Millä tavalla elämä on Britanniassa erilaista?
Okei, vasemmanpuoleinen liikenne ja erilainen koulusysteemi.
Mutta mitä muita asioita?
Ilmasto ja sää riippuu varmaan asuinpaikastakin.
Kommentit (166)
Vaikka luokkayhteiskunta voi tarjota joillekin etuja, siinä on myös useita haittoja:
Epätasa-arvo: Luokkayhteiskunta luo epätasa-arvoa yhteiskunnassa. Tietyt luokat tai ryhmät voivat nauttia etuoikeuksista, kuten paremmasta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja mahdollisuuksista menestyä elämässä, kun taas toiset luokat ovat rajoitetumpia mahdollisuuksien suhteen.
Taloudellinen eriarvoisuus: Luokkayhteiskunta korostaa taloudellista eriarvoisuutta. Yleensä ylempiin luokkiin kuuluvat ihmiset omistavat suuremman osan yhteiskunnan varallisuudesta, kun taas alempiin luokkiin kuuluvilla on vähemmän resursseja ja mahdollisuuksia.
Sosiaalinen liikkuvuus: Luokkayhteiskunta voi rajoittaa sosiaalista liikkuvuutta. Ihmisten mahdollisuudet nousta ylöspäin luokkahierarkiassa voivat olla rajalliset, koska sosiaalinen asema periytyy usein sukupolvelta toiselle. Tämä voi johtaa siihen, että tietyt ryhmät jäävät jumiin alempiin luokkiin ilman mahdollisuutta parantaa asemaansa.
Syrjäytyminen ja epäoikeudenmukaisuus: Luokkayhteiskunta voi lisätä syrjäytymistä ja epäoikeudenmukaisuutta. Alempiin luokkiin kuuluvat ihmiset saattavat kokea syrjintää ja heikompia mahdollisuuksia elämässä, mikä voi johtaa sosiaaliseen eristyneisyyteen ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin.
Psykologiset vaikutukset: Luokkayhteiskunta voi aiheuttaa psykologisia vaikutuksia. Alempiin luokkiin kuuluvat ihmiset saattavat kokea aliarvostusta, itsetunnon heikkenemistä ja masennusta. Samalla ylemmät luokat saattavat kokea paineita ylläpitää asemaansa ja kilpailla muiden yläluokkien kanssa.
Yhteiskunnallinen jännite: Luokkayhteiskunta voi luoda yhteiskunnallista jännitettä. Kun ihmiset kokevat epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta, se voi johtaa sosiaalisiin konflikteihin.
Paljon parempi yhteiskunnan eheyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tämä pohjoismainen hyvinvointivaltio malli.
Briteissä in sopiva ilmasto, neljä vuoden aikaa mutta talvi lyhyt (noin kuukauden) ja kevät tulee jo helmikuussa sekä syksy vasta marraskuussa.
Rakastavat sarkasmia
Suomalaiset ei tieda million Britti sanoo ei
Vierailija kirjoitti:
Vaikka luokkayhteiskunta voi tarjota joillekin etuja, siinä on myös useita haittoja:
Epätasa-arvo: Luokkayhteiskunta luo epätasa-arvoa yhteiskunnassa. Tietyt luokat tai ryhmät voivat nauttia etuoikeuksista, kuten paremmasta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja mahdollisuuksista menestyä elämässä, kun taas toiset luokat ovat rajoitetumpia mahdollisuuksien suhteen.
Taloudellinen eriarvoisuus: Luokkayhteiskunta korostaa taloudellista eriarvoisuutta. Yleensä ylempiin luokkiin kuuluvat ihmiset omistavat suuremman osan yhteiskunnan varallisuudesta, kun taas alempiin luokkiin kuuluvilla on vähemmän resursseja ja mahdollisuuksia.
Sosiaalinen liikkuvuus: Luokkayhteiskunta voi rajoittaa sosiaalista liikkuvuutta. Ihmisten mahdollisuudet nousta ylöspäin luokkahierarkiassa voivat olla rajalliset, koska sosiaalinen asema periytyy usein sukupolvelta toiselle. Tämä voi johtaa siihen, että tietyt ryhmät jäävät jumiin alempiin luokkiin ilman mahdollisuutta parantaa asemaansa.
Syrjäytyminen ja epäoikeudenmukaisuus: Luokkayhteiskunta voi lisätä syrjäytymistä ja epäoikeudenmukaisuutta. Alempiin luokkiin kuuluvat ihmiset saattavat kokea syrjintää ja heikompia mahdollisuuksia elämässä, mikä voi johtaa sosiaaliseen eristyneisyyteen ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin.
