumoa toista, eikä tästäkään tarvitsisi väkisin tehdä mitään mies-nais -sotaa

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on parempi, että en puhu aiheesta enää miehen kanssa. Mielestäni se ei johda hyvään, jos koko ajan painostan. Se olisi itsellenikin mukavampi, jos keskustelu lähtisi seuraavan kerran miehen aloitteesta.

Ap

Puhumisen sijaan voisit alkaa toimia. Olet varmaan jo katsonut, onko mahdollista tehdä kesäopintoja? Syksyllä sitten liukkaasti lukujärjestys kuntoon ja kysymään, kuinka voit nopeuttaa opintojasi. Hyvää harjoitusta sullekin. Opiskelu on kuitenkin helpompaa kuin vauvanhoito, voit määrittää ruokatauot ja vessassakäynnit itse jne. Näytät miehelle, kuinka motivoitunut olet saamaan opinnot loppuun. Sitten voitte keskustella siitä omakotitaloasiasta. Jos mies alkaa puhua jotain vakituisesta työpaikasta, niin voit sanoa ettei siitä ollut alunperin puhetta. Samallahan sitten näet, että jossittelu näyttäisi jatkuvan ja voit jättää hänet. On sulla sitten se tutkinto kuitenkin, helpompi jatkaa elämää eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ex sai miehen kannan 'en ehkä halua omia lapsia koskaan' muutettua siihen, että eivät pelkästään päättäneet yrittää lasta, vaan ostivat yksityiseltä IVF hoitoja, miehen maksamana. Kuinka? No, kuukausien painostuksella tunteisiin vetoavine kirjeineen ja runoineen. Lopulta uhkaili, että päättää päivänsä, jolloin äitinsä menettää jälleen yhden perheenjäsenen. Vahvisti uhkaustaan lukittautumalla lääkepurkin kanssa vessaan tai sulkemalla puhelimen ja kaahaamalla autolla pihasta viimeisinä sanoinaan uhkaus ajaa kallioleikkaukseen. Mies koki niin kovaa syyllisyyttä, että on pilannut muutenkin kovia kokeneen ihmisen elämän lopullisesti jos jättää tämän lapsettomaksi, että suostui hoitoihin ajatellen, että lähtee sitten suhteesta kun lapsi on syntynyt. No lasta ei tullut, tuli vain se ero.

Ihan sairasta, mutta ilmeisen tehokasta.

Ei tuo tehokasta ole. Toimii vain tasapainottomiin, kenties läheisriippuvaisiin ihmisiin. Normaali ihminen ei anna kiristää itseään noin.

Ehkä. Tiedän kuitenkin useita perheitä, joissa yksi tai useampi lapsi on tehty painostuksen seurauksena. Osa sittemmin eronnut. Myös tältä palstalta saa usein lukea ohjeita mm jättää ehkäisy omavaltaisesti pois jne. Lapsi nähdään niin vahvasti naisen oikeutena, että miehen kuuluu suostua, ja tähän on kaikki keinot sallittu. Kun kerrot tällaiselle naiselle, että hänen olisi viisainta lähteä kun ovat noin tärkeästä asiasta eri mieltä, saat poikkeuksetta kuulla 'en haluaisi erota muuten hyvästä suhteesta turhaan (!?)' ja 'olen liian vanha löytämään enää toista isäkandidaattia' tai henkilökohtainen suosikkini 'hän ei ymmärrä, että tämä olisi hänenkin etunsa'. Manipulointi tässä asiassa on todella yleistä, tosin miehillä on usein turhaa empimistä, koska manipulaation lopputulos on usein kuitenkin molemminpuolin positiivinen.

Kuulostaa melkoiselta naisvihalta, kun väität että tuo olisi yleistä.

Älä viitsi, tuo on todella yleistä! Eihän tuosta tilastoja ole, mutta omasta ystäväpiiristä tiedän useamman lapsen joka on tullut suostuttelun jälkeen (koska olen osallistunut näihin keskusteluihin kuinka taivutella mies lapsentekoon) ja yhden josta tiedän, että äiti jätti pillerit ottamatta kertomatta isälle (läheinen ystäväni ja itse kertoi) ja yhden josta epäilen, että vahinko ei ollut ehkä ihan täysin vahinko.

Oma lapsi syntyi yhteisestä sopimuksesta eikä kumpikaan koskaan halunnut toista.

En ole se jolle vastaat, mutta minä tunnen enemmän niitä tapauksia, joissa mies on vinkunut vauvaa ja laistanut sitten vastuusta lähes kokonaan vauvan synnyttyä. Tai siis kaatanut 95% vastuusta äidin niskaan. Mikä sitten on yleistä.

varmasti näinkin. Yksi vääryys ei kumoa toista, eikä tästäkään tarvitsisi väkisin tehdä mitään mies-nais -sotaa

En minä tiedä miten tästä joku sota saataisiin aikaan. Mutta tosiaan ainakin oma kokemukseni on käytännössä päinvastainen. Miehet nimenomaan haluavat niitä lapsia (vaikka ensin puhuisivat ihan muuta), mutta vain osa kantaa sitten vastuunsa kun kakka on niin sanotusti housuissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on parempi, että en puhu aiheesta enää miehen kanssa. Mielestäni se ei johda hyvään, jos koko ajan painostan. Se olisi itsellenikin mukavampi, jos keskustelu lähtisi seuraavan kerran miehen aloitteesta.

