Lue keskustelun säännöt.
Mistä hyvä itsevarmuus tulee, tai miten sen saa? Iänikuinen kysymys, johon ei tunnu löytyvät mitään konkreettista.
07.06.2023 |
Monella huono itsetunto, mutta miten sen olette saaneet hyväksi? Ei se itsestää tapahdu.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen saa lapsuudessa jos saa. Jos ei käynyt säkä silloin niin sitten täytyy vain teeskennellä itseluottamusta niissä tilanteissa joissa sitä tarvitaan. Tällä oon menny.
No eihän!
Itse olin lapsena ujo ja huono itsetuntoinen. Mutta nykyään itsetuntoni on todella hyvä.
Mulla sama.
Olen käynyt läpi niin monta mankelia ja uitettu semmoisissa liemissä, että resilienssini on nyt terästä. Minulle on kehittynyt vahva perusta, en ole manipuloitavissa.
Minusta on tullut mitään pelkäämätön.
Kukaan ei uskoisi, mikä nynny nyhverö ujo itkupilli olin lapsena.Mitä tarkoitat mitäänpelkäämättömyydellä?
Sitäkin voi olla ainakin kahdenlaista.
Pahimmassa skenaariossa, eli psykopatiassahan ei pelkää mitään.
Sisäisesti on edelleen herkkä, mutta rohkeuteni takia osaan olla jämäkkä.
Lempeästi luja, vai miten se meni.eli yli- ihmiseksi alkaminen riittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsensä tuntemiseen. Hyvät ja huonot puolet, osaaminen ja tunarius. Ja sitten se, ettei vertaile itseään muihin vaan ainoastaan itseensä. Elämä on sarja vastoinkäymisiä ja onnellisuuden (itsevarmuuden ja karisman) salaisuus on olla rehellinen tyrimistensä suhteen. Kukaan ei rakasta bessewisseriä, joka ei koskaan tee virheitä. Eikä kukaan rakasta eikä ihaile itsesäälissä rypijää.
Mutta näidenkin välimaastossa voi olla jollakin keskiasteen itseluottamuksella, ei ole näin mustavalkoista.
Kun tekee virheen, korjaa käytöstään, mutta ei luule olevansa marttyyri tai Maailmannapa, vaan ihan vaan ihminen.
En kiistä väitettäsi, totean vain, että kysymys koski hyvää itseluottamusta. Miten määritellään hyvä itseluottamus? Minä määrittelen sen niin, että on sovussa itsensä kanssa ja tuntee itsensä eikä polje muita. Eikä anna talloa itseäänkään.
Ei tietenkään maailma ole mustavalkoinen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että hyvän itsetunnon kanssa usein korreloi, että
1. syntyy tarpeeksi hyvännäköiseksi
2. eikä koskaan joudu kiusatuksi.Mikäli molemmat eivät toteudu, itsetunto ottaa väistämättä osumaa.
Synnyin ihan nätiksi, minua kiusattiin siitä ja eri rumiinosistani koko alaaste ja yläaste. Syrjittiin ja väheksyttiin.
Myöhemmin saan jatkuvasti kuulla olevani kaunis. Mutta itsetuntoni ei perustu ulkonäölle.
Sellainen ei ole aidosti hyvä itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen saa lapsuudessa jos saa. Jos ei käynyt säkä silloin niin sitten täytyy vain teeskennellä itseluottamusta niissä tilanteissa joissa sitä tarvitaan. Tällä oon menny.
No eihän!
Itse olin lapsena ujo ja huono itsetuntoinen. Mutta nykyään itsetuntoni on todella hyvä.
Mulla sama.
Olen käynyt läpi niin monta mankelia ja uitettu semmoisissa liemissä, että resilienssini on nyt terästä. Minulle on kehittynyt vahva perusta, en ole manipuloitavissa.
Minusta on tullut mitään pelkäämätön.
Kukaan ei uskoisi, mikä nynny nyhverö ujo itkupilli olin lapsena.Mitä tarkoitat mitäänpelkäämättömyydellä?
Sitäkin voi olla ainakin kahdenlaista.
Pahimmassa skenaariossa, eli psykopatiassahan ei pelkää mitään.