Psykologiset vaikutukset: Luokkayhteiskunta voi aiheuttaa psykologisia vaikutuksia. Alempiin luokkiin kuuluvat ihmiset saattavat kokea aliarvostusta, itsetunnon heikkenemistä ja masennusta. Samalla ylemmät luokat saattavat kokea paineita ylläpitää asemaansa ja kilpailla muiden yläluokkien kanssa.
Yhteiskunnallinen jännite: Luokkayhteiskunta voi luoda yhteiskunnallista jännitettä. Kun ihmiset kokevat epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta, se voi johtaa sosiaalisiin konflikteihin.
Paljon parempi yhteiskunnan eheyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tämä pohjoismainen hyvinvointivaltio malli.
Jätit mainitsematta sen isoimman seikan, joka tekee Britanniasta huonon asuinmaan. Tiedät kyllä, mikä se on. Se johtaa konflikteihin ja jännitteisiin enemmän kuin mikään perinteinen luokkajako.
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta. Luokkanousu on erittäin vaikeaa. Koulutus on kallista- kaikki peruskoulun jälkeinen koulutus maksaa paljon. Yliopistokoulutus jopa monta kymmentä tuhatta/ lukukausi. Jos kuulut työväenluokkaan, kohtalosi on duunarityöt, joista ei siellä paljon makseta. Siksi ovat nyt kusessa, kun brexitin takia eivät saa Itö- Euroopasrmta duunareita tekemään halpatöitä. Moni nuori mies menee peruskoulun jälkeen armeijaan- saavat koulutuksen ja palkan. Tosin kyllä sitten joutuvat allekirjoittamaan monen vuoden sopimuksen ja tekemään testamentin samalla.
Eri yhteiskuntaluokista tulevat ihmiset seurustelevat ja viettävät aikansa samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien ihmisten kanssa. Ihan tavatonta olisi, kuten Suomessa, että käytäisiin samaa koulua tai opiskeltaisi samassa yliopistossa.
Ei Helsingissä enää käydä samoissa kouluissa. Yliopistoissakin erottuu luokat toisistaan. Jossain pikkukylässä ehkä noin.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka luokkayhteiskunta voi tarjota joillekin etuja, siinä on myös useita haittoja:
Epätasa-arvo: Luokkayhteiskunta luo epätasa-arvoa yhteiskunnassa. Tietyt luokat tai ryhmät voivat nauttia etuoikeuksista, kuten paremmasta koulutuksesta, terveydenhuollosta ja mahdollisuuksista menestyä elämässä, kun taas toiset luokat ovat rajoitetumpia mahdollisuuksien suhteen.
Taloudellinen eriarvoisuus: Luokkayhteiskunta korostaa taloudellista eriarvoisuutta. Yleensä ylempiin luokkiin kuuluvat ihmiset omistavat suuremman osan yhteiskunnan varallisuudesta, kun taas alempiin luokkiin kuuluvilla on vähemmän resursseja ja mahdollisuuksia.
Sosiaalinen liikkuvuus: Luokkayhteiskunta voi rajoittaa sosiaalista liikkuvuutta. Ihmisten mahdollisuudet nousta ylöspäin luokkahierarkiassa voivat olla rajalliset, koska sosiaalinen asema periytyy usein sukupolvelta toiselle. Tämä voi johtaa siihen, että tietyt ryhmät jäävät jumiin alempiin luokkiin ilman mahdollisuutta parantaa asemaansa.
Syrjäytyminen ja epäoikeudenmukaisuus: Luokkayhteiskunta voi lisätä syrjäytymistä ja epäoikeudenmukaisuutta. Alempiin luokkiin kuuluvat ihmiset saattavat kokea syrjintää ja heikompia mahdollisuuksia elämässä, mikä voi johtaa sosiaaliseen eristyneisyyteen ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin.
Psykologiset vaikutukset: Luokkayhteiskunta voi aiheuttaa psykologisia vaikutuksia. Alempiin luokkiin kuuluvat ihmiset saattavat kokea aliarvostusta, itsetunnon heikkenemistä ja masennusta. Samalla ylemmät luokat saattavat kokea paineita ylläpitää asemaansa ja kilpailla muiden yläluokkien kanssa.
