Lue keskustelun säännöt.
Miksi peruskoulussa luovuttiin aikoinaan huolellisuuden numeroarvioinnista?
03.06.2023 |
En ole ikinä ymmärtänyt tätä päätöstä. Huolellisuus on A ja O kaikessa, mutta ennen kaikkea työelämässä.
Kommentit (34)
Oiskohan se yhdistetty jotenkin siihen käytöksen arviointiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska se vaikuttaa jokaisen oppiaineen arvosanoihin suoraan, joten ei tarvitse erikseen mainita. Aivan turha.
Vierailija kirjoitti:
Oiskohan se yhdistetty jotenkin siihen käytöksen arviointiin..
On, vaikka ne eivät ole synonyymeja keskenään. Voi olla tosi kettumainen, mutta silti hyvin tarkka ihminen ja päinvastoin. Meidän luokallamme oli ala-asteella tyttö, jolla oli melkein aina käyttäytyminen 8 ja huolellisuus 10.
Nykyään kun varmaan 80 prosentilla oppilaista on ADHD niin heille tulisi paha mieli, kun saisivat huolellisuudesta huonon arvosanan
Vierailija kirjoitti:
Koska se vaikuttaa jokaisen oppiaineen arvosanoihin suoraan, joten ei tarvitse erikseen mainita. Aivan turha.
Ei ole turha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, koska olin lapsi 2000-luvulla, mutta voisikohan olla niin, että se on käytös/aineen arvosanoihin ympätty?
En ole ikinä ymmärtänyt, että miksi tuntiaktiivisuuden yms vähemmän tärkeiden asioiden pitäisi vaikuttaa todistuksen numeroon. Jos minulta kysytään, aineen arvosanan pitäisi olla koearvosanojen keskiarvo, koska olen erittäin varma siitä, että "tuntiaktiivisuus" yms ovat vain tekosyitä sille, miksi opettaja antaa huonomman numeron. Vaikka opettajien pitäisi olla työssään tasa-arvoisia joka arvioi ainoastaan oppimista, on siitä huolimatta opettajilla suosikit ja inhokit minkä takia "tuntiaktiivisuus" on vain helppo tekosyy opettajan epätasa-arvoiselle käytökselle.
Ja mitä tulee käytöksen arvointiin, on iso ongelma, jos oppilas joutuu kärsimään opettajan kiusaamisesta. Tällöin itseään puolustava oppilas saa "ongelmanuoren" maineen, jos puolustaa itseään, koska opettaja vs oppilas tilanteissa vanhempi valitsee helposti kiusaajan puolen, koska kiusaaja on opettaja. Ei toinen oppilas...
Ja mitä tulee itse numeroihin, pitäisi numerot mielestäni arvioida vain ja ainoastaan koearvosanoilla, koska ainoastaan kokeet korreloivat sen kanssa miten hyvin oppilas osaa jotain tiettyä oppiainetta.
Ja koska korostan vahvasti koearvosanojen keskiarvoa, pitäisi todistuksessa olla myös puolikkaita numeroita sellaisessa tilanteissa joissa kahdella eri henkilöillä on täysin sama koekeskiarvo 9,5. Tällöin on se riski, että suosikille laitetaan 10 ja "huonompi" saa tyytyä 9.
Joo tiedän kuulostaa erittäin monimutkaiselta ja ideologiselta haihattelulta, mutta se ei silti poista sitä faktaa, että koulumaailma on opettajien taholta epätasa-arvoinen, vaikka opettajat eivät sitä suoraan olisikaan.
Mitä mieltä te 1900-luvulla koulun käyneet olette mieltä? Olivatko opettajat silloin "tasa-arvoisia" vai vielä enemmän julkisesti epäreiluja?
Ap tuo on bullshittiä että huolellisuus olisi arvostettua työpaikoilla. Lapseni on tarkka ja huolellinen, ja hänelle ilkeiltiin jo työharjoittelupaikassa siitä, ettei hän halunnut tehdä mitään mitä ei tiennyt osaavansa hyvin. Ja ala on sellainen missä ei ole varaa virheisiin.
Sama on jatkunut kun hän siirtyi valmistuttuaan työelämään. Tarkkuutta ja huolellisuutta ei todellakaan arvosteta, vaan pitäisi olla nopea. Tiedän että olisi tehokkainta olla nopea ja hyvä, mutta harvasta on sellaiseen. Itse olen aina korostanut lapsille, että ensin pitää opetella tekemään asiat hyvin. Nopeus tulee myöhemmin.
Tartuin nyt tuohon ap:n sanomaan, että huolellisuutta arvostettaisiin työpaikoilla. Eikä työtä hakiessa katsota peruskoulun huolellisuuden arvosanaa.
En muuten edes tiedä mitä kouluissa nykyään arvioidaan, mutta jonkinlainen motivoituneisuuden arvosana voisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 vielä tässä.
