Lue keskustelun säännöt.
Oletko huomannut kyläillessäsi jonkin arkea helpottavan niksin? Entä onko teiltä otettu jokin niksi?
Ihminenhän on tapojensa orja ja toimii niin keittiössä, kylppärissä, eteisessä jne. totutuilla kaavoilla eikä hoksaa tehdä jotain asiaa helpommin. Sitten kun näkee jossain tehtävän asia A eri tavalla, voi ajatella, että ei hitsi, miten en tuota tajunnut ja alkaa tekemään sitä asiaa A eri tavalla omassa kodissa.
Oletko kopioinut jotain pikku niksejä muilta? Onko teidän kodista kopioitu jotain pikku juttuja, jotka oli teille itsestäänselviä?
Kommentit (1567)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tee-se-itse-laminoitu likaisia/puhtaita -kääntölappuni (magneetilla tiskikoneessa) on kelvannut useammalle.
Miksi puhtaita astioita pidetään koneessa?
Jos ne menee suoraan käyttöön? Turha kierrättää kaapin kautta. - eri, jolla iso perhe
Itsekin käytän nykyään tuota lappua koneessa koska aina joku kysyy kumpaa sielä on.
Kätevä koska tosiaan aina heti en ole konetta tyhjentämässä niin sieltä voi ottaa suoraan puhdasta käyttöön.
Tämä on kätevämpää kun jatkuvasti laittaa yhtä asiaa kerrallaan sinne koneeseen jossa muka jotenkin aina on sitä likaista. Tätä tapa mä en ymmärrä että kuka sen heti muka tyhjentää kun astiat on vielä märkiäkin. Itse annan niiden kuivua rauhassa, ei niillä ole kiire pois koneesta.
Likaiset huudon aina niin eivät jää haisemaan tiskipöydälle.
Tämä toimii meillä mutta kumman moni tätä jaksaa ihmetellä.
Samaan olen törmännyt että jaksaa ihmiset ihmetellä että koneessa joskus on puhtaita astioita.
Jaa, no tietenkin on aina pesun jälkeen. 50-50 jompaa kumpaa aina on, se on varma.
Itsekin tyhjään ja täytän ja laitan päälle. Kerralla, en yhtä lusikkaa kerrallaan ole laittamassa sinne, sitä mä en jaksa kokoaikaa olla tekemässä, ja ne haiseekin likaisina huuhtomatta koneessa, jos sinne niitä kasaa odottamaan sitä pesua.
Periaatteessa mä ymmärrän sen 2 astiankonetta ajatuksen mutta ei sekään toimisi koska ei ole aina samat astiat käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Pesuaineissa asia on nykyisin päinvastoin mitä esität. Ne olivat aikoinaan erittäin tujuja, tehoaineita on vähennetty ties millä syyllä, välillä terveydellisillä ja välillä ympäristöllisillä syillä. Joskus aikoinaan esim. Tolu sisälsi tolueenia, nyt siitä on jäljellä enää vain nimi.
Paras itse kopioimani idea on ollut talouspaperi lautasen päällä mikrossa.
Ei sotkuista kupua tai mikroa ja talouspaperi tietenkin roskiin siitä heti.
Aivan loistava keksintö, enpä tiedä mistä alunperin tullut. Kerää kaikki roiskeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tulisi mieleenkään säilyttää tiskikoneessa puhtaita astioita, sen tiskikoneen ilmatila on täynnä pöpöjä ja ne asettuu niiden pestyjen astioiden pinnalle ja siitä syöjän elimistöön. Sama ilmiö kuin pyykinpesukoneeseen jätetyssä pyykissä, hajutonta siitä ei saa jos pitää muutaman tunnin. Ettei mikään ihme jos lapsiperheissä on jatkuvaa ripulia.
Tästä voisi joku instanssi tehdä tutkimuksen että miten on.
Pyykit jäi koneeseen joten lapsiperhe sai ripulin.
Aivan jäätävää logiikkaa.
Jos sun astianpesukone on noin likainen, nii ei ne astiat kyllä ole puhtaita vaikka ne sieltä heti poistaisit. Hyi hemmetti.
Pidän oman koneeni puhtaana pesemällä erikseen myös sitä. Ei haise eikä ole likainen kone.
Siivoaisit sinäkin sitä konettakin joskus. Hyi hitto.
Olen aina luullut, etteivät ne kaupan kassoilla myytävät biojätepussit kestä ostosten panoa. Nyt kävimme ulkomailla, eikä siellä ollut tarjolla muovipusseja ollenkaan, pelkkiä biopusseja. Ne biopussit kestivät ostosten painon hyvin, vaikka ostimme painavia vesipulloja. Nyt olen testannut suomalaisetkin biopussit ja hyvin kestävät!
