Huomaako ihmisestä tosiaan, jos tämä "ei käy missään"?
Tällaisen kommentin siis sain yhdeltä mieheltä, itse olen 30+ nainen. Oon kait outo siinä mielessä, etten ole asunut muualla kuin täällä missä olen syntynyt ja elämäni ensimmäinen ulkomaan matka oli risteily Tallinnaan viime vuonna. Kyse ei ole rahasta vaan siitä, että en tiedä miten esim. lentokentällä toimitaan ja muutenkin vieraissa maissa on erilainen ja outo kulttuuri ja mm. ruokamyrkytyksen riski.
Tallinnassakaan en osannut ottaa rennosti, koska ruoka oli vähän erikoista ja ilmapiiri erilainen kuin Suomessa. Samoin laivalla tuli huono olo. Oon tykännyt elää näin, tavallista arkea ja vapaa-aikana esim. Netflix. En sitten tiedä pitääkö tässä alkaa väkisin matkustelemaan, jotta olisi tarpeeksi mielenkiintoinen miehille...
Kommentit (64)
Ei siinä mitään vikaa ole, mutta kyllä sen huomaa. Jos vastapuoli on lujemmin kiinni oman elämän ohjaksissa ja tekee sellaisia asioita, mitä haluaa ja menee omassa elämässä eteenpäin, niin ei siihen sitten sovi kumppani, joka ei halua minkään muuttuvan, kokeilla mitään. Asia on isompi kuin matkustelu sinällään.
On niitä, jotka lähtevät ja niitä, jotka jäävät. Oleellista on tietää, missä porukoissa itse seisoo.
Siis sä haluaisit, mutta et uskalla/osaa. Tietenkin silloin lyöttäydyt sellaisen miehen kanssa yhteen, joka opettaa sulle nuo asiat ja tulee mukaan.
Kyllä sen ihmisestä huomaa, jos ei ole käynyt koskaan missään eikä nähnyt muita kulttuureita. Eikä siinä ole siis mitään pahaa, kukin tavallaan, mutta kannattaa miettiä että jättääkö jonkin asian väliin ihan turhaan pelätessään.
Onko kyse reissaamisesta, vai oletko ihan kotimaassakin niin autistisen jumittunut rutiineihisi, ettet ikinä kokeile mitään uutta vaan olet vain kotona ja syöt nakkikastiketta?
Hupimatkailu on melko tuore juttu ihmiskunnan historiassa. Ihmisille on ollut luontaista asua ja elää vaan siinä omassa pienessä piirissään ja kylässään. Ei se outoa ole tänäpäivänäkään, jos elää kuten ennen vanhaan.
Etkö edes naapuripitäjään ole uskaltautunut? On kyllä outoa.
Oletko varma ettet halua kokeilla vai et halua kokeilla koska sinua ahdistaa nuo asiat? nimittäin itse olen samanlainen. Olen pitkittänyt esim lentsikassa matkustamista koska koko asia pelottaa ja ahdistaa.
Onhan tuo sellaista tynnyrissä elämistä. Aivoille tekee hyvää kokea uusia asioita. Matkustaminen on helppo tapa kokea uusia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisestä välittyy ensin sukupuoli, sitten ulkonäkö, ja ikähaarukka.
Sitten arvioidaan lähestyttävyys ja status.
Reissaaminen ei näy missään.
Kyllä se näkyy, ihmisen suhtautumisessa muihin, ajatusmaailmassa, ja käytöksessäkin.
Mitä usemmassa paikassa on asunut, matkustanut, sitä enemmän on nähnyt erilaista elämää ja ihmisiä.
Tälläinen tekee ihmisestä avara katseisemman, joustavamman ja elämää monipuolisesti ymmärtävän ihmisen.
Tällänen ihminen ei osoittele ensimmäisenä sormella muiden ihmisten erilaisuutta. Ei valita pikkuasioista, eikä nyrpistele nokkaansa jokaiseen, tavallisuudesta poikkeavaan asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme ettei ihmiset kestä enää mitään, jos ulkomaanmatkailukin on liikaa. Kaiken pitää olla tuttua ja turvallista.
