Lue keskustelun säännöt.
Miksi kukaan ei halua olla mun kaveri?
31.05.2023 |
Minulla on yksi lapsuudenystävä, joka oma-aloitteisesti kyselee kuulumisia ja saattaa ehdottaa itse tapaamista. Hyvä niin, sillä hän on kultaakin kalliimpi ihminen. Näemme silti melko harvoin. Hän on mun ainut kaveri.
Kaikki lapsuudenystävät ovat kaikonneet. Huomasin, että vuodesta toiseen se olen minä, joka ottaa yhteyttä. Tämä sama toistui jo teininä. Olisin varmaan ollut täysin yksin myös lapsuuden ja teini-iän, ellen olisi itse niin aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yrittänyt olla yhteydessä toisiin ja kysyä pääsenkö mukaan. Nyt olen 35v ja jo vuosia ollut se, joka ylläpitää kontakteja. Tajusin myös, ettei ihmiset pidä mua läheisenä tai tärkeänä, sillä he eivät koskaan kertoneet mulle asioita. Saattoi olla, että joku, jota pidin hyvänä ystävänä oli mennyt naimisiin ja olin täysin tietämätön asiasta. Lopulta päätin, että en ota enää yhteyttä. Kyllä he ottavat, jos kaipaavat. Vuoteen en ole kuullut kenestäkään mitään.
Työpaikallani on melko pieni ja tiivis yhteisö. Huomasin myös, että olen täysin out kaikesta työpaikallani. Minut unohdetaan kutsua mukaan, en kuulu mihinkään whatsapp ryhmään ja mulle ei jaeta samoja asioita, mitä muille. Olin hoitovapaalla 2,5v ja sinä aikana ei kukaan ollut missään yhteydessä. Muut työntekijät ovat kuitenkin keskenään tavanneet hoitovapaidensa aikana ja heidän kuulumisiaan on kyselty. Ehdotin itse tapaamisia ja kysyin kuulumisia. Kerran piti muutaman muun tulla lapsineen meille kylään, mutta tapaaminen peruuntui. Muutaman päivän päästä olivat kaikki tavanneet toisaalla ja mua ei kutsuttu. Jos palaan lomalta töihin, olen ainut kenen lomakuulumisia ei kysytä. Mikäli kerron lomasta jotain itse, niin joku saattaa alkaa puhua päälle toista asiaa.
Olen huomannut masentuneeni jonkun verran ja kärsin siitä, että minussa on selvästi jotain vikana.
Kommentit (77)
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Miten ap ehtisi olla ilkeä ja käytöstavaton kun kukaan ei kuuntele eikä ole missään tekemisissä hänen kanssaan. Ollaakseen jotain jossakin sinun pitää ensiksi olla läsnä ja jotain että ylipäätään kykenet suututtamaan ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Tässähän olikin jotain todella lohdullista ja rohkaisevaa...
Kun on tälläinen yksinäinen ihminen, niin siitä tulee kai jonkinlainen itseään toistava kierre. Ei oikein enää edes osaa ystävystyä. Ja jos joskus yrittää ja epäonnistuu, niin ei halua enää edes yrittää. Kyllähän minä tiedän että vika on minussa, en vain osaa korjata sitä. Ei kukaan ole oikeastaan koskaan tykännyt minusta ja minun kanssa ollaan vain jos on pakko. Olen jotenkin tosi ulkopuolinen. Jos minulla ei olisi perhettä ja lapsia jotka tarvitsevat minua, niin ihan sama vaikka kuolisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Miten ap ehtisi olla ilkeä ja käytöstavaton kun kukaan ei kuuntele eikä ole missään tekemisissä hänen kanssaan. Ollaakseen jotain jossakin sinun pitää ensiksi olla läsnä ja jotain että ylipäätään kykenet suututtamaan ihmiset.
Onhan hän ainakin ollut, kun aloituksessa kertoo että on itse ylläpitänyt kontakteja ja kysellyt pääseekö mukaan. Sen lisäksi hän ilmeisesti käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Tässähän olikin jotain todella lohdullista ja rohkaisevaa...
Kun on tälläinen yksinäinen ihminen, niin siitä tulee kai jonkinlainen itseään toistava kierre. Ei oikein enää edes osaa ystävystyä. Ja jos joskus yrittää ja epäonnistuu, niin ei halua enää edes yrittää. Kyllähän minä tiedän että vika on minussa, en vain osaa korjata sitä. Ei kukaan ole oikeastaan koskaan tykännyt minusta ja minun kanssa ollaan vain jos on pakko. Olen jotenkin tosi ulkopuolinen. Jos minulla ei olisi perhettä ja lapsia jotka tarvitsevat minua, niin ihan sama vaikka kuolisin.