Yhteiskunnallinen jännite: Luokkayhteiskunta voi luoda yhteiskunnallista jännitettä. Kun ihmiset kokevat epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta, se voi johtaa sosiaalisiin konflikteihin.
Paljon parempi yhteiskunnan eheyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tämä pohjoismainen hyvinvointivaltio malli.
Kaikki yhteiskunnat ovat luokkayhteiskuntia, myös suomalainen. Tekstis on typerintä mitä olen lukenut aikoihin.
Jotenkin huvittavaa, että täällä muka ymmärretään millaista siellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat välittömiä ja auttavaisia.
Näennäisesti, todellisuudessa mennään oma napa edellä hyvin usein. Myös kaksinaismoraali on vahvasti läsnä; muilta koskee ihan eri standardit kuin itseä ja omia virheitä ei osata lainkaan nähdä
miten tämä eroaa suomesta?
Tämä oli toisenlainen näkemys kommenttiin jossa väitettiin brittejä välittömiksi ja ystävällisiksi. Ei kommentti koskien eroavaisuuksia maiden välillä.
Britit nimenomaan ovat välittömiä ja ystävällisiä suomalaisiin verrattuna. Välittömyys saattaa umpimielisestä tuntua joskus tungettelevalta eikä ihmiset filtteröi yhtä tarkasti kuin Suomessa. Ja apua todellakin tarjotaan ihan eri tavalla kuin Suomessa on tapana. Hauku miten paljon lystäät, mutta itselleni on tarjottu ihan ilman taka-ajatuksia Englannissa majoitusta, muuttoapua, kyytejä, kutsuja lähes tuntemattomien koteihin jne. noin sata kertaa enemmän kuin Suomessa. Kyllä se aika paljon arkeen vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Rakastavat sarkasmia
Suomalaiset ei tieda million Britti sanoo ei
Sen tietää siitä, että lause alkaa joko "That's interesting..." tai "With due respect..."
Minulla on jotenkin tunne, että britit osaavat nähdä luokkayhteiskunnan läpi huumorilla. On varmasti niitä hyacintheja, mutta ylemmissä luokissa ihmiset eivät pidä numeroa itsestään. Luokat ja tittelit ovat jokseenkin olemassa, mutta niitä ei pidetä niin tärkeinä enää.
Asunnottomia ostarin ulkopuolella ja alikulkukäytävissä. Niitä ei päästetä edes kai yöksi lämpimään.
tätönen 23
Virailija kirjoitti:
Olin töissä Lontoon liepeillä vähän ennen Brexitiä, noin kuusi vuotta sitten. Kovasti on luokka yhteiskunta ja ulkomaalaisena olet sitten välittömästi hyvin pitkälle sitä alinta sakkia, varsinkin jos et osaa täydellistä englantia aksentteineen. Minua pitivät yleisesti ottaen itä-eurooppalaisena, useasti epäilivät puolalaiseksi. Eivät oikein arvostaneet ainakaan siihen aikaan itä-euroopasta tulleita, joten kohtelu oli aika mielenkiintoista. Tuli tutuksi mm. ravintoloissa, että joissakin paikoissa portsarit eivät päästäneet sisään, tai sinua ei palveltu tiskillä, vaikka olisit ollut selvinpäin.
Työelämässä syntyperäiset britit nopeasti etenivät urallaan esimiesasemaan, muilla oli sitten vaikeampaa.
Irlantilaisten kanssa tuli paljon paremmin juttuun, ehkäpä siksi, että he olivat ennen se alistettu kansanosa siellä, nyt he olivat pykälää ylempänä kun oli tullut paljon espanjalaisia ja itä-eurooppalaisia töihin.
Siksi englantia olisi hyvä osata vähän rallienkkua paremmin. Pääsee elämässä eteenpäin ihan eri tavalla.
Kas kun kukaan ei vielä ole maininnut niitä s..tanallisia vesihanoja! Ts kylmä- ja kuumavesihana vessassa erikseen eri puolilla pesuallasta. Joko sormet palavat tai jäätyvät kun peset käsiä.
Itse olen törmännyt hevospiireissä joka yhteiskuntaluokkaan. Kyllähän se niin menee että ratsastajat ovat yleensä yläluokasta ja hoitajat alaluokasta. Yläluokkaiset ovat korostetun kohteliaita ja ystävällisiä kaikille. Selän takana sitten puhuvat p.skaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on jotenkin tunne, että britit osaavat nähdä luokkayhteiskunnan läpi huumorilla. On varmasti niitä hyacintheja, mutta ylemmissä luokissa ihmiset eivät pidä numeroa itsestään. Luokat ja tittelit ovat jokseenkin olemassa, mutta niitä ei pidetä niin tärkeinä enää.