Kun kirjoitin lapsestani että "hänelle ilkeiltiin jo työharjoittelupaikassa siitä, ettei hän halunnut tehdä mitään mitä ei tiennyt osaavansa hyvin", tarkoitin ettei hän halunnut mennä tekemään yksin asioita joita ei ollut vielä oppinut hyvin tai joihin ei ollut saanut perehdytystä. Vaikka toiset laiskuuttaan patistivat harjoittelijaa tekemään omia töitään.
Oli pakko korjata ettei tule väärä käsitys, ettei hän olisi halunnut tehdä töitä. Täällä kun aina ollaan huolellisia pilkunviilaamisessa.
Rapuneito kirjoitti:
En tiedä, koska olin lapsi 2000-luvulla, mutta voisikohan olla niin, että se on käytös/aineen arvosanoihin ympätty?
En ole ikinä ymmärtänyt, että miksi tuntiaktiivisuuden yms vähemmän tärkeiden asioiden pitäisi vaikuttaa todistuksen numeroon. Jos minulta kysytään, aineen arvosanan pitäisi olla koearvosanojen keskiarvo, koska olen erittäin varma siitä, että "tuntiaktiivisuus" yms ovat vain tekosyitä sille, miksi opettaja antaa huonomman numeron. Vaikka opettajien pitäisi olla työssään tasa-arvoisia joka arvioi ainoastaan oppimista, on siitä huolimatta opettajilla suosikit ja inhokit minkä takia "tuntiaktiivisuus" on vain helppo tekosyy opettajan epätasa-arvoiselle käytökselle.
Ja mitä tulee käytöksen arvointiin, on iso ongelma, jos oppilas joutuu kärsimään opettajan kiusaamisesta. Tällöin itseään puolustava oppilas saa "ongelmanuoren" maineen, jos puolustaa itseään, koska opettaja vs oppilas tilanteissa vanhempi valitsee helposti kiusaajan puolen, koska kiusaaja on opettaja. Ei toinen oppilas...
Ja mitä tulee itse numeroihin, pitäisi numerot mielestäni arvioida vain ja ainoastaan koearvosanoilla, koska ainoastaan kokeet korreloivat sen kanssa miten hyvin oppilas osaa jotain tiettyä oppiainetta.
Ja koska korostan vahvasti koearvosanojen keskiarvoa, pitäisi todistuksessa olla myös puolikkaita numeroita sellaisessa tilanteissa joissa kahdella eri henkilöillä on täysin sama koekeskiarvo 9,5. Tällöin on se riski, että suosikille laitetaan 10 ja "huonompi" saa tyytyä 9.
Joo tiedän kuulostaa erittäin monimutkaiselta ja ideologiselta haihattelulta, mutta se ei silti poista sitä faktaa, että koulumaailma on opettajien taholta epätasa-arvoinen, vaikka opettajat eivät sitä suoraan olisikaan.
Mitä mieltä te 1900-luvulla koulun käyneet olette mieltä? Olivatko opettajat silloin "tasa-arvoisia" vai vielä enemmän julkisesti epäreiluja?
Opsissa sanotaan, että näytön osaamisesta tulee olla jatkuvaa ja monimuotoista, ja jokaisella oppilaalla pitää olla vaihtoehtoisia tapoja antaa näyttöä. Eli on nimenomaan oppilaan etu, että numeroon sisältyy paljon muutakin kuin koetulos. Yksi koe voi mennä pieleen vaikka lemmikin kuoleman ja huonosti nukutun yön vuoksi, tuntityöskentelyyn taas tulee mahdollisuuksia parina satana päivänä vuodessa.
Omat lapseni ovat saaneet välillä todistukseen koearvosanoja huonompia arvosanoja ja välillä parempia, mutta mielestäni arvosanat ovat olleet aika hyvin linjassa todellisen osaamisen kanssa, vaikka lapseni ovat sitä sukupuolta ja temperamenttia, jota kuulemma tämän palstan mukaan koulussa syrjitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Duunari ammateissa ei tee mitään huolellisuudella. Ainoastaan raakaa voimaa ja tehokkuutta arvostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kun varmaan 80 prosentilla oppilaista on ADHD niin heille tulisi paha mieli, kun saisivat huolellisuudesta huonon arvosanan
Tarkoitat varmaan että heidän vilkkautensa on hyväksytty eikä haluta heille opettaa kärsivällisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä, ettei pilkunviilajia palkita.
En tiennytkään että huolellisuutta on joskus arvioitu arvosanalla koulussa. Onneksi ei enää minun aikanani, minä olen sitä ihmistyyppiä jolle sattuu huolimattomuusvirheitä vaikka istuisin nokka kiinni työssäni tarkistamassa sitä 12h putkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kouluaikanani käsiala (kaunokirjoitus) vaikutti huolellisuusnumeroon.
Koska nykypäivän haitallisella einesruualla, älylaitteilla ja tiktokilla keskittymiskykynsä pilanneet ADHD-lapset saisi siitä aina 4 tai korkeintaan 5. Tulisi niin monella paha mieli, että on helpompi vain jättää arvostelematta.