En minä yrittänyt olla lohduttava tai rohkaista. En tiedä miten tilanteesi korjaantuu. Ehkä voisit juottaa jonkun tuttavasi kunnon känniin ja kysyä että mikä mättää. Jos joku suostuisi edes hiukan avaamaan miksi seurasi ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puutteelliset kaveritaidot. Kavereilta pitää saada jotain positiivista itselleen. Ilman tätä kaverisuhteet taantuvat.
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
"Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa."
😅 Melkoiset projisoinnit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
"Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa."
😅 Melkoiset projisoinnit
Nämä olivat esimerkkejä sellaisista asioista, joiden kuvittelen aiheuttavan sen että tiettyä ihmistä vältellään koko ikänsä ja eri ympäristöissä. En tietenkään voi tietää oikeaa syytä.
Pyytäisin kauniisti teitä ihmisiä jotka kärsitte yksinäisyydestä alkamaan todella tutustumaan omaan itseenne enkä tarkoita peroonalliseen minuuteen eli egoon vaan siihen mitä meistä on sisäisen ehtymättömän onnen lähde.
Tutustukaa seuraaviin henkilöihin ja heidän elämäänsä.
Ramana Maharshi
Rupert Spira
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule, voin kertoa että ei ne ihmissuhteet ole muillekaan helppoja. Milloin joku alkaa takertua aivan hulluna, milloin tulee jotain muuta ihan ihmeellistä käytöstä vastaan. Suomessa on muuten aika vakio tuo että työporukassa jätetään joku ulkopuolelle, jotkut vaan jää hiekkalaatikkotason touhuihin loppuelämäkseen semmoista se on
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Minun kokemukseni mukaan suosituimpia ovat räväkät ja suulaat mutta itsekeskeiset, ehkä vähän narsistisetkin ihmiset. Ilmeisesti sen takia, kun heidän elämässään sattuu ja tapahtuu, vaikkakin monesti kyseenalaisia asioita. Ihmisinä heitä ei voi luonnehtia varsinaisesti hyviksi tyypeiksi. Suuri osa ihmisistä ei ole sosiaalisesti kovin skarppeja ja moni kuvittelee tulevansa itsekin suosituksi tällaisen oman elämänsä kuningattaren/kuninkaan vanavedessä. Tosiasiassa tällainen keskipistetyyppi ei luovuta paikkaansa kenellekään ja nauttii siitä, kun on saanut hoviinsa elämään sisältöä kaipaavia, helposti sumutettavia jäseniä.
Aloittajan kohdalla on vaikea sanoa, miksi kukaan ei halua ystävystyä kanssasi. On mahdollista, että sinulla on vain käynyt pahuksen huono tuuri ja olet kohdannut henkilöitä, joiden kanssa käsityksenne ystävyydestä eivät ole natsanneet. On yleistä, että toinen kuvittelee suhteen olevan hyvinkin läheinen ja toiselle taas kyseessä on hyvänpäiväntuttavuus.
Ehkä se, että mainitset olleesi aloitteellinen ja aktiivinen pitämään yhteyttä, on tulkittu väärin. Jotkut kaverisi ovat saattaneet saada käsityksen, että olet jotenkin epätoivoinen tai että pidät heihin yhteyttä vain siksi, ettet jäisi yksin. Et sen vuoksi, että haluaisit olla kavereita juuri heidän kanssaan. Tässä spekuloinnissani ei välttämättä ole mitään totuuspohjaa eikä se ole sinun syysi, jos sinut ja aikeesi on tulkittu väärin. Osa ihmisistä on joko aiempien huonojen kokemusten tai vain perusluonteen takia epäluuloisia ja ottavat jalat alleen heti, jos jokin vaikuttaa ystävyyssuhteessa heidän mielestään oudolta tai epämääräiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Miten ap ehtisi olla ilkeä ja käytöstavaton kun kukaan ei kuuntele eikä ole missään tekemisissä hänen kanssaan. Ollaakseen jotain jossakin sinun pitää ensiksi olla läsnä ja jotain että ylipäätään kykenet suututtamaan ihmiset.
Onhan hän ainakin ollut, kun aloituksessa kertoo että on itse ylläpitänyt kontakteja ja kysellyt pääseekö mukaan. Sen lisäksi hän ilmeisesti käy töissä.
Ei se elämä aina toimi niin, että olet hyväksytty vaikka olisit paras tyyppi maailmassa. Se on näissä ihmisissä itsessään se epäsopivuus. Suuri osa ihmisistä on toistensa elämässä vain hyötyäkseen tai päästäkseen osaksi draamaa tai sitä tirkistelläkseen. Kummasti on ihmissuhde rintamalla hiljaista jos oma elämäsi ei ole viihteenä muille.
Älä kirjoita pitkiä lorikoita, ei jaksa lukea, eikä kiinnosta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Tässähän olikin jotain todella lohdullista ja rohkaisevaa...
