Työkaverin raivarit - pitääkö sietää?
Työkaveri saa yhtäkkiä raivareita odottamattomista asioista. On rauhallinen ja ihan jees luonteeltaan, mutta ihan yllättäen saattaa alkaa huutaa päin naamaa. Tuntuu, että suustaan tulee mitä sattuu eikä sellaseen osaa reagoida mitenkään. Yleensä vain hiljaa kuunnellaan ja jatketaan töitä.
Pitääkö tällaista sietää? Vai pitäiskö kaveri pyytää lääkärin pakeille?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Minulla "palaa käämit" töissä aina toisinaan. Tiedostan ongelmani ja olen tietoinen että olen täysin ylikuormittunut ja että minulla tosiaankin on vakava burnout.
Huono työnjohto ja epäselvyydet työnkuvassa sekä epätasa-arvoinen kuormitus työtehtävissä ovat tämän aiheuttaneet. Itse en enää jaksa yrittää ottaa ongelmia puheeksi esihenkilön kanssa, kun siitä ei mitään hyvää ole kertaakaan seurannut ja koen sen täysin turhaksi. Hän mitätöi ja vähättelee.
Nyt yritän vain sinnitellä kesälomaan asti ja toivuttuani panostan kaikkeni uuden työpaikan löytääkseni.
Tälläkin viikolla vedin raivarit, vaikka kuinka yritin jaksaa. Kohta joku vastaa että hae sairauslomaa -
Ei tässä varmaan muukaan kohta auta, mutta en tiedä vaikuttaako se negatiivisesti uuden työpaikan löytämiseen.
Sairas työyhteisö sairastuttaa työntekijät.
Varmasti myös työkaverisi toivovat sinun löytävän uuden työpaikan.
Kasvata munat ja kestä!! Ei joka asiasta tarvi vetää hernettä nenään.
Munan puutteessa olevat naiset on juuri tuollaisia ja hysteerisiä myös. Se on aika sietämätöntä.
Hei hänellä saattaa olla tämä muotidiagnoosi eli ADHD. Itsellä ainakin ADHD aiheuttaa ihan hillittömiä raivareita ja siksi olen saanut sovittua työpaikalla, että en ole kauheasti ihmisten kanssa tekemisissä. Saan olla rauhassa ja tehdä, vaikka istuisin konttorilla. Kestän aika kovaakin palautetta ihmisiltä ja ei hetkauta minun elämääni, vaikka joku haukkuisi aivan täysin. Mutta mulla menee ihmisten typeryyteen kuppi täysin nurin ja sitten yleensä huudan tai vittuilen suorastaan. Valitettavasti tiimissämme on kaksi täysin typerää ihmistä ja heidän kanssaan en ole oikeastaan yhtään tekemisissä. Esimies on hoitanut työni niin, että olen niiden kanssa tekemisissä, joilla leikkaa pääkopassa edes auttavasti. Terapeutin kanssa käydään näitä läpi ja koitan aina hillitä itseni, mutta ei vain aina pysty jos en pääse itse katkaisemaan tilannetta ennen kuin se on päällä. Kyllä, olen saanut kenkää kahdesta paikasta käyttäytymisen vuoksi. Tämä firma ymmärtää sen, että ihmisiä on erilaisia ja ihmiset tarvitsevat erilaisia tukitoimintoja. En nyt ihan täysin aasikaan ole, koska on 4,7 keskiarvolla yliopiston insinöörin maisteritutkinto taskussa kahdelta alalta ja teen väitöskirjaa tällä hetkellä.
Kerran oli pelottavaa kun eräs nainen kertoi saaneensa juuri potkut edelliseltä työpaikalta niin, että pomo oli tullut yllättäen pöydän ääreen vartijan kanssa, mitään tavaroita ei saanut ottaa mukaan ja vartija saattoi ulos. Nainen tietysti kertoi tarinan kuin olisi ollut uhri, mutta jokin sai heti epäilemään, että pomolla oli ollut hyvä syy olla huolissaan turvallisuudesta. Varmaan joku vastaava raivaritapaus.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että hänellä on liikaa stressiä. Pitää sanoa hänelle suoraan, että sellainen käytös ei sovi työpaikalle ja että hänen on haettava apua, jos ei pysty hillitsemään itseään.
Mutta älkää piruilko. Sekin on epäasiallista käytöstä eikä kuulu työpaikalle.
Ihmisillä on erilainen stressinsietokyky ja kotonakin on voinut saada erilaiset käyttäytymismallit. Jos esim. vanhemmilta on aina mennyt herkästi kuppi nurin ja kotona on ollut paljon huutoa kasvuvuosina, niin silloinhan sitä pitää ihan normaalina käytöksenä.