Käyttäkää niitä biopusseja, jos teillä ei ole kestokassia mukana. Ne ovat paljon edullisempiakin. Muovipussi maksaa 60 senttiä, biopussi 30 senttiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Höpis, tämä sääntä, että suussa käyneet pestään ensin ei ole mikään marttojen ohje. Se on edelleen oikea järjestys ja itsekin tuohon kiinnitin huomiota. Ei tulisi mieleenkään pestä aterimia viimeisenä.
T: eräs sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Höpis, tämä sääntä, että suussa käyneet pestään ensin ei ole mikään marttojen ohje. Se on edelleen oikea järjestys ja itsekin tuohon kiinnitin huomiota. Ei tulisi mieleenkään pestä aterimia viimeisenä.
T: eräs sivusta
Itse pesen ne viimeisenä myös enkä ole kuullutkaa moisesta ohjeesta koskaan.
Kyllä ne puhdistuu ihan yhtälailla pesee ne ensin tai viimeisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Pesuaineissa asia on nykyisin päinvastoin mitä esität. Ne olivat aikoinaan erittäin tujuja, tehoaineita on vähennetty ties millä syyllä, välillä terveydellisillä ja välillä ympäristöllisillä syillä. Joskus aikoinaan esim. Tolu sisälsi tolueenia, nyt siitä on jäljellä enää vain nimi.
Sen takia että ne on tehokkaampia nykyään ilman niitä myrkkyjä.
Hyvähän se on että myrkkyjä vähennetään mutta tehokkuus osataan silti säilyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Höpis, tämä sääntä, että suussa käyneet pestään ensin ei ole mikään marttojen ohje. Se on edelleen oikea järjestys ja itsekin tuohon kiinnitin huomiota. Ei tulisi mieleenkään pestä aterimia viimeisenä.
T: eräs sivusta
Kyllä aterimet pestään rafloissakin vikana. Kerätään mahdollisimman paljon yhteen satsii. Eli niitä siinä vaiheessa lillutetaan jo esim fairyvedessä monta tuntia. Sitten koneeseen, kun on tarpeeksi kertynyt. Ja vielä toiseen kertaan.
Kotona jos pesen käsin.. pesen aterimet vikana myös. Alkuun ne laitetaan lähes kiehuvaan veteen ja ainetta pikkusen. Sitten pestään muut astiat ja aterin vesi on sen verran jäähtynyt, että kädet kestää. Pesu ja huuhtelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani kaverillani kylässä aioin pestä käteni heidän keittiössä, ennenkuin olisin alkanut syömään leivonnaisia.
Mutta heillä ei ollut käsisaippuaa keittiössä lainkaan, mikä taas minulle on ollut itsestäänselvä asia jo 80-luvun lapsuudenkodista.
Kysyin, miksei ole käsisaippuaa keittiössä?
Vastaus oli: no eipä ole ikinä tullut mieleen, että keittiössäkin voisi olla käsienpesusaippua, että me aina menemme tuohon pikkuvessaan pesemään kädet.
Sen jälkeen he ostivat käsienpesusaippuan keittiöön ja käsipyyhkeen.
Sairaanhoitajatätini olisi tuosta kauhuissaan.
Hän on vahvasti sitä mieltä, että kun tullaan ulkoa, kädet pestään vessassa, ei missään nimessä keittiössä, jossa pestään salaatteja ja tehdään ruokaa ym.
Ruokaa tehdessä sitten välipesut voi pestä keittiössäkin, kun kädet eivät ole kovin likaiset.
Meillä tullaan eteisestä suoraan keittiöön. On ihan luontevaa pestä siinä kädet heti, kun tulee esim kaupasta ja alkaa laittaa ostoksia kaappeihin. En kyllä haluaisi vieraitakaan ruokapöytääni vain vessassa suoritetun käsipesun jälkeen.
-eri
Nyt en ymmärtänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja hän poistuu kaupasta ostoskorin kanssa? Onpa todella kätevä vinkki. Itse ainakin piippaan ne samalla, kun nostan ostokset kauppakassiin.
Et ehkä ymmärtänyt täysin, että ostoskorissa olevat tavarat piipataan lukulaitteella ja sen jälkeen ostoskorin sisältö toki laitetaan kauppakassiin ja sen jälkeen lähdetään pois.
Kyllä varmaan ymmärsi. Sehän noiden piipparien perusidea on, että ostokset voi laittaa suoraan kärryssä tai korissa olevaan ostoskassiin. Aloittajan taktiikalla ne pitää kumminkin nostaa sieltä korista erikseen kassiin. Hän hoitanee sen kassan jälkeen kaupassa sisällä tai niinkuin teksistä sai käsityksen, että menee kaupasta autolleen kaupan koreine päivineen.
