Niinistö saa pyyhkeitä

Analyysi Halosen Nato- ja USA-suhteista olisi myös hyvä saada. Miksi häntä ei kutsuttu kertaakaan Valkoiseen taloon?

Vierailija kirjoitti:

"Sitkeässäpä on idän pelko istunut suomalaisten päättäjien mielissä."

Kyllä, mutta nyt ollaan Natossa.

Muistetaan myös, että takavuosisatoina tappelimme venäläisiä vastaan verissä päin joka ikisenä vuosisatana. Ei tämä "matka länteen" siis mikään "helppo rasti" ole meillä todellakaan ollut.

Aika moni muukin kansa on historiansa aikana kärsinyt venäläisten takia. Suomi ei ole mikään poikkeus.

Venäjä tuottanut valtavasti kärsimystä naapurimailleen olemassaolonsa aikana, myös valloittamilleen maille tietenkin. Ensimmäinen tsaari oli kuvaavasti nimeltään Iivana Julma...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sitkeässäpä on idän pelko istunut suomalaisten päättäjien mielissä."

Kyllä, mutta nyt ollaan Natossa.

Muistetaan myös, että takavuosisatoina tappelimme venäläisiä vastaan verissä päin joka ikisenä vuosisatana. Ei tämä "matka länteen" siis mikään "helppo rasti" ole meillä todellakaan ollut.

Aika moni muukin kansa on historiansa aikana kärsinyt venäläisten takia. Suomi ei ole mikään poikkeus.

Ja toisaalta, onhan Suomi kärsinyt tai taistellut muidenkin valtioiden takia, kuten nyt vaikka Ruotsi ja Saksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa HS artikkelissa ärsytti se, että siinä rinnastettiin Nato ja kaikki muu lännen leiriin kuuluminen ikään kuin samaan pakettiin, siis aivan kuin Suomi ei olisi kuulunut kaikilla mittareilla lännen rakenteisiin jo ennen Nato jäsenyyttäkin tai ettei EU jäsenyys olisi tuonut mitään koskemattomuuteen viittaavaa turvaa meille jo aiemminkin. Tuskin Venäjä hyökkäisi EU-valtioon.

Kyllähän Venäjällä tiedostettiin Suomen asema länsileirissä, silti Suomen sotilaallista puolueettomuuspolitiikkaa arvostettiin ilmeisen korkealle. Natossa Venäjää hiertää se, että se ei halua Usan/Brittien sotavoimaa rajoilleen. Olemme olleet koko itsenäisyytemme ajan sotilaallisesti liittoutumaton maa ja silti turvassa sekä koskematon.

Natoon liittymisen päätös tehtiin kansan yleisen mielipiteen äkillisen muutoksen perusteella, en usko että sitä oltaisiin rohjettu tehdä pelkästään poliittisin perustein jos kansan mielipide olisi yhä ollut jäsenyyttä vastaan. Nyt kansan voimakas mielipide ja pelkoreaktio ajoivat meidät Natoon. Aika näyttää, oliko se hyvä vai hätiköity ratkaisu tai vain yksisilmäinen ratkaisu.

Sotilaat tietysti varautuvat sotaan, se on heidän työnkuvansa ja siinä suhteessa ymmärrän täysin heidän Usa ja Nato sympatiat. He tarkastelevat asiaa lähinnä vain sotilaallisesti ja sotavoiman kannalta. Jos asiaa taas tarkastellaan laajemmalla spektrillä, ei kestävää rauhaa ole koskaan saatu pelkkää sotavoimaa rakentamalla, vastakkainasettelua lisäämällä ja vihollismielikuvaa vahvistamalla. Rauha tulee liennytyksen, veljeyden ja yhteistyön kautta kun on aika on sille kypsä, nyt otettiin tuossa suhteessa suuri askel taaksepäin. Toki Venäjä omilla toimillaan Ukrainassa sen periaatteessa aiheutti.

Osittain tähän näkemykseen uskon Niinistönkin aiemman kielteisen Nato asenteen viitanneen. Eihän hän koskaan ole ehdottanut Suomen oman puolustuskyvyn heikentämistä, lähinnä uskoisin hänen pyrkineen välttämään tuon länsi-venäjä vastakkainasettelun kärjistämistä Nato jäsenyyden myötä meidän maaperällämme.

Nyt me joka tapauksessa asemoimme tällä valinnalla itsemme Venäjän ehdottomaan vihollisleiriin ja niin kuin jopa HS artikkelissakin todettiin, ennen Venäjä laski Suomen ystävällisten maiden joukkoon, vaikka kuuluimmekin EU:n jne.