Huolellisuus vaikuttaa koearvosanoihin ja tuntityöskentelyyn, joten se on jo muutenkin joka aineen arvioinnissa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Duunari ammateissa ei tee mitään huolellisuudella. Ainoastaan raakaa voimaa ja tehokkuutta arvostetaan.
Lisään viellä että kokemusta on seuraavilta aloilta.
-talomaalari
-talonrakentaja
-autokorimekaanikko
-hitsari
Moni voisi yllättyä jos näkisi läheltä aidosti kun duunia painetaan mistä kaikkialta hieman "oikastaan" kun pomon mielestä ei ole aikaa sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Rapuneito kirjoitti:
En tiedä, koska olin lapsi 2000-luvulla, mutta voisikohan olla niin, että se on käytös/aineen arvosanoihin ympätty?
En ole ikinä ymmärtänyt, että miksi tuntiaktiivisuuden yms vähemmän tärkeiden asioiden pitäisi vaikuttaa todistuksen numeroon. Jos minulta kysytään, aineen arvosanan pitäisi olla koearvosanojen keskiarvo, koska olen erittäin varma siitä, että "tuntiaktiivisuus" yms ovat vain tekosyitä sille, miksi opettaja antaa huonomman numeron. Vaikka opettajien pitäisi olla työssään tasa-arvoisia joka arvioi ainoastaan oppimista, on siitä huolimatta opettajilla suosikit ja inhokit minkä takia "tuntiaktiivisuus" on vain helppo tekosyy opettajan epätasa-arvoiselle käytökselle.
Ja mitä tulee käytöksen arvointiin, on iso ongelma, jos oppilas joutuu kärsimään opettajan kiusaamisesta. Tällöin itseään puolustava oppilas saa "ongelmanuoren" maineen, jos puolustaa itseään, koska opettaja vs oppilas tilanteissa vanhempi valitsee helposti kiusaajan puolen, koska kiusaaja on opettaja. Ei toinen oppilas...
Ja mitä tulee itse numeroihin, pitäisi numerot mielestäni arvioida vain ja ainoastaan koearvosanoilla, koska ainoastaan kokeet korreloivat sen kanssa miten hyvin oppilas osaa jotain tiettyä oppiainetta.
Ja koska korostan vahvasti koearvosanojen keskiarvoa, pitäisi todistuksessa olla myös puolikkaita numeroita sellaisessa tilanteissa joissa kahdella eri henkilöillä on täysin sama koekeskiarvo 9,5. Tällöin on se riski, että suosikille laitetaan 10 ja "huonompi" saa tyytyä 9.
Joo tiedän kuulostaa erittäin monimutkaiselta ja ideologiselta haihattelulta, mutta se ei silti poista sitä faktaa, että koulumaailma on opettajien taholta epätasa-arvoinen, vaikka opettajat eivät sitä suoraan olisikaan.
Mitä mieltä te 1900-luvulla koulun käyneet olette mieltä? Olivatko opettajat silloin "tasa-arvoisia" vai vielä enemmän julkisesti epäreiluja?
Opsissa sanotaan, että näytön osaamisesta tulee olla jatkuvaa ja monimuotoista, ja jokaisella oppilaalla pitää olla vaihtoehtoisia tapoja antaa näyttöä. Eli on nimenomaan oppilaan etu, että numeroon sisältyy paljon muutakin kuin koetulos. Yksi koe voi mennä pieleen vaikka lemmikin kuoleman ja huonosti nukutun yön vuoksi, tuntityöskentelyyn taas tulee mahdollisuuksia parina satana päivänä vuodessa.
Omat lapseni ovat saaneet välillä todistukseen koearvosanoja huonompia arvosanoja ja välillä parempia, mutta mielestäni arvosanat ovat olleet aika hyvin linjassa todellisen osaamisen kanssa, vaikka lapseni ovat sitä sukupuolta ja temperamenttia, jota kuulemma tämän palstan mukaan koulussa syrjitään.
Olet oikeassa siinä, että joku koe voi mennä huonosti mennä huonosti, jos perheessä on surua. Olen silti sitä mieltä, että jos koulussa on kaksi täysin samoin tavoin menestyvää, toinen niistä saa todennäköisesti paremman todistuksen. Tämän takia toivon, että todistuksessa olisi myös puolikkaita. Ne puolikkaat eivät ehkä poista arviointi epätasa-arvoa suosikin ja inhokin välillä, mutta toivon mukaan pienentäisi epäreiluuden kuilua puolikkaalla, kun osaaminen on täydellisesti kahden numeron välillä
Mistä lähtien työelämässä ollaan arvostettu huolellisuutta? Se mikä työnantajia kiinnostaa on työn tehokkuus. Kirurgit ovat ainoat poikkeus missä täytyy olla huolellinen. Muuten asiakkaalta lähtee henki
Enpä ole tiennytkään että tästäkin on jo luovuttu.