Ap

saatat joutua odottamaan sitä aloitetta loputtomiin. Entä jos lähestyisit hyvän kautta, eli kun vastaan tulee vauva niin sanoisit aina ihastellen "aww" ja varmistaisit, että mies tietää kuinka onnellinen olisit omasta lapsesta. Kun TV:stä tulee vaikka Juku-Parkin mainos, sanoisit, että tuo olisi kiva juttu sitten joskus kun meillä on perhe. Kun olet miehen kanssa hänen harrastuksessaan, kertoisit, että olisi kiva jos hän opettaisi sitten joskus teidän lapselle tuon taidon jne. Eli maalaisit hänen korvien väliin pikku hiljaa sellaisen mukavan kuvan tulevasta perhe-elämästä.

Tuohan on juuri painostamista ja todella rasittavaa käytöstä. Itse sanoisin että joko tuo käytös loppuu tai suhde loppuu.

ei vaan tuo on sen tosiasian pitämistä pinnalla, että lapsesta on sovittu kun valmistumispaperit on kädessä ja asia ei sitten unohdu. Jos mieli muuttuu niin mies on hyvä ja ottaa asian puheeksi ja on valmis päättämään suhteen.

Miksi kukaan muu kuin ilmeisesti sinä olisit niin tyhmä, että tuollainen asia voi unohtua? Nimenomaan, tuo on juurikin sitä jatkuvaa painostamista. 

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuutesi kuulostaa siltä, että kun olet saanut miehesi pakotettua lapsentekoon, niin vauvavuonna olet tällä palstalla kirjoittelemassa ketjuun Miksi uupunut äiti ei saa mitään yhteiskunnan apua 🙄

Eli mitenkään ei olla itse valmistauduttu lapsen hoitoon ja elätykseen, ja sitten itketään kun mies ei laitakaan tikkua ristiin ja ollaan niin väsyneitä.

No on siinä aihettakin itkeä kun toinen lapsen vanhemmista kasaa hoitovastuun puolison niskoille. En ihmettele yhtään, jos joku ei valmistaudu noin kusipäiseen käytökseen. Lapsensa hylkäämättömyys on vähän kuin perustason ihmisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä tiesin jo ennen vaimoni tapaamista että haluan perheen, poikamieselämä tuntui perin ontolta ja pinnalliselta,  vaikka se vilkasta ja vauhdikasta olikin. Mielestäni on hyvä että mies on kunnolla tiedostanut että mitä elämältään haluaa perheenperustamisen suhteen, siihen asti on parempi elää sitä villiä ja vapaata poikamieselämää.

Eihän hän enää mitään villiä poikamieselämää elä.

Tuossa nimenomaisessa tapauksessa mies tekisi hyvin jos kasvattaisi selkärangan ja sanoisi naiselle että "Sori, en ole oikea sulle, pannaan hackmannit jakoon." 

Tuo ei vain tule tapahtumaan koska nykytilanteessa hän nauttii perhe-elämän hyvistä puolista ilman vastuuta lapsista. Naisen on hyvä tiedostaa tämä ja vetää omat johtopäätöksensä koska kello tikittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on parempi, että en puhu aiheesta enää miehen kanssa. Mielestäni se ei johda hyvään, jos koko ajan painostan. Se olisi itsellenikin mukavampi, jos keskustelu lähtisi seuraavan kerran miehen aloitteesta.

Ap

saatat joutua odottamaan sitä aloitetta loputtomiin. Entä jos lähestyisit hyvän kautta, eli kun vastaan tulee vauva niin sanoisit aina ihastellen "aww" ja varmistaisit, että mies tietää kuinka onnellinen olisit omasta lapsesta. Kun TV:stä tulee vaikka Juku-Parkin mainos, sanoisit, että tuo olisi kiva juttu sitten joskus kun meillä on perhe. Kun olet miehen kanssa hänen harrastuksessaan, kertoisit, että olisi kiva jos hän opettaisi sitten joskus teidän lapselle tuon taidon jne. Eli maalaisit hänen korvien väliin pikku hiljaa sellaisen mukavan kuvan tulevasta perhe-elämästä.

Tuohan on juuri painostamista ja todella rasittavaa käytöstä. Itse sanoisin että joko tuo käytös loppuu tai suhde loppuu.

mitä ihmettä! Siis nainen ei saa haaveilla tulevaisuuden perhe-elämästä ääneen kumppanilleen, kun se on "rasittavaa" käytöstä! Saako tuo ukko sit kuitenkin ihailla ääneen hienoja omakotitaloja tai suunnitella mitä sellaiseen voisi hankkia?