Lue keskustelun säännöt.
Oletko huomannut kyläillessäsi jonkin arkea helpottavan niksin? Entä onko teiltä otettu jokin niksi?
Ihminenhän on tapojensa orja ja toimii niin keittiössä, kylppärissä, eteisessä jne. totutuilla kaavoilla eikä hoksaa tehdä jotain asiaa helpommin. Sitten kun näkee jossain tehtävän asia A eri tavalla, voi ajatella, että ei hitsi, miten en tuota tajunnut ja alkaa tekemään sitä asiaa A eri tavalla omassa kodissa.
Oletko kopioinut jotain pikku niksejä muilta? Onko teidän kodista kopioitu jotain pikku juttuja, jotka oli teille itsestäänselviä?
Kommentit (1111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tee-se-itse-laminoitu likaisia/puhtaita -kääntölappuni (magneetilla tiskikoneessa) on kelvannut useammalle.
Miksi puhtaita astioita pidetään koneessa?
Jos ne menee suoraan käyttöön? Turha kierrättää kaapin kautta. - eri, jolla iso perhe
Itsekin käytän nykyään tuota lappua koneessa koska aina joku kysyy kumpaa sielä on.
Kätevä koska tosiaan aina heti en ole konetta tyhjentämässä niin sieltä voi ottaa suoraan puhdasta käyttöön.
Tämä on kätevämpää kun jatkuvasti laittaa yhtä asiaa kerrallaan sinne koneeseen jossa muka jotenkin aina on sitä likaista. Tätä tapa mä en ymmärrä että kuka sen heti muka tyhjentää kun astiat on vielä märkiäkin. Itse annan niiden kuivua rauhassa, ei niillä ole kiire pois koneesta.
Likaiset huudon aina niin eivät jää haisemaan tiskipöydälle.
Tämä toimii meillä mutta kumman moni tätä jaksaa ihmetellä.
Samaan olen törmännyt että jaksaa ihmiset ihmetellä että koneessa joskus on puhtaita astioita.
Jaa, no tietenkin on aina pesun jälkeen. 50-50 jompaa kumpaa aina on, se on varma.
Itsekin tyhjään ja täytän ja laitan päälle. Kerralla, en yhtä lusikkaa kerrallaan ole laittamassa sinne, sitä mä en jaksa kokoaikaa olla tekemässä, ja ne haiseekin likaisina huuhtomatta koneessa, jos sinne niitä kasaa odottamaan sitä pesua.
Periaatteessa mä ymmärrän sen 2 astiankonetta ajatuksen mutta ei sekään toimisi koska ei ole aina samat astiat käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Pesuaineissa asia on nykyisin päinvastoin mitä esität. Ne olivat aikoinaan erittäin tujuja, tehoaineita on vähennetty ties millä syyllä, välillä terveydellisillä ja välillä ympäristöllisillä syillä. Joskus aikoinaan esim. Tolu sisälsi tolueenia, nyt siitä on jäljellä enää vain nimi.
Paras itse kopioimani idea on ollut talouspaperi lautasen päällä mikrossa.
Ei sotkuista kupua tai mikroa ja talouspaperi tietenkin roskiin siitä heti.
Aivan loistava keksintö, enpä tiedä mistä alunperin tullut. Kerää kaikki roiskeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään säilyttää tiskikoneessa puhtaita astioita, sen tiskikoneen ilmatila on täynnä pöpöjä ja ne asettuu niiden pestyjen astioiden pinnalle ja siitä syöjän elimistöön. Sama ilmiö kuin pyykinpesukoneeseen jätetyssä pyykissä, hajutonta siitä ei saa jos pitää muutaman tunnin. Ettei mikään ihme jos lapsiperheissä on jatkuvaa ripulia.
Tästä voisi joku instanssi tehdä tutkimuksen että miten on.
Pyykit jäi koneeseen joten lapsiperhe sai ripulin.
Aivan jäätävää logiikkaa.
Jos sun astianpesukone on noin likainen, nii ei ne astiat kyllä ole puhtaita vaikka ne sieltä heti poistaisit. Hyi hemmetti.
Pidän oman koneeni puhtaana pesemällä erikseen myös sitä. Ei haise eikä ole likainen kone.
Siivoaisit sinäkin sitä konettakin joskus. Hyi hitto.