Sisäisesti on edelleen herkkä, mutta rohkeuteni takia osaan olla jämäkkä.
Lempeästi luja, vai miten se meni.eli yli- ihmiseksi alkaminen riittää?
Tuo on narsistisen ihmisen näkemys. Passiivisen, joka ajautuu virran mukana tajuamatta, että voisi soutaakin.
Jos sinulla on joku henkilö, jollainen haluaisit olla, niin mieti, missä asiassa. Ja sitten koita "matkia" häntä tässä käytöksessä. Kokeile jossain asiassa olla hänenlaisensa. Siitä voi tulla uusi itsevarma tapa itsellesikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin mietin. Mistä saa itsevarmuutta?
Ihmissuhteista, teologisesta maailmankatsomuksesta, siinä, että on jossain asiassa / asioissa hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että hyvän itsetunnon kanssa usein korreloi, että
1. syntyy tarpeeksi hyvännäköiseksi
2. eikä koskaan joudu kiusatuksi.Mikäli molemmat eivät toteudu, itsetunto ottaa väistämättä osumaa.
No nyt olet ihan väärässä!
Itsetunto EI VOI perustua siihen, että on saanut parhaat kortit heti alussa EIKÄ mitään ikävää satu koskaan!
Eihän sellaisen ihmisen itseluottamus ole kehittynytkään! Vain koetukset kasvattavat itsetunnon.
Tärkeää on (varhais)lapsuuden perusturva.
Pettymyksiä tulee oppia sietämään jo silloin, mutta on tärkeää, että on aikuinen/aikuisia, jonka sylissä saa itkeä turvassa.
Vaikka lapsuus olisi tältä osin huonokin, myös aikuisena on mahdollista kasvaa vahvaksi. Se vain vaatii tietoista vastuunottamista itsestään ja elämästään. Eli ensimmäiseksi pitää lakata syyttämästä vanhempiaan kurjasta elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin töihin mun rakkaaseen huvipuistoon 🎢🎡🎠😍
En paljon perusta elämäntaito-oppaista, mutta koska lukupiirissä luetaan nyt Mansonin "Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan", kommentoin näin:
Onni ja itseluottamus tulee siitä, että etsii ratkaisuja ongelmiinsa. Elämä koostuu ongelmien jatkumosta. Onni ja itseluottamus ei koskaan voi olla siitä kiinni, että omistaa jotain tai suorittaa jotain tai että on todistettavasti muita parempi jossain. Vertailu muihin vie suohon.
Vaan hyvä itseluottamus liittyy siihen, että ratkoo ongelmansa, menee niitä päin eikä pakene niitä. Tämä lisää ihmisen resilienssiä ja itseluottamusta, mikä taas helpottaa ongelmien ratkomista.
Huono itseluottamus oireilee ongelmiensa kiistämisenä ja niistä piittaamattomuutena. Juomari löytää aina itsensä ulkopuolisen tekosyyn juomiselle, laiska laiskottelulle, incel naisettomuudelle. Hän ei edes yritä voittaa ongelmiaan vaan pakenee niitä ja kaivaa kuoppansa syvemmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistumisen kokemuksista. Ne voivat tulla niin töissä, opiskelussa kuin harrastuksissakin. Edellyttää sitä, että haastaa itseään, tekee asioita jotka menevät oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Itsetunto ei kohoa siitä, että istuu kotona ja hokee itselleen olevansa hyvä, se vaatii tekoja.
Mistä tämä ajatus tulee että pitäisi olla jotaenkin paperilla hyvä tai parempi kuin muut omatakseen hyvän itsetunnon!?!? Tuo on juuri sitä huono itsetuntoisen ja epävarman ihmisen vertailua.
Ei kyllä ihan kenellä tahansa voi olla hyvä itsetunto. Itse ainakin olen iloinen persoonastani. Ja ihan se ja se että olen olemassa riittää. Ja jokainen on kanssani samalla tasolla, ei ole parempia tai huonompia ihmisiä.
Siis "onnistuminen" on aina sitä, että on omaan suoritukseensa nähden on tehnyt parhaansa, tai onnistuu jopa parantamaan seuraavalla kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin mietin. Mistä saa itsevarmuutta?
