Mikä mua vaivaa kun loukkaannun kaikesta ja kuvittelen ihmisten haluavan mulle pahaa?

Up

Lapsuudenperheessä narsismia, eli sinulle on aidosti tahdottu pahaa. Lisänä pitkään jatkunut koulukiusaaminen. Itsellä ainakin nämä aiheuttaneet vastaavan kokemuksen.

Voi olla paranoidinen skitsofrenia. Nehän monesti epäilee ja luulee, että muut haluavat pahaa itselleen.

Korjaan yhden asian: en ole haukkunut ketään. Olen puhunut faktuaalisista asioista, mitä on sanottu ja tehty. Olen puhunut siitä miltä nämä asiat ovat tuntuneet minusta. Terapeutti kyllä ymmärtää että minulla on paljon vihan tunteita joista täytyy päästä yli. Ja varsinkin kun olen puhunut perhepiirissä näistä asioista, en ympäri kyliä niin kuin jotkut. Ihminen joka kertoi sinulle näistä asioista liioitteli, jotta varmistaisi sen että saa tukea sinulta. Et ole ilmeisesti huomannut, että olet tekemisissä ihmisen kanssa, jonka ongelma on pakonomainen valehtelu. Huomaat sen kyllä ajan kanssa. Sitä minä en ymmärrä miksi sinulla on niin suuret aggressiot minua kohtaan.

Kyllähän ihmiset on aika hirveitä. Joka muuta väittää, menköön vähäksi aikaa matkustamaan Helsingin metroon edestakaisin. Katsokaa ihmisten kasvoja. Niillä on ilkeitä ilmeitä. Itsekkyyttä, huomiohakuisuutta, ahneutta, tylyyttä. Naiset kyllä laittautuvat vimpan päälle ja ottavat täytettä huuliin ja nostattavat langoilla kulmiaan. Mutta kun ei ole hyviä ja ystävällisiä tunteita muita kohtaan vaan pelkkää itsekkyyttä, se näkyy naamasta. Ei olla kauniita, ei. Nykymedia tuo esiin juuri tällaisia "kaunottaria", joiden naamasta paistaa metrien päähän typeryys, ilkeys ja itsekkyys. Siinä ei Kardashian-meikki auta.

Vierailija kirjoitti:

On tainnut olla turvaton lapsuus ja traumoja elämässä. Ainoa tie pois tuosta kierteestä on muuttaa asennetta muita ihmisiä kohtaan. Aloita olemalla kiitollinen, mieti mistä voit elämässäsi olla kiitollinen ja kenelle. Ole kannustava muita kohtaan ja opettele iloitsemaan muiden menestyksestä. Mieti miten voit auttaa muita. Vie painopiste pois itsestäsi ja keskity elämiseen.

Sitten siinä voi käydä niin että hukkaa itsensä kokonaan. 

Itse pärjään hyvin samanhenkisten ihmisten kanssa tarvittaessa. Ja ihmeellisintä on että vanhemmat ja sisarukset on kovia ja epäempaattisia ihmisiä.  Ja heidän kansaan en halua olla tekemisissä.

Epävakaa, trauma

Lopeta pehmeiden rasvojen käyttö ruoassa, käytä vain kovia rasvoja, aivot tykkää siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tainnut olla turvaton lapsuus ja traumoja elämässä. Ainoa tie pois tuosta kierteestä on muuttaa asennetta muita ihmisiä kohtaan. Aloita olemalla kiitollinen, mieti mistä voit elämässäsi olla kiitollinen ja kenelle. Ole kannustava muita kohtaan ja opettele iloitsemaan muiden menestyksestä. Mieti miten voit auttaa muita. Vie painopiste pois itsestäsi ja keskity elämiseen.

 

Miksi muita pitäisi voida auttaa? Eivät hekään ole auttaneet minua. Tämä on minusta outo ajatus. Miksi pitäisi loppu viimeksi antaa kellekään mitään jollei itsekään saa koskaan keltään mitään muuta kuin ilkeitä asioita? Hirveä ajatus uhrautua muiden puolesta.

Ei muiden auttaminen tarkoita uhrautumista. Tässä näkyy tuo ajattelusi kieroutuneisuus. Ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun pääsee auttamaan muita.

Juurikin näin. Ihminen on aidosti onnellisin voidessaan auttaa muita. Tätä on ihan tutkittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tainnut olla turvaton lapsuus ja traumoja elämässä. Ainoa tie pois tuosta kierteestä on muuttaa asennetta muita ihmisiä kohtaan. Aloita olemalla kiitollinen, mieti mistä voit elämässäsi olla kiitollinen ja kenelle. Ole kannustava muita kohtaan ja opettele iloitsemaan muiden menestyksestä. Mieti miten voit auttaa muita. Vie painopiste pois itsestäsi ja keskity elämiseen.

 

Miksi muita pitäisi voida auttaa? Eivät hekään ole auttaneet minua. Tämä on minusta outo ajatus. Miksi pitäisi loppu viimeksi antaa kellekään mitään jollei itsekään saa koskaan keltään mitään muuta kuin ilkeitä asioita? Hirveä ajatus uhrautua muiden puolesta.

Ei muiden auttaminen tarkoita uhrautumista. Tässä näkyy tuo ajattelusi kieroutuneisuus. Ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun pääsee auttamaan muita.

Joopajoo, en ole syntynyt tänne auttaakseni muita, vaan nauttimaan elämästäni.

Jos muut puhuvat minusta, on se tietysti ihailua. Jos eivät ihaile, ovat tyhmiä. Sillä voi jättää panettelut omaan arvoonsa. Panettelija alentaa vain itsensä.

Arvopohjainen realismi? 

Harhaluuloisuushäiriö? 

https://www.mielenterveystalo.fi/fi/f600-epaluuloinen-persoonallisuus