Nykyaikana 1/10 työntekijöistä kantaa oikeasti vastuuta työstään. Tämä tarkoittaa sitä että yksi henkilö kantaa kaikkien kymmenen henkilön kuorman, jolloin **tus rupeaa helposti nousemaan. Minulle on muutama henkilö valittanut kuinka heille on aikaisemmassa työpaikassa huudettu esim. pomon toimesta. Enkä yhtään ihmettele. Noihin henkilöihin meinaa mennä minullakin käämi. Pääsäätöisesti kuitenkin vastuuta väistelevienkin kanssa jaksaa olla normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla "palaa käämit" töissä aina toisinaan. Tiedostan ongelmani ja olen tietoinen että olen täysin ylikuormittunut ja että minulla tosiaankin on vakava burnout.
Huono työnjohto ja epäselvyydet työnkuvassa sekä epätasa-arvoinen kuormitus työtehtävissä ovat tämän aiheuttaneet. Itse en enää jaksa yrittää ottaa ongelmia puheeksi esihenkilön kanssa, kun siitä ei mitään hyvää ole kertaakaan seurannut ja koen sen täysin turhaksi. Hän mitätöi ja vähättelee.
Nyt yritän vain sinnitellä kesälomaan asti ja toivuttuani panostan kaikkeni uuden työpaikan löytääkseni.
Tälläkin viikolla vedin raivarit, vaikka kuinka yritin jaksaa. Kohta joku vastaa että hae sairauslomaa -
Ei tässä varmaan muukaan kohta auta, mutta en tiedä vaikuttaako se negatiivisesti uuden työpaikan löytämiseen.
Sairas työyhteisö sairastuttaa työntekijät.Varmasti myös työkaverisi toivovat sinun löytävän uuden työpaikan.
Varmasti näinkin. Aika moni on jo täysin lannistunut työpaikan epäkohdista ja menee työpäivät "hällävälii"- asenteella ja on paljon sairauspoissaoloja.
Tämä kuormittaa toisia työntekijöitä entisestään kun työt kasaantuvat.
Noidankehä on valmis ja työnjohto vaan hymähtelee ylimielisesti. Tunnolliset työntekijät kuormittuvat ja laiskemmat lintsailevat entistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse. Kun työkaveri on rauhoittunut, sanot hänelle itselleen asiasta. Kirjaa itsellesi ylös mitä, missä ja milloin on tapahtunut aina, kun näin tapahtuu. Kerro asiasta myös esimiehellenne.
Minulla oli vastaava tilanne, olin kirjannut työkaverin räjähtämisiä ylös pidemmältä ajalta ja hän kiisti kaiken, kun esimies puuttui asiaan. Silmät kirkkaina työkaveri väitti minua valehtelijaksi ja käänsi tilanteen niin, että minä olen tehnyt väärin. Esimies ei siinä tilanteessa ottanut puolia ja jäi kyllä tosi paha maku suuhun. Hauskinta tässä on, että tästä räjähtelijästä on useampi ihminen esimiehelle valittanut, mutta esimies ei osaa tehdä asialle mitään.
Pitäisinonkun puuttua kyllä, tuo syö toisten jaksamista työpaikalla. Omalla työpaikalla tuollainen tyyppi on hakeutunut liittoon ja on siellä johtopaikoilla. Mutta onhan meillä jokaisella vastuu puuttua huonoon käytökseen oli liiton edustaja tai ei.
Räkäse naamalle joka kerta kun huutaa
Oli vastaavaa ja tein sen ratkaisun että pyysin huoneen vaihtoa, pyrin olemaan vähemmän tämän ihmisen kanssa tekemisissä, mutta hän pyrkii pakeilleni kaikenlaisten tekosyiden kanssa. Keskusteluista seuraa pommittamista, vittuilua ja muuta pientä hittuilua, ei siis kannata kaveerata. Älä myöskään provosoidu, ei kannata valittaa esimiehille jos se kortti on jo käytetty. Näitä ikäviä ihmisiä pitää vain vältellä ja välttää joutumasta yhteistyöhön heidän kanssaan, minimoida yhteistyö ainakin. Pidä työhuoneesi ovi kiinni jos voit, keskity omaan työhösi, kahvituntejakaan ei tarvitse viettää samaan aikaan jne. Näitä taitaa löytyä melkein joka työpaikasta.
Raivarit eivät ole milloinkaan hyväksyttäviä. Iso EI.