Kun on tälläinen yksinäinen ihminen, niin siitä tulee kai jonkinlainen itseään toistava kierre. Ei oikein enää edes osaa ystävystyä. Ja jos joskus yrittää ja epäonnistuu, niin ei halua enää edes yrittää. Kyllähän minä tiedän että vika on minussa, en vain osaa korjata sitä. Ei kukaan ole oikeastaan koskaan tykännyt minusta ja minun kanssa ollaan vain jos on pakko. Olen jotenkin tosi ulkopuolinen. Jos minulla ei olisi perhettä ja lapsia jotka tarvitsevat minua, niin ihan sama vaikka kuolisin.
En minä yrittänyt olla lohduttava tai rohkaista. En tiedä miten tilanteesi korjaantuu. Ehkä voisit juottaa jonkun tuttavasi kunnon känniin ja kysyä että mikä mättää. Jos joku suostuisi edes hiukan avaamaan miksi seurasi ei kiinnosta.
Sinä se ainakin olet ihan huikean upea ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain sinussa selvästi on, jos sama kuvio toistuu vuosikausia ja kaikissa porukoissa. Ehkä olet ilkeä, käytöstavaton tai ylimielinen, ehkä vain äärimmäisen tylsää seuraa. Ikävä kyllä.
Hyvät ja kiinnostavat tyypit revitään sosiaalisiin rientoihin mukaan puoliväkisin.
Minun kokemukseni mukaan suosituimpia ovat räväkät ja suulaat mutta itsekeskeiset, ehkä vähän narsistisetkin ihmiset. Ilmeisesti sen takia, kun heidän elämässään sattuu ja tapahtuu, vaikkakin monesti kyseenalaisia asioita. Ihmisinä heitä ei voi luonnehtia varsinaisesti hyviksi tyypeiksi. Suuri osa ihmisistä ei ole sosiaalisesti kovin skarppeja ja moni kuvittelee tulevansa itsekin suosituksi tällaisen oman elämänsä kuningattaren/kuninkaan vanavedessä. Tosiasiassa tällainen keskipistetyyppi ei luovuta paikkaansa kenellekään ja nauttii siitä, kun on saanut hoviinsa elämään sisältöä kaipaavia, helposti sumutettavia jäseniä.
Aloittajan kohdalla on vaikea sanoa, miksi kukaan ei halua ystävystyä kanssasi. On mahdollista, että sinulla on vain käynyt pahuksen huono tuuri ja olet kohdannut henkilöitä, joiden kanssa käsityksenne ystävyydestä eivät ole natsanneet. On yleistä, että toinen kuvittelee suhteen olevan hyvinkin läheinen ja toiselle taas kyseessä on hyvänpäiväntuttavuus.
Ehkä se, että mainitset olleesi aloitteellinen ja aktiivinen pitämään yhteyttä, on tulkittu väärin. Jotkut kaverisi ovat saattaneet saada käsityksen, että olet jotenkin epätoivoinen tai että pidät heihin yhteyttä vain siksi, ettet jäisi yksin. Et sen vuoksi, että haluaisit olla kavereita juuri heidän kanssaan. Tässä spekuloinnissani ei välttämättä ole mitään totuuspohjaa eikä se ole sinun syysi, jos sinut ja aikeesi on tulkittu väärin. Osa ihmisistä on joko aiempien huonojen kokemusten tai vain perusluonteen takia epäluuloisia ja ottavat jalat alleen heti, jos jokin vaikuttaa ystävyyssuhteessa heidän mielestään oudolta tai epämääräiseltä.
"Minun kokemukseni mukaan suosituimpia ovat räväkät ja suulaat mutta itsekeskeiset, ehkä vähän narsistisetkin ihmiset. Ilmeisesti sen takia, kun heidän elämässään sattuu ja tapahtuu, vaikkakin monesti kyseenalaisia asioita. Ihmisinä heitä ei voi luonnehtia varsinaisesti hyviksi tyypeiksi. Suuri osa ihmisistä ei ole sosiaalisesti kovin skarppeja ja moni kuvittelee tulevansa itsekin suosituksi tällaisen oman elämänsä kuningattaren/kuninkaan vanavedessä."
Täysin sama kokemus, se menee juuri noin :') Itse pyrin pysymään kaukana tuollaisista ihmisistä, tästä nämä oman elämänsä kuninkaalliset eivät koskaan pidä (siis kun joku ei lähdekään nuoleskeluun mukaan.)
Voi olla tylsä, negatiivinen, uhriutuva, valittava, huumorintajuton, tuomitseva jne. Ilman että itse edes tiedostaa, pelkästään se että vaikuttaa jotenkin raskaalta voi olla syynä, tai ehkä olet vaan sattunut väärään työyhteisöön, etkä ole tavannut omanlaisiasi ihmisiä. Mistäpä näistä ulkopuolinen tietää?