Entäs ne jotka valitsee aina saman matkailukohteen. Menee rantalomalle sinne missä saa myös suomalaista palvelua esim. espanjaan.
Ulkomailla kävijätkin hakee tuttua ja turvallista.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo sellaista tynnyrissä elämistä. Aivoille tekee hyvää kokea uusia asioita. Matkustaminen on helppo tapa kokea uusia asioita.
Aivan. Mutta kaikilla ei rahaa matkustella ulkomailla.
Nähtävyyksien suhteen, voi netissä matkustella virtuaalisesti, joka ikinen päivä.
-eri
Jotkut ainakin kuvittelevat huomaavansa tai sitten ovat hölmöydensä lisäksi häijyjä.
En toisaalta ymmärrä miksi pitäisi käydä jossakin ja kenen vuoksi sitä edes pitäisi?
Jos ei koe tarvetta "käydä missään" niin ei kait se ole muilta pois vai senkö vuoksi käyvät härkkimään koska elävät jonkun toisen elämää vaatien että muidenkin pitää tehdä niin?
Miehistä puheenollen jotkut "miehet" tykkää kun olen itsenäinen nainen joka ei draamasta pittaa ja haluaa tasavertaisen parisuhteen mutta siitä se "riemu" vasta repeääkin kun käy ilmi että se pitää paikkaansa eikä ole muutettavissa.
Sunlaisia miehiäkin on olemassa ja on myös sellaisia jotka hyväksyy toisen sellaisenaan kuin on oli sitten kyse maailman matkaajasta tai mistä tahansa.
Mä olen käynyt vaikka missä, mutta on paikkoja ja tilanteita joihin en totu ikinä eikä mun tarvitse siitäkään huolimatta vaikka jollekin toiselle se on olevinaan isokin ongelma. Tuossa tulee itellä se raja vastaan että pitäköön ongelmansa koska se ei ole mun.
Voihan joustamaton ja epävarma käytös johtua muustakin kuin kotona ja tutuissa kuvioissa jumittamisesta. Mutta ainakin uusien asioiden karttaminen aiheuttaa joustamattomuutta ja epävarmuutta. Joka puolestaan ahdistuneisuusoireita. Lisäksi pienet sosiaaliset piirit ja vain tutuissa kuvioissa pitäytyminen ovat yksi suurimmista muistisairautta aiheuttavista asioista.
Jos viihdyt parhaiten perusarjessa ja tutuissa ympyröissä, miksi ruveta muuttamaan sitä vain jonkun toisen vuoksi? Kaikki eivät ole reissuihmisiä vaan viihtyvät parhaiten kotona. Eri asia olisi, jos itse haluaisit mennä ja tehdä mutta et esimerkiksi voimakkaan ahdistuksen takia pystyisi. Silloin omalle hyvinvoinnillesi olisi tärkeää selvittää, mistä ahdistus johtuu ja mitä sille voisi tehdä, jotta se ei turhaan kaventaisi elinpiiriäsi.
Näin yleisenä havaintona voisi sanoa sen, että aina kyse ei ole konkreettisesti matkustelusta ulkomailla vaan siitä, millainen elämänasenne sinulla on ja millaisia viboja ihmiset sinusta saavat. Joku ei ole käynyt eläessään ehkä kertaakaan Suomen rajojen ulkopuolella tai asunut muualla kuin synnyinpaikkakunnallaan mutta seuraa aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita, on innokas kokeilemaan uusia harrastuksia tai vaikka tykkää kokata kotona muunnelmia eri maiden perinneruoista. Toinen ei ole taas kiinnostunut oikein mistään, suunnilleen lempivärikin on "ihan sama" tai "emmä oikein tiiä", vaikka saattaakin tehdä jonkun Euroopan-matkan vuosittain. Ettei kukaan pitäisi häntä tylsänä. Veikkaan, että ensiksi mainittua pidetään mielenkiintoisempana ja "kokeneempana" persoonana, vaikka hän ei käytännössä koskaan käy missään. Peruselämänasenne ratkaisee, ei niinkään se, mitä henkilö konkreettisesti tekee. Avoin ja ympäristöstään kiinnostunut ihminen on puoleensavetävämpi kuin apaattinen ja epävarma, joka joskus tekee "jänniä" juttuja ikään kuin näön vuoksi.