Kun katselee Usan tämän hetken menoa en ole aivan varma onko se paras mahdollinen liittolainen pitkällä aikavälillä, vaikka sillä vielä toistaiseksi huimasti sotavoimaa onkin. Usa on kuitenkin valtio 10 000km päässä, Venäjä taas on ja pysyy naapurinamme. Ajansaatossa Usassa voi poliittinen ilmapiiri muuttua ja kiinnostus Eurooppaan ja sen puolustamiseen menettää merkityksensä.

Oikein hyvä ja järkevä pohdinta, kiitos. Tosin olen sinun ja monen muunkin kanssa eri mieltä siitä, että poliitikot muka olisivat joutuneet ottamaan kansan mielipiteen huomioon. Missään muussakaan asiassa suomalaisten enemmistön mielipide ei paina yhtikäs mitään, kun päättäjät tekevät päätöksiään. Naton suhteen "kansan mielipidettä" on käytetty jälkeenpäin verukkeena, kun poliitikot ovat selittäneet toimimattomuuttaan. Olisihan Natoon voitu liittyä aikaisemminkin ja turvallisemmin. Mutta enemmistö poliitikoista jarrutteli tai suorastaan levitti Nato-vastaista propagandaa.

Kyllä se kansan mielipide on kohtalaisen tärkeä, se nimittäin kostautuu vaaleissa. Siksihän esim kansanedustajaehdokkaat eivät aiemmin ole Natoon kantaansa niin selvästi sanoneet, koska sillä "Nato-kiimalla" on ollut hyvin negatiivinen kaiku aivan Venäjän hyökkäykseen asti.

Poliitikot ohjailivat kansan mielipidettä "Nato-optiolla". Totuus on se, että Suomen olisi pitänyt hakea jäsenyyttä paljon aikaisemmin, esimerkiksi yhdessä Baltian maiden kanssa. Mutta ensiksi esteenä oli Halonen & Tuomioja, ja Krimin valtauksen jälkeen tilanne oli jo vaarallinen ja USAssa presidenttinä ensin saamaton Obama, jota saa kiittää myös Syyrian ja Etelä-Kiinan meren tilanteen kärjistymisen seuraamista kädet ristissä, ja sen jälkeen psykoottinen ja epäluotettava Trump.

Mä olen vasta kolmekymppinen ja silti mielestäni on päivänselvää, että Natoon ei menty pyccan pelon takia. Kuka muuta väittää on harhainen. Nyt vasta olemme itsenäinen maa.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa HS artikkelissa ärsytti se, että siinä rinnastettiin Nato ja kaikki muu lännen leiriin kuuluminen ikään kuin samaan pakettiin, siis aivan kuin Suomi ei olisi kuulunut kaikilla mittareilla lännen rakenteisiin jo ennen Nato jäsenyyttäkin tai ettei EU jäsenyys olisi tuonut mitään koskemattomuuteen viittaavaa turvaa meille jo aiemminkin. Tuskin Venäjä hyökkäisi EU-valtioon.

Kyllähän Venäjällä tiedostettiin Suomen asema länsileirissä, silti Suomen sotilaallista puolueettomuuspolitiikkaa arvostettiin ilmeisen korkealle. Natossa Venäjää hiertää se, että se ei halua Usan/Brittien sotavoimaa rajoilleen. Olemme olleet koko itsenäisyytemme ajan sotilaallisesti liittoutumaton maa ja silti turvassa sekä koskematon.

Natoon liittymisen päätös tehtiin kansan yleisen mielipiteen äkillisen muutoksen perusteella, en usko että sitä oltaisiin rohjettu tehdä pelkästään poliittisin perustein jos kansan mielipide olisi yhä ollut jäsenyyttä vastaan. Nyt kansan voimakas mielipide ja pelkoreaktio ajoivat meidät Natoon. Aika näyttää, oliko se hyvä vai hätiköity ratkaisu tai vain yksisilmäinen ratkaisu.

Sotilaat tietysti varautuvat sotaan, se on heidän työnkuvansa ja siinä suhteessa ymmärrän täysin heidän Usa ja Nato sympatiat. He tarkastelevat asiaa lähinnä vain sotilaallisesti ja sotavoiman kannalta. Jos asiaa taas tarkastellaan laajemmalla spektrillä, ei kestävää rauhaa ole koskaan saatu pelkkää sotavoimaa rakentamalla, vastakkainasettelua lisäämällä ja vihollismielikuvaa vahvistamalla. Rauha tulee liennytyksen, veljeyden ja yhteistyön kautta kun on aika on sille kypsä, nyt otettiin tuossa suhteessa suuri askel taaksepäin. Toki Venäjä omilla toimillaan Ukrainassa sen periaatteessa aiheutti.