Oletko huomannut, että jokaisen Britannian pääministerin koulutustie on ollut Eton ja Oxford tai Cambridge? Luuletko todella, että Jostain Liverpoolin työläiskortteleista tultaisiin hallitsemaan Britannian kaltaista maata? Britannia on yksi jäykimpiä luokkayhteiskunta mitä länsimaailmasta löytyy.
Virailija kirjoitti:
Olin töissä Lontoon liepeillä vähän ennen Brexitiä, noin kuusi vuotta sitten. Kovasti on luokka yhteiskunta ja ulkomaalaisena olet sitten välittömästi hyvin pitkälle sitä alinta sakkia, varsinkin jos et osaa täydellistä englantia aksentteineen. Minua pitivät yleisesti ottaen itä-eurooppalaisena, useasti epäilivät puolalaiseksi. Eivät oikein arvostaneet ainakaan siihen aikaan itä-euroopasta tulleita, joten kohtelu oli aika mielenkiintoista. Tuli tutuksi mm. ravintoloissa, että joissakin paikoissa portsarit eivät päästäneet sisään, tai sinua ei palveltu tiskillä, vaikka olisit ollut selvinpäin.
Työelämässä syntyperäiset britit nopeasti etenivät urallaan esimiesasemaan, muilla oli sitten vaikeampaa.
Irlantilaisten kanssa tuli paljon paremmin juttuun, ehkäpä siksi, että he olivat ennen se alistettu kansanosa siellä, nyt he olivat pykälää ylempänä kun oli tullut paljon espanjalaisia ja itä-eurooppalaisia töihin.
Kannattaa opetella englantia ihan kunnolla, varsinkin puhumaan. Suomalainen oppii helposti hyvää englantia, se avaa ovia.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut että olisi oikeasti ilmainen terveydenhuolto/hammashuolto. Siis tottakai ne maksetaan veroista mutta laskua ei tulisi. En muista oliko lääkärinajat maksuttomia vai pelkästään hammashuolto/hammaslääkärinajat.
Paikkakunnasta riippuen terveydenhuolto toimii hyvin tai sitten se toimii todella todella surkeasti. On vastaanottoja ja sairaaloita, joista kannattaa pysyä erossa, jos haluaa pysyä hengissä/terveenä. Tietyissä synnytyssairaaloissa lapsikuolleisuus on järkyttävän korkea, ja myös äitikuolleisuus on moninkertainen verrattuna Suomen mihin tahansa synnytyssairaalaan. Kotisynnytyksetkin taitaa olla paikoitellen turvallisempia. Lääkäriin ei enää pääse - saa kyllä puhelu/videopuheluajan , mutta jos on vaikka kuulossa ongelmia, niin eipä noista kauheasti ole hyötyä. Monesti julkisella puolella on myös hyvin rajallista, mitä hoitoja ja lääkkeitä saa, tai esimerkiksi kuulokojeet on aika rajallisia (joo, mulla on tuttu, jolle tää on tärkeää, hankki sitten Specksaversilta kuulokojeet). Tutkimuksiin joutuu nykyään jonottamaan kuukausitolkulla, ja moni perusasia (fysioterapia esimerkiksi) on ihan mahdottomuus.
Noi toimi siis joskus ... kymmenen vuotta sitten vielä ihan ok. Brexit ja korona tuhosi lopullisesti.
Mutta on siis paikkakuntia, joissa homma pelaa. Lontoon tilanteesta en tiedä (en siis itse cityn enkä niiden ympäristökaupunkien).
Mä tunnen vaan työläistaustaista porukkaa, en yläluokkaa. Opettajia ei taideta lukea edes keskiluokkaan? Mut maanviljelijöitä jne mä tunnen jonkin verran. Maataloudessa on käynyt aika paha tuho osin Brexitin vuoksi, ja osin koronan vuoksi, kun halpatyövoimaa ei enää saanutkaan, ja toisaalta nää kaikki halavatun lakot vaikeuttavat kuljetuksia. Aika moni on luopumassa, eli ihan sama tilanne kuin Suomessakin.
