Suomen yleiskieli pitäisi räjäyttää ja rakentaa tyhjästä kokonaan uudelleen, sanoo Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jaakko Leino

Elinvoimaisissa kielissä nimenomaan on paljon variaatiota ja tapahtuu jatkuvaa muutosta. Esim englanti, jota puhutaan ympäri maailmaa eri tavoin mm Karibialla, Intiassa, UK:ssa jne jne. Ja sitten on alueellisten dialektien lisäksi variaatiota eri yhteiskuntaluokissa, alakulttuureissa jne. Mutta silti esim BBC käyttää hyvinkin korrektia yleiskieltä, koska sitä pystyvät kaikki ymmärtämään eikä lähde muokkaamaan kieltä jonkin yksittäisen ryhmän mukaiseksi, alueellisissa uutisissa voi toki murteet ja aksentit kuulua.

Kuinka pihalla tuo proffa voi oikein olla? Eikö hän tiedä eikä ymmärrä, miten kielet toimii ja elää?

Vierailija kirjoitti:

Esim. ranskan kielessä kirjakieli ja puhekieli ovat vielä kauempana toisistaan, varsinkin nykyään.

Esimerkiksi mitä? Höpöhöpö, puhekielessä käytetään paljon sanoja, joita ei kirjakielessä näy, ja lyhennyksiä (Je suis = Chuis), mutta kieliopillisesti ranskan kirjakieli ei eroa puhekielestä läheskään niin jyrkästi kuin suomen kielessä.

Jesuiitat omistavat kaikki koulutuslaitokset ja moraalina on naamioutua toiseksi ensin ennenkuin julkitejdään asiat. Nämä ne ovat kaikkein vaarallisimmat hämmentäjät. Katsokaa mitä ne tekivät lastemme kouluille: jatkuvaa hämmentämistä. Nyt on jo ihan sekaisin. Suomeen kasvatetaan transhumanismin hyväksyviä sotilas ajattelevia ihmisiä ei enää sydämen sivistyneitä kansalaisia rauhaan.

Näin ne kokeilevat kepillä jäätä.

Mikäköhän puhekielen murre sitten valittaisiin kirjakielen standardimuodoksi? Veikkaan, että etelän sä- ja mä- muodot ei menisi kauhean hyvin läpi maakunnissa. Kirjallisuus eriytyisi sitten moneen eri leiriin. Puhumattakaan siitä, että kukaan ei kohta ymmärtäisi mitään mitä on kirjoitettu ennen suurta kirjakielen uudistusta. Joo, ei kiitos. Ei jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

Elinvoimaisissa kielissä nimenomaan on paljon variaatiota ja tapahtuu jatkuvaa muutosta. Esim englanti, jota puhutaan ympäri maailmaa eri tavoin mm Karibialla, Intiassa, UK:ssa jne jne. Ja sitten on alueellisten dialektien lisäksi variaatiota eri yhteiskuntaluokissa, alakulttuureissa jne. Mutta silti esim BBC käyttää hyvinkin korrektia yleiskieltä, koska sitä pystyvät kaikki ymmärtämään eikä lähde muokkaamaan kieltä jonkin yksittäisen ryhmän mukaiseksi, alueellisissa uutisissa voi toki murteet ja aksentit kuulua.

Kuinka pihalla tuo proffa voi oikein olla? Eikö hän tiedä eikä ymmärrä, miten kielet toimii ja elää?

Hän on katsonut asiaa vaan yhdestä kapeahkosta näkövinkkelistä, ja kokonaiskuva unohtunut. Sinänsä erikoista professoristason henkilöltä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi mammat ovat asiasta niin tolaltaan, proffahan ehdottaa että suomen kielelle pitäisi tehdä uudelleen sama kielireformi joka sille tehtiin 1800-luvulla eikä siitä että kielestä pitäisi luopua. 1800-luvun uudistusta vaati ja johti professori J. V. Snellman ja tämä työ johti nykysuomen syntymiseen. Muita olivat Samuel Roos, Wolmar Schildt, Pietari Hannikainen ja Antero Varelius. Tuossa 200 vuodessa murteet ja puhekieli ovat kuitenkin kehittyneet eteenpäin, mutta kirja- ja yleiskieli ovat pysyneet 1800-luvulla lukuunottamatta kieleen lisättyjä uusia sanoja. Tuota 1800-luvun reformia edeltänyt kieliuudistus oli tapahtunut 1600-luvulla.