Osittain tähän näkemykseen uskon Niinistönkin aiemman kielteisen Nato asenteen viitanneen. Eihän hän koskaan ole ehdottanut Suomen oman puolustuskyvyn heikentämistä, lähinnä uskoisin hänen pyrkineen välttämään tuon länsi-venäjä vastakkainasettelun kärjistämistä Nato jäsenyyden myötä meidän maaperällämme.

Nyt me joka tapauksessa asemoimme tällä valinnalla itsemme Venäjän ehdottomaan vihollisleiriin ja niin kuin jopa HS artikkelissakin todettiin, ennen Venäjä laski Suomen ystävällisten maiden joukkoon, vaikka kuuluimmekin EU:n jne.

Kun katselee Usan tämän hetken menoa en ole aivan varma onko se paras mahdollinen liittolainen pitkällä aikavälillä, vaikka sillä vielä toistaiseksi huimasti sotavoimaa onkin. Usa on kuitenkin valtio 10 000km päässä, Venäjä taas on ja pysyy naapurinamme. Ajansaatossa Usassa voi poliittinen ilmapiiri muuttua ja kiinnostus Eurooppaan ja sen puolustamiseen menettää merkityksensä.

"Olemme olleet koko itsenäisyytemme ajan sotilaallisesti liittoutumaton maa ja silti turvassa sekä koskematon."

Mitä? Tietääkseni Suomi itsenäistyi vuonna -17 ja sodimme ruseja vastaan pari vuosikymmentä myöhemmin.

Miksi Niinistö on ollut niin Nato-vastainen?

Vierailija kirjoitti:

Onpahan millä pyyhkiä Jennin selkää Kultarannan juhannussaunan jälkeen.

eivät pääse enään Kultarantaan, remontissa. 

Vierailija kirjoitti:

Kai se halusi odottaa, että suomalaiset haluavat natoon, olisi ollut ihan turhaa aikaisemmin edes  miettiä vakavissaan Natoon liittymistä, kun 80 prosenttia kansasta sitä vastusti.

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

Ilman sotaa olisi vielä tänäänkin natovastaisuutta.  Niinistökin oli aiheesta varovainen molempiin suuntiin, koska yleinen mielipide oli mikä oli.  Politikassa on tapana olla jälkiviisaita ja osoitella sormelta. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vielä perustellut minulle riittävän uskottavin argumentein, miksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki Suomen asemasta niin paljon vaarallisemman?

1. Suomi ja Ukraina eivät ole Venäjän silmissä lainkaan sama asia historiallisesti, kulttuurisesti, poliittisesti tai sotilaallisesti. Eihän Venäjä sentään summa mutikassa hyökännyt sattumanvaraisesti vain johonkin naapurimaahan.

2. Suomi on ja oli kiinteä osa länttä ja sen poliittisia rakenteita, mm EU

3. Suomen armeija aivan eri tasolla laadullisesti kuin Ukrainan neuvosto kalustoinen armeija hyökkäyksen alkuaikoina

4. Jos todella ajattelisimme tasapuolisesti, että yhden valtion sotilaallinen hyökkäys toiseen valtioon tekee tästä hyökkääjästä raakalaisen jonka seuraa tulee vältellä hinnalla millä hyvänsä ja sen uhalta suojautua keinolla millä hyvänsä, niin onnistuimmekohan nytkään tässä..

Russakoilla on painolastinaan vuosisatojen verinen historia naapureiden alistamisessa. He todistavat kerta toisensa jälkeen olevansa kehittyvä maa, jota johtaa suuruudenhullu diktaattori. Sinä puhut kuin aina ystävällinen naapurimme olisi nyt ottanut yhden harha-askeleen. Russakoiden kulttuuri ei ole läntinen ja johan se on moneen kertaan nähty ihan tavallisenkin kansan kesken, miten hyvin yhteistyö sujuu muiden kuin läntisten kulttuurien kanssa. Käsitykset elämästä ja ihmisyydestä ovat hyvin erilaiset.

Niinistö oli tosi nihkeä Naton suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vielä perustellut minulle riittävän uskottavin argumentein, miksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki Suomen asemasta niin paljon vaarallisemman?