Onhan siellä niitäkin, joilla menee hyvin, työpaikka on säilynyt, lapset pysyy terveenä eikä tartte tapella homeisten vuokrakämppien kanssa. Mä tunnustan ihan suoraan, ettei mulla ole enää hajuakaan siitä, miten noi asumistuet, vuokratuet, toimeentulotuet jne menee, sinnehän tuli se unversal credit ja sen varjolla moni tippui kokonaan tukien ulkopuolelle.
Mut jos tuntisin siis yläluokkaa tai edes keskiluokkaa, niin mun käsitys voisi olla aika lailla erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Virailija kirjoitti:
Olin töissä Lontoon liepeillä vähän ennen Brexitiä, noin kuusi vuotta sitten. Kovasti on luokka yhteiskunta ja ulkomaalaisena olet sitten välittömästi hyvin pitkälle sitä alinta sakkia, varsinkin jos et osaa täydellistä englantia aksentteineen. Minua pitivät yleisesti ottaen itä-eurooppalaisena, useasti epäilivät puolalaiseksi. Eivät oikein arvostaneet ainakaan siihen aikaan itä-euroopasta tulleita, joten kohtelu oli aika mielenkiintoista. Tuli tutuksi mm. ravintoloissa, että joissakin paikoissa portsarit eivät päästäneet sisään, tai sinua ei palveltu tiskillä, vaikka olisit ollut selvinpäin.
Työelämässä syntyperäiset britit nopeasti etenivät urallaan esimiesasemaan, muilla oli sitten vaikeampaa.
Irlantilaisten kanssa tuli paljon paremmin juttuun, ehkäpä siksi, että he olivat ennen se alistettu kansanosa siellä, nyt he olivat pykälää ylempänä kun oli tullut paljon espanjalaisia ja itä-eurooppalaisia töihin.
Kannattaa opetella englantia ihan kunnolla, varsinkin puhumaan. Suomalainen oppii helposti hyvää englantia, se avaa ovia.
Eihän tuossa ole kyse kielitaidosta. Edellinen kirjoittaja oli mam u brittiläisessä yhteiskunnassa ja tuli sellaisena myös kohdelluksi. Britit erosivat EU:sta päästäkseen eroon itäeurooppalaisista, joten ei ihme, että kirjoittajaakin halveksuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut että olisi oikeasti ilmainen terveydenhuolto/hammashuolto. Siis tottakai ne maksetaan veroista mutta laskua ei tulisi. En muista oliko lääkärinajat maksuttomia vai pelkästään hammashuolto/hammaslääkärinajat.
Maksuton mutta nykyään lehtijuttujen perusteella ylikuormittunut ja työpaikkana karsea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut että olisi oikeasti ilmainen terveydenhuolto/hammashuolto. Siis tottakai ne maksetaan veroista mutta laskua ei tulisi. En muista oliko lääkärinajat maksuttomia vai pelkästään hammashuolto/hammaslääkärinajat.
Maksuton mutta nykyään lehtijuttujen perusteella ylikuormittunut ja työpaikkana karsea.
Laatu on siellä paljon kiinni siitä mille lääkäriasemalle satut pääsemään kirjoille. Englannissa perusterveydenhuolto pyörii yksityisten lääkäriasemien kautta ja he joutuvat tämän vuoksi ottamaan tietyn kiintiön ihmisiä asiakkaikseen julkiselta puolelta. Jos sinulla on oikea osoite tai oikeat suhteet, pääset hyvälle lääkäriasemalle asiakkaaksi. Jos postinumero on väärä, pääset sille sekundalääkäriasemalle. Sama toimii hammashoidon puolella. Tämän lisäksi esimerkiksi hammaslääkäripuolella halvin mahdollinen hoito tapahtuu julkisista rahoista. Esimerkiksi jos sinulla on hammassärkyä, se paikataan, mutta halvimmalla mahdollisella materiaalilla paikan harjoittelija vetää sen paikan. Jos maksat siihen päälle lisää omasta pussista, voit valita hampaanvärisen paikan ja muuta premiumia. Tai sit voit mennä kokonaan yksityiselle niin ei tarvitse jonotella ja saat valita mitä hoitoa haluat.
Jääkö? Siksi ei ole tavatonta että +30 koulutetut, hyvässä työssä olevat aikuiset, jopa pariskunnat, asuu kommuuneissa jakaakseen elinkustannuksia koska kaikki on kallista, asumiskuluista työmatkoihin? Tai että reilusti parikymppiset ja sitä vanhemmat asuvat edelleen vanhempien kanssa taloudellisista syistä? Tämä etenkin Lontoossa.