Luepa vaikka 1900-luvun alussa kirjoitettua tai suomennettuja romaaneja.  Niistä huomaa helposti  lauserakenteista, rytmistä,  sanoista ja sanakäänteistä ym., että kirjakieli on kyllä muuttunut. Sen takia käännöskirjallisuutta on myös suomennettu uudelleen nykysuomea vastaavaksi. Tämä muutos on syntynyt itsestään ja ajan kanssa,  eikä siihen ole tarvittu mitään kertareformia. Elinvoimaisen kielen tunnistaakin juuri siitä, että se pystyy myös muuttumaan, kun aika muuttuu.

kielet kehittyy aina. sen takia meillä on suomen kieli :D

Kielikysymys on valtakysymys. Suomea valtiona tuskin olisi olemassakaan, jos omaa kieltä, kielen kehitystä ja sen saamaa valta-asemaa ei olisi saavutettu. Varmaan missään muualla kuin täällä hölmölässä ei kaavailla asiantuntijan toimesta oman kansallisen identiteetin tärkeän osan romuttamista, jotta muualta tulleilla kieltä osaamattomilla, tai sitä oppimaan kykenemättömillä olisi helpompaa. Eihän kaikista tarvitse tulla kirjoittajia, tai journalisteja. Heppoisemmallakin kielitaidolla pärjää elämässä ihan hyvin. Eihän kieltä voida lähteä tuhoamaan sellaisten kansanosien tähden, jotka eivät kieltä korkealla tasolla edes käytä.

Vähän sama kuin sanottaisiin, että koska terveellisen ruuan valmistaminen on liian vaikeaa monille, muokataan ravintosuositukset vastaaman jotain mäkkärin ja hesen tarjontaa. Ihan samalla lailla kuin ihmisten terveys siinä rapistuisi, rapistuu kirjallisuus ja kulttuuri, jos mennään sieltä, missä aita on matalin.

Suomea äidinkielenään puhuvista nuorista äidinkieltään osaa huonosti moni siksi, että he lukevat liian vähän tai eivät ollenkaan. Mitään kieltä ei opi kunnolla vain arjessa käyttämällä, internetin keskustelupalstoilla tai edes koulussa. Lapsille pitäisi lukea ja heidät pitäisi saada lukemaan kirjoja. Mieluiten ennen 2000-lukua kirjoitettuja, koska silloin sekä kirjailijat että kustannustoimittajat osasivat lukea ja kirjoittaa. Nykyään on molempien kohdalla vähän niin ja näin, luontuuko kumpikaan.

Se, että jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva ei opi kieltämme kunnolla, ei ole kielen vika, vaan oppijan. Heillä toimisi sama metodi, kirja käteen ja oppimaan, mutta monellako riittää motivaatiota tarttua Sillanpäähän tai Waltariin?

Vierailija kirjoitti:

Suomea äidinkielenään puhuvista nuorista äidinkieltään osaa huonosti moni siksi, että he lukevat liian vähän tai eivät ollenkaan. Mitään kieltä ei opi kunnolla vain arjessa käyttämällä, internetin keskustelupalstoilla tai edes koulussa. Lapsille pitäisi lukea ja heidät pitäisi saada lukemaan kirjoja. Mieluiten ennen 2000-lukua kirjoitettuja, koska silloin sekä kirjailijat että kustannustoimittajat osasivat lukea ja kirjoittaa. Nykyään on molempien kohdalla vähän niin ja näin, luontuuko kumpikaan.

Se, että jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva ei opi kieltämme kunnolla, ei ole kielen vika, vaan oppijan. Heillä toimisi sama metodi, kirja käteen ja oppimaan, mutta monellako riittää motivaatiota tarttua Sillanpäähän tai Waltariin?

Tuohon vaan kommentti, että jos kulttuuri ei uudistu, se kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Kielikysymys on valtakysymys. Suomea valtiona tuskin olisi olemassakaan, jos omaa kieltä, kielen kehitystä ja sen saamaa valta-asemaa ei olisi saavutettu. Varmaan missään muualla kuin täällä hölmölässä ei kaavailla asiantuntijan toimesta oman kansallisen identiteetin tärkeän osan romuttamista, jotta muualta tulleilla kieltä osaamattomilla, tai sitä oppimaan kykenemättömillä olisi helpompaa. Eihän kaikista tarvitse tulla kirjoittajia, tai journalisteja. Heppoisemmallakin kielitaidolla pärjää elämässä ihan hyvin. Eihän kieltä voida lähteä tuhoamaan sellaisten kansanosien tähden, jotka eivät kieltä korkealla tasolla edes käytä.

Vähän sama kuin sanottaisiin, että koska terveellisen ruuan valmistaminen on liian vaikeaa monille, muokataan ravintosuositukset vastaaman jotain mäkkärin ja hesen tarjontaa. Ihan samalla lailla kuin ihmisten terveys siinä rapistuisi, rapistuu kirjallisuus ja kulttuuri, jos mennään sieltä, missä aita on matalin.

Juuri näin. Hyvin kiteytetty. Kirjakieltä on tuskin järkevää muuttaa niiden mukaan, jotka eivät koskaan lue mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomea äidinkielenään puhuvista nuorista äidinkieltään osaa huonosti moni siksi, että he lukevat liian vähän tai eivät ollenkaan. Mitään kieltä ei opi kunnolla vain arjessa käyttämällä, internetin keskustelupalstoilla tai edes koulussa. Lapsille pitäisi lukea ja heidät pitäisi saada lukemaan kirjoja. Mieluiten ennen 2000-lukua kirjoitettuja, koska silloin sekä kirjailijat että kustannustoimittajat osasivat lukea ja kirjoittaa. Nykyään on molempien kohdalla vähän niin ja näin, luontuuko kumpikaan.