Olen aina luullut, etteivät ne kaupan kassoilla myytävät biojätepussit kestä ostosten panoa. Nyt kävimme ulkomailla, eikä siellä ollut tarjolla muovipusseja ollenkaan, pelkkiä biopusseja. Ne biopussit kestivät ostosten painon hyvin, vaikka ostimme painavia vesipulloja. Nyt olen testannut suomalaisetkin biopussit ja hyvin kestävät!
Käyttäkää niitä biopusseja, jos teillä ei ole kestokassia mukana. Ne ovat paljon edullisempiakin. Muovipussi maksaa 60 senttiä, biopussi 30 senttiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Höpis, tämä sääntä, että suussa käyneet pestään ensin ei ole mikään marttojen ohje. Se on edelleen oikea järjestys ja itsekin tuohon kiinnitin huomiota. Ei tulisi mieleenkään pestä aterimia viimeisenä.
T: eräs sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Höpis, tämä sääntä, että suussa käyneet pestään ensin ei ole mikään marttojen ohje. Se on edelleen oikea järjestys ja itsekin tuohon kiinnitin huomiota. Ei tulisi mieleenkään pestä aterimia viimeisenä.
T: eräs sivusta
Itse pesen ne viimeisenä myös enkä ole kuullutkaa moisesta ohjeesta koskaan.
Kyllä ne puhdistuu ihan yhtälailla pesee ne ensin tai viimeisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Pesuaineissa asia on nykyisin päinvastoin mitä esität. Ne olivat aikoinaan erittäin tujuja, tehoaineita on vähennetty ties millä syyllä, välillä terveydellisillä ja välillä ympäristöllisillä syillä. Joskus aikoinaan esim. Tolu sisälsi tolueenia, nyt siitä on jäljellä enää vain nimi.
Sen takia että ne on tehokkaampia nykyään ilman niitä myrkkyjä.
Hyvähän se on että myrkkyjä vähennetään mutta tehokkuus osataan silti säilyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Höpis, tämä sääntä, että suussa käyneet pestään ensin ei ole mikään marttojen ohje. Se on edelleen oikea järjestys ja itsekin tuohon kiinnitin huomiota. Ei tulisi mieleenkään pestä aterimia viimeisenä.
T: eräs sivusta
Kyllä aterimet pestään rafloissakin vikana. Kerätään mahdollisimman paljon yhteen satsii. Eli niitä siinä vaiheessa lillutetaan jo esim fairyvedessä monta tuntia. Sitten koneeseen, kun on tarpeeksi kertynyt. Ja vielä toiseen kertaan.
Kotona jos pesen käsin.. pesen aterimet vikana myös. Alkuun ne laitetaan lähes kiehuvaan veteen ja ainetta pikkusen. Sitten pestään muut astiat ja aterin vesi on sen verran jäähtynyt, että kädet kestää. Pesu ja huuhtelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani kaverillani kylässä aioin pestä käteni heidän keittiössä, ennenkuin olisin alkanut syömään leivonnaisia.
Mutta heillä ei ollut käsisaippuaa keittiössä lainkaan, mikä taas minulle on ollut itsestäänselvä asia jo 80-luvun lapsuudenkodista.
Kysyin, miksei ole käsisaippuaa keittiössä?
Vastaus oli: no eipä ole ikinä tullut mieleen, että keittiössäkin voisi olla käsienpesusaippua, että me aina menemme tuohon pikkuvessaan pesemään kädet.
Sen jälkeen he ostivat käsienpesusaippuan keittiöön ja käsipyyhkeen.
Sairaanhoitajatätini olisi tuosta kauhuissaan.
Hän on vahvasti sitä mieltä, että kun tullaan ulkoa, kädet pestään vessassa, ei missään nimessä keittiössä, jossa pestään salaatteja ja tehdään ruokaa ym.
Ruokaa tehdessä sitten välipesut voi pestä keittiössäkin, kun kädet eivät ole kovin likaiset.
Meillä tullaan eteisestä suoraan keittiöön. On ihan luontevaa pestä siinä kädet heti, kun tulee esim kaupasta ja alkaa laittaa ostoksia kaappeihin. En kyllä haluaisi vieraitakaan ruokapöytääni vain vessassa suoritetun käsipesun jälkeen.
-eri
Nyt en ymmärtänyt.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.