Hahmotushäiriö: ilmansuunnat ja oikea ja vasen menevät sekaisin
Tosi kiva on. En mielelläni anna kenellekään ohjeita miten mennä jonnekin. Todennäköisesti neuvon mitä sattuu ja sen jälkeen vasta hoksaan että olisikin pitänyt kehottaa oikean sijasta kääntymään vasemmalle. Onneksi nykyään ihmiset käyttävät kännykkää liikkuessaan vieraassa paikassa.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Minulle ilmansuunnat ovat itsestäänselviä, niin kartalta katsottuna kuin maastossa. Kaupungissa olen sitten enemmän eksyksissä (ja tarkoitan nyt sitten Helsinki-Turku-Jyväskylä- kokoisia ja -laajuisia kaupunkeja, joku Forssa tai Salo on ihan eri asia). Ajaessa pystyn seuraamaan navigaattorin ohjeita, ja suurimman osan ajostahan teen viitoituksen perusteella, olen katsonut, että johonkin ajan tietä numero 108 tms. Tai tiedän, että jokin paikka on Ouluun menevän tien varrella, joten seuraan opastusta Ouluun, kyllä se tienvarren paikkakunta on sitten siellä viitoitettu.
Mutta vasen ja oikea - olin ihan hukassa niiden kanssa, kunnes opin VolvO:n. Mietin joskus, että pitäisi teipata rattiin se ;-) kun ooppelilla ajoin. Mutta nyt siitä on tullut automaatio, en edelleenkään siis muista automaattisesti kumpi suunta on kumpi, mutta kun luen päässäni volvon, niin tiedän, ja siihen menee 0,3s. En ole tuolle uhrannut sen enempää aikaa, homma toimii noin hyvin eikä kuormita aivokapasiteettiani. Niitä harvoja "muistisääntöjä" joita minulla on. Lounaan muistan siitä, että se on jo syöty... eli on lännessä ja alhaalla (=etelässä). Sen jälkeen muutkin väli-ilmansuunnat loksahtivat paikoilleen.
Yleensä ajo-ohjeita antava apukuski ei tajua millään tätä, että minulle ei kannattaisi sanoa oikealle tai vasemmalle, mutta yksi kolleega on aivan loistava. Hän yritti kerran neuvoa vasemmalle (ryhmityin nätisti oikealle) ja sen jälkeen hän neuvoi vain sinne ja tänne (sinne minun suuntaan ja tänne hänen suuntaansa) eikä kertaakaan enää ole ollut ongelmia. Mieheni kanssa on aivan turha kuvitella, että hän osaisi antaa ajo-ohjeita, koska ei hahmota lainkaan tiekarttaa eikä viitoituksia. Hän itse oppii reitit kerta-ajamalta, mutta jos reitti on täysin tuntematon, ei siitä ominaisuudesta ole hyötyä. Mieheni kuitenkin on nuoruudessaan ollut suunnistaja, ihan kisoissakin pärjännyt, joten en oikein ymmärrä (ei esimerkiksi oikeasti osaa käyttää kompassia), osasi lukea kartan maanmuoto-merkintöjä ilmeisesti?
Tykkään enemmän navigaattorista kuin apukuskista. Se aloittaa neuvomisen hyvissä ajoin. Apukuski saattaa vasta risteyksen kohdalla huudella, että nyt olisi pitänyt kääntyä oikealle.
Minulle ilmansuunnat ovat itsestäänselviä, niin kartalta katsottuna kuin maastossa. Kaupungissa olen sitten enemmän eksyksissä (ja tarkoitan nyt sitten Helsinki-Turku-Jyväskylä- kokoisia ja -laajuisia kaupunkeja, joku Forssa tai Salo on ihan eri asia). Ajaessa pystyn seuraamaan navigaattorin ohjeita, ja suurimman osan ajostahan teen viitoituksen perusteella, olen katsonut, että johonkin ajan tietä numero 108 tms. Tai tiedän, että jokin paikka on Ouluun menevän tien varrella, joten seuraan opastusta Ouluun, kyllä se tienvarren paikkakunta on sitten siellä viitoitettu.
Mutta vasen ja oikea - olin ihan hukassa niiden kanssa, kunnes opin VolvO:n. Mietin joskus, että pitäisi teipata rattiin se ;-) kun ooppelilla ajoin. Mutta nyt siitä on tullut automaatio, en edelleenkään siis muista automaattisesti kumpi suunta on kumpi, mutta kun luen päässäni volvon, niin tiedän, ja siihen menee 0,3s. En ole tuolle uhrannut sen enempää aikaa, homma toimii noin hyvin eikä kuormita aivokapasiteettiani. Niitä harvoja "muistisääntöjä" joita minulla on. Lounaan muistan siitä, että se on jo syöty... eli on lännessä ja alhaalla (=etelässä). Sen jälkeen muutkin väli-ilmansuunnat loksahtivat paikoilleen.
Yleensä ajo-ohjeita antava apukuski ei tajua millään tätä, että minulle ei kannattaisi sanoa oikealle tai vasemmalle, mutta yksi kolleega on aivan loistava. Hän yritti kerran neuvoa vasemmalle (ryhmityin nätisti oikealle) ja sen jälkeen hän neuvoi vain sinne ja tänne (sinne minun suuntaan ja tänne hänen suuntaansa) eikä kertaakaan enää ole ollut ongelmia. Mieheni kanssa on aivan turha kuvitella, että hän osaisi antaa ajo-ohjeita, koska ei hahmota lainkaan tiekarttaa eikä viitoituksia. Hän itse oppii reitit kerta-ajamalta, mutta jos reitti on täysin tuntematon, ei siitä ominaisuudesta ole hyötyä. Mieheni kuitenkin on nuoruudessaan ollut suunnistaja, ihan kisoissakin pärjännyt, joten en oikein ymmärrä (ei esimerkiksi oikeasti osaa käyttää kompassia), osasi lukea kartan maanmuoto-merkintöjä ilmeisesti?