Ihmissuhteista, teologisesta maailmankatsomuksesta, siinä, että on jossain asiassa / asioissa hyvä?
Entäs kun ne hyvät ihmissuhteet menettää?
Kun ei enää olekaan hyvä asioissa esim. loukkaantumisen tai sairauden takia?
Hassu tuo 'teologinen maailmankatsomus'!
Kai semmoinenkin itsesuggestio voi toimia, jonkun aikaa.
Sen sijaan sisäistynyt ymmärrys ja kokemus rakastavasta Jumalasta on todellinen ja kestävä pohja aidolle itsensä arvostukselle. Sitä ei mikään maailmassa voi kumota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on mokannut tarpeeksi monta kertaa ja huomannut, että ei käynyt kuinkaan, se on vähitellen kasvanut. Mokaamiset siis sellaisissa tilanteista kuten esiintymisissä ja muissa, joissa itsevarmuus on ollut heikoimmillaan.
En allekirjoita 19:n väitettä siitä, että tarpeeksi hyvän näköisellä olisi hyvä itsetunto. Ei kai missit ja muut todella hyvännäköiset maksaisi ulkonäkönsä kohentamisesta, jos oikeasti olisi hyvä itsetunto.
Kiusatuksi tuleminen syö itsetuntoa aivan väistämättä. Itselläni ei ole kokemusta siitä, olisiko kiusaajan itsetunto parempi kuin kiusatun, kun omaa kokemusta on vain jälkimmäisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistumisen kokemuksista. Ne voivat tulla niin töissä, opiskelussa kuin harrastuksissakin. Edellyttää sitä, että haastaa itseään, tekee asioita jotka menevät oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Itsetunto ei kohoa siitä, että istuu kotona ja hokee itselleen olevansa hyvä, se vaatii tekoja.
Mistä tämä ajatus tulee että pitäisi olla jotaenkin paperilla hyvä tai parempi kuin muut omatakseen hyvän itsetunnon!?!? Tuo on juuri sitä huono itsetuntoisen ja epävarman ihmisen vertailua.
Ei kyllä ihan kenellä tahansa voi olla hyvä itsetunto. Itse ainakin olen iloinen persoonastani. Ja ihan se ja se että olen olemassa riittää. Ja jokainen on kanssani samalla tasolla, ei ole parempia tai huonompia ihmisiä.
Siis "onnistuminen" on aina sitä, että on omaan suoritukseensa nähden on tehnyt parhaansa, tai onnistuu jopa parantamaan seuraavalla kerralla.
Ja kun et tähän pysty, itseluottamuksesi romahtaa?
Sidot itseluottamuksen suorituksiisi - pettävä pohja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla koiraharrastus auttoi itseluottamuksen kohentamisessa. Koirani ovat isoja ja haastavaa rotua, eli tarvitsevat henkisesti vahvan johtajan. Opettelin tietoisesti olemaan rauhallisen itsevarma koirien kanssa ja vaadin niiltä oman tilani. Se rauhallinen ja itsevarma olotila jäi ns. päälle ja aloin olla sellainen myös ihmisten kanssa.
Itseluottamusta lisää aivan valtavasti se, että hallitsen koirani tilanteessa kuin tilanteessa ja saan paljon kehuja kanssaihmisiltä siitä miten hyvin koirani käyttäytyy. Siitä on tullut positiivinen kierre, kun saan kehuja niin tunnen oloni vieläkin itsevarmemmaksi, ryhti suoristuu ja koirat käyttäytyvät vieläkin kauniimmin. Olen onnistunut etenemään myös työelämässä korkealle noilla koirankoilutuskikoilla, pystyn johtamaan ihmisiä samaan tapaan kuin koiralaumaa.
Kumma että kauhealla suorittamisella löytyy itsetunto - minä kun en edes pidä ylisuorittajista enkä myöskään täydellisyysposeeraajista, joten tuskin pitäisin itsestänikään sellaisena. Ja suorituskertoimella laskettava ihmisarvokin on mielestäni kylmästi ja pinnallisesti ajateltu.