1. Suomi ja Ukraina eivät ole Venäjän silmissä lainkaan sama asia historiallisesti, kulttuurisesti, poliittisesti tai sotilaallisesti. Eihän Venäjä sentään summa mutikassa hyökännyt sattumanvaraisesti vain johonkin naapurimaahan.

2. Suomi on ja oli kiinteä osa länttä ja sen poliittisia rakenteita, mm EU

3. Suomen armeija aivan eri tasolla laadullisesti kuin Ukrainan neuvosto kalustoinen armeija hyökkäyksen alkuaikoina

4. Jos todella ajattelisimme tasapuolisesti, että yhden valtion sotilaallinen hyökkäys toiseen valtioon tekee tästä hyökkääjästä raakalaisen jonka seuraa tulee vältellä hinnalla millä hyvänsä ja sen uhalta suojautua keinolla millä hyvänsä, niin onnistuimmekohan nytkään tässä..

Onnistuimme. Kun sen valtion päämies uhkaa suoraan, ja raakalaismaisen toiminnan historiasta tiedämme miehityshalut,  olisi edesvastuutonta olla tumput suorina ja odotella mitä tapahtuu. 

Eikö se ole poliitikkojen hommaa olla kansaa paremmin perillä siitä, mitä ulkopoliittista linjaa kannattaa vetää ja mitä peliliikkeitä tehdä? Aika munatonta mennä sen taakse, että kansan mielipide oli sellainen ja tällainen ja siksi tehtiin näin. Mitä me tehdään ministereillä, jotka vie meidät noin heikoille jäille kuin nyt jouduttiin? Jos Kiova olisi antautunut, me oltaisiin nyt tosi pa*kamaisessa tilanteessa.

Hesarin jutussa uusi asia oli mulle se, että Niinistölle ei jäänyt ekalla jenkkilän reissulla käytännössä mitään käteen. USAn viesti oli ollut, että nyt ei ole suomen aika liittyä Natoon. Mitään turvatakuita ei saatu. Pelättiin tilanteen eskaloitumista. Jenkkien mieli muuttui vasta, kun kävi ilmi, että Ukrainan puolustus kestää. Jos se ei olisi kestänyt, Suomi olisi nyt yksin kuin orpo piru voimissaan pullistelevan sotahullun naapurissa.

Kiitos Ukraina!

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vielä perustellut minulle riittävän uskottavin argumentein, miksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki Suomen asemasta niin paljon vaarallisemman?

1. Suomi ja Ukraina eivät ole Venäjän silmissä lainkaan sama asia historiallisesti, kulttuurisesti, poliittisesti tai sotilaallisesti. Eihän Venäjä sentään summa mutikassa hyökännyt sattumanvaraisesti vain johonkin naapurimaahan.

2. Suomi on ja oli kiinteä osa länttä ja sen poliittisia rakenteita, mm EU

3. Suomen armeija aivan eri tasolla laadullisesti kuin Ukrainan neuvosto kalustoinen armeija hyökkäyksen alkuaikoina

4. Jos todella ajattelisimme tasapuolisesti, että yhden valtion sotilaallinen hyökkäys toiseen valtioon tekee tästä hyökkääjästä raakalaisen jonka seuraa tulee vältellä hinnalla millä hyvänsä ja sen uhalta suojautua keinolla millä hyvänsä, niin onnistuimmekohan nytkään tässä..

1. Venäjän on vuosituhannen vaihteen jälkeen joko ahdistellut alueluovutusvaateilla tai suoranaisesti hykännyt kaikkiin naapurimaihinsa, jotka eivät ole NATOn jäseniä. Ärhennellyt myös pienemmille NATO -rajanaapureilleen.

2. Vaikka Ukraina ei EU:n jäsen olekaan, niin sillä oli EU:n ja USA:n turvatakuut ja ennen Venäjän hyökkäystä moni piti Ukrainaa jo länsimaiseen demokratiaan ja etupiiriin siirtyneenä valtiona ja EU-jäsenyyttä vain ajan kysymyksenä.

3. Suomen armeija on paremmin varusteltu ja koulutettu, mutta tosipaikka on aina kysymysmerkki. Venäjän armeijan piti olla pelkkä haamutiikeri joka ei kykene mihinkään merkittäviin operaatioihin. Niin vain ovat vallanneet Ukrainasta tärkeitä ja suuria rajan lähellä olevia alueita. Ilman suurta läntistä ase- ja koulutusapua Ukranainan armeija olisi jo romahtanut.