Se, että jotain muuta kuin suomea äidinkielenään puhuva ei opi kieltämme kunnolla, ei ole kielen vika, vaan oppijan. Heillä toimisi sama metodi, kirja käteen ja oppimaan, mutta monellako riittää motivaatiota tarttua Sillanpäähän tai Waltariin?

Tuohon vaan kommentti, että jos kulttuuri ei uudistu, se kuolee.

Kulttuurihan uudistuu ja elää jatkuvasti. Kulttuurin uudistumista ei ole se, että joku proffa jostain norsunluutornista käsin huutelee kansalle, miten hänen mielestä kieltä pitäisi kaikkien käyttää. Proffan argumentti on nyt ristiriidassa itsensä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, ketä on tarkoitus palvella se, että kirjakieli "tyhmennettäisiin" puhekielen tasolle.

Puhekielen olemassaoloa ei kukaan kiistä eikä kiellä. Useimmat meistä puhuvat ja kirjoittavat eri konteksteissa erilaista kieltä. Miksei noita eroja saisi olla? Ketä se oikeastaan häiritsee? Olisiko maailma jotenkin parempi, jos oikeuden dokumenteissakin lukisi "joo tota noinnii täs olis tämmössii todisteit"?

Eikä tämä ole erityisesti suomea koskeva ilmiö. "Imma get y'all sum coffee" ei ole kirjakieltä sen enempää kuin "mää haen teil vähä kahvii".

Onhan olemassa käsite yleispuhekielikin eli puhekieli, joka sekin on kompromissi eri murteiden ja muuten eri tyylien käyttäjille. Ei ikinä löydy kielimuotoa, joka olisi kaikille luonnostaan helppo ja kiva ja oman kuuloinen. Teen itsekin varmaan pilkkuvirheitä, mutta perusteet osaan, ne ovat täysin syöpyneet selkärankaan peruskoulussa. En ymmärrä väitettä, että suomen kielessä pilkutus olisi jotenkin outoa tai mielivaltaista. Ihme, että esim. englantilaiset pärjäävät maailmassa mitenkään, kun puhuvat ja kirjoittavat niin eri tavalla. Joskus pitää nähdä vähän vaivaa ja opetella asioita.

Omaan silmään käytät ainakin ihan liikaa pilkkuja.

Esim lauseessa "En ymmärrä väitettä, että suomen kielessä pilkutus olisi jotenkin outoa tai mielivaltaista." pilkku on ihan turha. Lauseen merkitys tai luettavuus ei muutu mihinkään jos pilkun jättää pois

Mitä ihmettä nyt taas. Suomen pilkkusäännöt nimenomaan noudattavat aika hyvin kielen luonnollisia "hengähdystaukoja".

Englannin pilkutus sen sijaan on ihan oikeasti mielivaltaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä tämä ole erityisesti suomea koskeva ilmiö. "Imma get y'all sum coffee" ei ole kirjakieltä sen enempää kuin "mää haen teil vähä kahvii".

Sanooko kukaan muka tolleen? Vai Imma gonna....? Englannin kielen foneettiset säännöt tuntevalle on ilmiselvää mitä tuossa haetaan, vaikkei koskaan olisi nähnyt kyseistä kirjoitus tapaa. a-etuliite verbien edessä on hyvin tavallinen myös vanhemmassa puhekielessä. Kirjoitetussa suomen kielessä ei tällä tavalla ole kovin monimutkaisia foneettista sääntöjä.

Imma = I'm gonna

Aivan käsittämätön avaus. Mikä takia ei voisi olla erilaisia konteksti- sekä käyttäjäsidonnaisia versioita kielestä, joiden välillä puhuja ja kirjoittaja voivat liikkua ilmaisusta sekä tilanteesta riippuen? Miksi pitäisi takertua yhteen ja sanoa, että tämä on nyt se ainoa oikea hyväksyttävä?

Proffan toiveiden mukaisesti ei saisi enää kirjoittaa "me menemme", tai "menemme", vaan pitää kirjoittaa "mennäää" tms. Miksi puhekielen ja kirjakielen/yleiskielen pitäisi vastata täysin toisiaan? Osa kielen hallitsemista on sen eri muotojen ymmärtäminen. Ihan samalla lailla englannissa "I am going to go" vs. puhutussa muodossa jotain "I'm gonna go". Vaikka kukaan täällä tuskin on natiivipuhuja, kykenee ymmärtämään, mitä kumpikin tarkoittaa--> samaa asiaa. Vai onko ihmiset nykyään tyhmistyneet niin paljon, että kielen variaatio on täysin käsittämätön asia?

Typeryys paistaa läpi. Kaikkea ei tarvitsisi lähteä väkisin muuttamaan ja olisi hyväksi ymmärtää asioista hieman enemmän. Kaikesta ei tarvitse tehdä niin vaikeaa ja ongelmallista itse, tällä tavalla vaikeutamme vain asioita joita voisi ymmärtämällä saada helpommaksi.

Onko tuolla kielten laitoksella muitakin kuin näitä trollaavia professoreita? Esim. saarikivi joka trollaa vähän väliä jotain hesarissa tai tää artikkelin professori.