Treenistä. Kun treenaa itsensä huippukovaan tikkiin, niin se nostaa sitä älyttömästi. Tuo projekti vaatii pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta. Kun muutoksia alkaa näkemään, ja voima kasvamaan, tuntuu se todella hyvältä. Sit kun peilistä katsoo kireä lihaksikas kaunis kroppa pitkän ja kovan työn tuloksena, kantaa itsensä ihan eri lailla.
olen niin vanha, etten oikeastaan enää usko olevan olemassa ihmisiä, joilla on joko aina täysin hyvä tai aina täysion huono itsetunto (paitsi ehkä ne narsistit, joilla on aina huono itsetunto). Lähes kaikki ihmiset jotenkin seilaavat huonon ja hyvän välillä. Välillä, ehkä pitkäänkin, menee ihan hyvin. Sitten tapahtuu jotain, joka saa itsetunnon palasiksi maton alle. Sieltä on sitten jotenkin yritettävä etsiä muruset ja koottava ne yhteen kunnes tulee seuraava ongelma. Luulen myös, että tämän ymmärtäminen on välttämätön osa ihmiselämää: että ei ole tarpeen olla aina hyvä itsetunto, vaan on ihan ok että vastoinkäymiset saa miettimään omaa toimintaakin - ja on ok olla välillä maassa kun kaikki menee pieleen. Se on osa elämää ja niin kuuluukin olla, vaikka ei se kivaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Treenistä. Kun treenaa itsensä huippukovaan tikkiin, niin se nostaa sitä älyttömästi. Tuo projekti vaatii pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta. Kun muutoksia alkaa näkemään, ja voima kasvamaan, tuntuu se todella hyvältä. Sit kun peilistä katsoo kireä lihaksikas kaunis kroppa pitkän ja kovan työn tuloksena, kantaa itsensä ihan eri lailla.
Tän kommentin kun näki, niin arvashan sen että ei mee kauaan et joku läski käy alapeukuttamassa. Totta tuo täysin on, kannattaa läskien kokeilla.
Ole itsesi paras ystävä: Harjoittele myönteistä sisäistä puheen käyttöä ja kiinnitä huomiota siihen, miten puhut itsellesi. Korvaa negatiiviset ajatukset ja itsekriittisyys myönteisillä ja kannustavilla sanoilla.
Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet: Ole armollinen itsellesi ja hyväksy omat heikkoutesi ja virheesi. Ymmärrä, että kukaan ei ole täydellinen, ja jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Kehitä omia taitojasi ja kiinnostuksen kohteitasi: Keskity siihen, missä olet hyvä ja mikä tuo sinulle iloa. Kehitä näitä taitoja ja käytä niitä aktiivisesti. Tämä auttaa sinua tuntemaan itsesi päteväksi ja itsevarmaksi.
Aseta realistisia tavoitteita ja saavuta niitä: Aseta itsellesi pieniä ja saavutettavia tavoitteita. Kun saavutat näitä tavoitteita, se lisää itsetuntoasi ja antaa sinulle vahvistusta omista kyvyistäsi.
Huolehdi itsestäsi kokonaisvaltaisesti: Hyvä fyysinen terveys ja hyvinvointi voivat vaikuttaa positiivisesti itsetuntoosi. Syö terveellisesti, nuku riittävästi, liiku säännöllisesti ja pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi.
Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä: Ole yhteydessä ihmisiin, jotka kannustavat sinua ja arvostavat sinua sellaisena kuin olet. Vältä negatiivisia ja myrkyllisiä ihmisiä, jotka voivat alentaa itsetuntoasi.
Opettele uusia asioita ja haasta itsesi: Astu mukavuusalueesi ulkopuolelle ja haasta itsesi oppimaan uusia taitoja tai käsittelemään uusia tilanteita. Onnistumiset näissä haasteissa voivat vahvistaa itsetuntoasi.
Mistä tämä ajatus tulee että pitäisi olla jotaenkin paperilla hyvä tai parempi kuin muut omatakseen hyvän itsetunnon!?!? Tuo on juuri sitä huono itsetuntoisen ja epävarman ihmisen vertailua.
Ei kyllä ihan kenellä tahansa voi olla hyvä itsetunto. Itse ainakin olen iloinen persoonastani. Ja ihan se ja se että olen olemassa riittää. Ja jokainen on kanssani samalla tasolla, ei ole parempia tai huonompia ihmisiä.