4. Suomen tilanne oli teoriassa hyvin samanlainen kuin Ukrainan, EU-jäsenyyttä lukuun ottamatta, eli puolueeton Venäjän rajanaapuri. Meillä oli NATO -kumppanuus ja -optio sekä pitkä ja verinen historia suuren arvaamattoman rajanaapurin kanssa. Mutta jos olisimme joutuneet sotatilaan itänaapurin kanssa, ei noista kumppanuuksista ja optioista olisi ollut käytännön apua, koska NATO ei ota jäsenikseen konfliktiin joutuneita maita. Siinä vaiheessa se olisi ollut myöhäistä ja Suomen kohtalo olisi ollut kansainvälisten ja monesti päätöksenteossaan ristiriitaisten organisaatioiden hyväntahtoisuuden varassa (YK, NATO, EU:n nopean toiminnan joukot). Sekä tietysti oman armeijamme käsissä.

Suomi ei liittynyt yhtäaikaa Baltian maiden kanssa koska se olisi kuulemma näyttänyt siltä että Suomi on itä-eurooppalainen. Suomi oli ylpeä ja melkein jouduttiin maksamaan siitä nyt todella kalliisti. Viimeistään nyt pitäisi poliitikkojenkin myöntää että suomettuminen ei ollut mikään hieno saavutus Suomelle vaan Suomi oli alistetussa asemassa ja jatkuvassa uhassa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ole poliitikkojen hommaa olla kansaa paremmin perillä siitä, mitä ulkopoliittista linjaa kannattaa vetää ja mitä peliliikkeitä tehdä? Aika munatonta mennä sen taakse, että kansan mielipide oli sellainen ja tällainen ja siksi tehtiin näin. Mitä me tehdään ministereillä, jotka vie meidät noin heikoille jäille kuin nyt jouduttiin? Jos Kiova olisi antautunut, me oltaisiin nyt tosi pa*kamaisessa tilanteessa.

Hesarin jutussa uusi asia oli mulle se, että Niinistölle ei jäänyt ekalla jenkkilän reissulla käytännössä mitään käteen. USAn viesti oli ollut, että nyt ei ole suomen aika liittyä Natoon. Mitään turvatakuita ei saatu. Pelättiin tilanteen eskaloitumista. Jenkkien mieli muuttui vasta, kun kävi ilmi, että Ukrainan puolustus kestää. Jos se ei olisi kestänyt, Suomi olisi nyt yksin kuin orpo piru voimissaan pullistelevan sotahullun naapurissa.

Kiitos Ukraina!

Vasemmisto erityisesti käytti NATO -jäsenyyttä lyömäaseena politiikassa ihan viime hetkeen asti ennen NATOon liittymistä. Keskusta liittyi laulukuoroon jos katsoi hyötyvänsä asiasta. Mikäli jäsenytti ehdotti avoimesti niin syytettiin imperialistiseksi sodanlietsojaksi ja vauvojen ta**ajaksi. Siksi jäsenyyden kannattajien piti pitää kieli keskellä suuta eikö kukaan varteenotettava presidenttiehdokas uskaltanut avoimesta kannattaa jäsenyyttä jos meinasi päästä presidentiksi, koska kannatus olisi karkoittanut jäsenyyteen neutraalistikin suhtautuvia äänestäjiä imagohaitan vuoksi.

Sanoisin että USAn viesti kyllä tarkoitti ennemmin sitä, että NATO ja EU miettivät kuumeisesti joutuvatko lunastamaan antamansa turvatakuut ja mitä se käytännössä tarkoittaisi. Kukaan ei halunnut Vietnamin sodan toisintoa jossa nuoret miehet lähetetään tykinruoaksi ihan vieraaseen maahan ilman mitään konkreettistä syytä (kommunismi kuollut, ei öljyä...) taistelemaan ideologiaa vastaan ja tällä kertaa sota olisi niin lähellä Eurooppaa, että riski eskaloitumisesta olisi todellinen. Siinä vaiheessa ei haluttu alkaa neuvottelemaan uusista jäsenyyksistä. Mutta nämä ovat tietysti tulkinnasta riippuvaisia.

Edelleenkin kysyn, mitä väliä enää?

Eduskunta osoitti ulkopoliittisen kykynsä aika selkeästi.

NATOSsa ollaan, miksi itkeä että aiemmin ei oltu?

Maailma muuttui radikaalisti viime helmikuussa.

Parempi myöhäänkin liittyä Natoon kuin ei ollenkaan.

Sitä ennen Niinistö jatkoi Paasikiven-Kekkosen linjaa ulkopolitiikassaan. Kansan enemmistö oli sen takana, olipa syynä mikä hyvänsä. Todennäköisimmin toki ryccan pelko.