En ole tuntenut henkilöä, jonka kohdalla ap:n kuvailemat asiat eivät olisi olleet merkki yleisestä neuroottisuudesta ja pelokkaasta elämän asenteesta. Nämä ovat sellaisia asioita, joita en voi kestää läheisissä ihmissuhteissani, vaikka matkustaminen tai muu sellainen ei mulle niin tärkeää olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset kelpuuta kotihiirimiestä?
Olen muutaman "kotihiiren" kanssa jutellut ja ovat oikeasti olleet vähän liiankin erilaisia kuitenkin. Yksi oli lievästi kehitysvammainen ja toinen selkeästi mielenterveysongelmainen, tuo jälkimmäinen vainosi mua ja tuli työpaikalleni huutelemaan. Olen itse tylsä, mutta elän silti ihan normaaliaikuisen elämää. :(
ap
Luulen vahvasti, että naisille ei riitä tässä tapauksessa samanlainen mies, kuin itse nainen on. Nainen odottaisi mieheltä maskuulinista energiaa ja huolenpitoa. Tällainen kotihiirinainen haluaisi ihan erilaisen miehen, kuin kotihiirimies.
No luulet väärin. Mitä sä tulet tänne selittämään, mitä naiset haluaa kun et nainen ole itse?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen huomaa. Jokaisen pitäisi sivistää itseään ja tutustua myös muihin maihin ja kulttuureihin. Ei ole normaalia pyöriä aina samoissa kuvioissa ja piireissä.
Entä, jos sairastaa vaikeaa agorafobiaa kuten minä, eikä yksinkertaisesti ole mahdollista matkustella, kun hädin tuskin uskallan liikkua lähiympäristössäkään?
En itsekään oikein matkustele mutta ap vaikuttaa vähän liian rajoittuneelta. Kyllä minä Suomessa kuitenkin tykkään syödä välillä intialaista, sushia tai pitsaa. Tai lähteä vaikka kesäiltana spontaanisti ja suunnittelematta iltauinnille tai ystävän kanssa drinkille. En tiedä olisivatko nuokin aplle liian omituisia juttuja. En itse tahdo kuitenkaan viettää koko vapaa-aikaa netflixin parissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen huomaa. Jokaisen pitäisi sivistää itseään ja tutustua myös muihin maihin ja kulttuureihin. Ei ole normaalia pyöriä aina samoissa kuvioissa ja piireissä.
Entä, jos sairastaa vaikeaa agorafobiaa kuten minä, eikä yksinkertaisesti ole mahdollista matkustella, kun hädin tuskin uskallan liikkua lähiympäristössäkään?
No se varmasti rajaa potentiaalisia kumppaniehdokkaita aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen huomaa. Jokaisen pitäisi sivistää itseään ja tutustua myös muihin maihin ja kulttuureihin. Ei ole normaalia pyöriä aina samoissa kuvioissa ja piireissä.
No et varmasti huomaa, et ainakaan minusta.Mitenkään. Osaa useita kieliä, olet opiskellut maantietoa ja matkailen netin kautta, koska on kivampi olla kotona. Tiedän useimmat paikat paremmin kuin matkailijahiipparit ikinä. Osaan keskustella miltei minkä maan tahansa asioista päivitettynä. Kun taas matkailevat kaverit kyselevät minulta paikkoja :D
Minua pidetään hirveän tylsänä ja rauhallisena, vaikka olen asunut ulkomailla, ollut onnettomuuksissa, sammuttanut metsäpaloa jne.
Olen perusluonteeltani tasainen ja vähäpuheinen. Ihmiset luulevat elämäni olevan yhtä harmaata kuin ensivaikutelma minusta.
Sinä vaikutat ehkä ahdistuneelta etkä siksi vaikuta ns maailmankansalaiselta.