Tässä muutamia vaihtoehtoja ja voi olla että yksikään ei osu kohdalle, mutta kokeilen silti.
Onko sulla rikas mies tai suku? Asutko isossa hienossa talossa ja ajat kaupungin hienoimmalla autolla?
Kuulutko johonkin uskontoon, seurakuntaan, jonka toiminta näkyy sun elämässä paljon? Kuulutko johonkin poliittiseen puolueeseen?
Onko sulla tosi erikoinen tyyli, esim vaikka violetit hiukset, pinkkiä luomiväriä ja räikeitä mekkoja?
Harrastatko jotain niin intensiivisesti että puhut siitä koko ajan ja se näkyy sun pukeutumisessa, tyyliin bändipaidat, niittivyöt, tummat meikit, anime/manga-asiat, söpöt avaimenperät repussa roikkumassa jne.
Onko sulla joku todella erikoinen ruokavalio, josta puhut paljon ja joka näkyy arkielämässä paljon?
Joskus joku tällainen seikka saattaa aiheuttaa kateutta tai vahvaa erilaisuuden tunnetta ja siksi voi olla vaikea ystävystyä. Itselläni on kavereita ihan mukavasti mutta huomaan että pari näistä mainitsemani tyylisistä asioista omalla kohdallani vaikuttaa joidenkin ihmisten reaktioihin ja suhtautumiseen minuun.
On kyllä harmillista tuollainen. En tiedä, onko sinussa mitään vikaa, sen voisivat kertoa vain sinua tuntevat. Ehkä se sinun ainoa kaverisi, tai joku lähisukulainen? Kyse voi olla tosi huonosta tuurista, tai sitten viestintä ei kohtaa, sinut tulkitaan väärin tai sinä tulkitset toisia väärin. Kokemukseni mukaan valtaosa ihmisten välisistä ongelmista johtuu viestinnän jonkin asteisesta epäonnistumisesta.
Kai se on vaan hyväksyttävä, että on yksinäinen. Pitkään aikaan en ole asiaa ajatellut, mutta nyt asia on taas pinnalla, kun pitkästä aikaa yritin ystävystyä. Ei siitä mitään tullut. Parempi vaan pysytellä omissa oloissa. Käydä töissä, jutella työkavereille sen verran kuin kohteliaisuus syistä on pakko ja antaa vaan olla. En kelpaa kenellekään. Toisaalta on lohdullista, että meitä on muitakin. Muitakin, jotka eivät tule toimeen ihmisten kanssa, vaikka haluaisivat. Emme vain kohtaa toisiamme ja jos kohtasimme, tulisimmeko toimeen keskenämme?
Ehkä olen vain niin rikkinäinen, tyhjä kuori. Minulla ei ole kenellekään mitään annettavaa. Miksi kukaan haluaisi olla kanssani. En ole mielenkiintoinen. Olen tylsä. En harrasta mitään hienoa, en käy missään, kun ei ole ketään kenen kanssa käydä. Ei minulla ole mitään kerrottavaa itsestäni. Parempi olla vaan hiljaa ja huomaamaton.
Moi! Täällä on toinen samanlainen. Meillä oli köyhä perhe ja hengailin lapsena ja nuorena muiden syrjäytyneiden kanssa. Nousin itse siitä suosta, enkä enää voinut pitää yhteyttä entisiin kavereihin. Lukion kaveriporukasta yksi jäi elämääni useiksi vuosiksi, mutta sitten riitauduimme ja ystävyys loppui. Muutin kauas kotipaikkakunnalta opiskelemaan yliopistoon. Olin jotenkin erilainen, enkä oikein sopeutunut joukkoon. Minulla oli kavereita, mutta emme lähentyneet niin, että olisimme yliopiston jälkeen enää pitäneet yhteyttä.
Nykyään minulla on vain joitain sukulaisia, joihin pidän yhteyttä ja yksi ystäväperhe. Emme ole kovin läheisiä, nähdään silloin tällöin harvakseltaan.
Viimeksi kun yritin tutustua uuteen ihmiseen, alkuun meni hyvin, mutta jostain syystä häntä ei sitten lopulta kiinnostanutkaan. En tiedä mikä meni vikaan. Alan pikkuhiljaa olla sitä mieltä, että minussa on jotain perustavan laatuista vikaa, kun vain puolisoni haluaa olla kanssani. Naiset eivät minusta pidä ja olen liian ujo hankkimaan miehiä ystäviksi.
Työpaikalla minulle kyllä jutellaan, mutta en kuulu mihinkään porukkaan. Minua ei kutsuta pikkujoulujen jatkoille tms.
Viime aikoina yksinäisyys on alkanut vaivaamaan enemmän. Lapset ovat jo koululaisia ja minulla olisi aikaa. Ei vain ole ketään kenen kanssa viettäisin sitä.