Missäänhän ei kerrota käyttääkö tää henkilö kaupan ostoskoria vai ihan omaa ostoskoria. Jos käyttää omaa koria johon ostokset kerää, niin silloinhan ostoksia ei tarvitse siirtää lainkaan erilliseen ostoskassiin, vaan pääsee maksettuaan vaan poistumaan kaupasta. Itse kerään ostokset suoraan omaan kassiin, mutta harvemmin käytän itsepalvelukassoja. Korien ja kärryjen välttely jäi korona-aikana tavaksi, ja kassia on mukavampi kantaa olalla kuin käyttää kaupan omia ostoskoreja tai kärryjä. Ja esim. leikkauksen jälkeen, kun piti kaupassa käydä ekoja kertoja, niin oli helpompi arvioida minkäpainoista kassia pystyy kantamaan.
Nostelet ne ostokset omasta kassista kassahihnalle ja sen jälkeen takaisin ostoskassiin, onpa näppärää. Se on yhtä näppärää kuin ostoskorin käyttö, ostosten painon huomaa hyvin siinäkin. Tuossa tapauksessa kaupan henkilökunta ei edes voi epäillä sinun vievän kaupasta ulos mitään käyttämättä sitä kassan kautta.
Pitäisi ne ostokset ostoskoristakin nostaa kassahihnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tekee termariin esim. kaakota kattilassa, niin kannattaa ensin kaataa se maito sinne termariin ja sitten vasta kattilaan, niin saa juuri oikean määrän kaakaota.
Meillä on jääkaapissa aamiaislaatikko, semmoinen läpinäkyvä muovinen laakea laatikko, jossa säilytetään levite, leikkele, juusto ja kurkku. Se on sieltä helppo nostaa pöydälle kun tekee voileipää, ei tarvitse nostaa kaikkia komponentteja erikseen.
Pussilakanat pestään ja säilytetään aina nurinpäin. Sitten kun vaihtaa lakanat niin sujuttaa kädet isosta aukosta läpi sinne toisen pään pikkuaukkoihin asti, nappaa aukkojen läpi peiton kulmista kiinni ja vetää, niin lakana tulee oikein päin peiton päälle.
Minä olen pikapetaaja, opin ollessani nuorena hyttiemäntänä laivalla. Samoin kuin pussilakanoiden, tehdään myös tyynyliinojen suhteen: ne pestään ja säilytetään nurinpäin. Vaihdettaessa pistetään kädet tyynyliinan aukosta sisään, napataan sisäkulmista kiinni ja tyynyn kulmista yhtäaikaa, ja käännetään tyynyliina päälle.
On otettu ohjeita esim. askartlluihin, neulomiseen, reseptejä jne. Ei mua häiritse. Ei ne ystävän tai naapurin samanlaiset soffatyynyt ketuta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tee-se-itse-laminoitu likaisia/puhtaita -kääntölappuni (magneetilla tiskikoneessa) on kelvannut useammalle.
Miksi puhtaita astioita pidetään koneessa?
Jos ne menee suoraan käyttöön? Turha kierrättää kaapin kautta. - eri, jolla iso perhe
No mutta miksi silloin tarvitsee magneettia?
Usein ne likaiset astiat pistetään tiskikoneeseen - tällöin on likaisia lappu näkyvillä- kukaan ei luule likaista puhtaaksi astiaksi. Kun tiskikone pistetään päälle - niin käännetään puhtaita lappu - jolloin tiedetään, että pesun lopettaneessa koneessa on puhtaita astioita, eikä sinne sekaan työnnetä likaisia astioita.
Näin tiedetään, missä tilanteessa astiat on - eikä tarvitse varmuuden vuoksi pestä astioita, kun ei satu muistamaan (yksin asuva) tai tiedä (monta perheenjäsentä), onko astiat jo pesty vai ei.
Selitätkö vielä miten et tiedä onko astia likainen vai puhdas? Etkö ymmärrä mitä eroa on puhtaalla jalikaisella?
Astia voi olla likainen vaikka näkyvää likaa ei näy. Ei niistä aina näe onko likaista vai puhdasta. Vai mikroskoopillako niitä katselet itse kun niin tiedät näkemällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun astianpesukone on käynyt valmiiksi, laitan astiapyyhkeen pöydälle ja nostan sen päälle mukit ja mahdolliset muut astiat, joihin jää kosteutta. Sitten nostelen muut astiat kaappeihin, ja lopuksi laitan pyyhkeen päällä olleet, sopivasti kuivuneet astiat kaappiin. Tämä siksi, että jos jään odottamaan tunnin astioiden kuivumista koneessa, jää homma helposti hoitamatta pidemmäksi aikaa.
annan kuivua joskus seuraavaan päivään, nostelen sitten ja likaista koneeseen.
Näin minäkin tein ennen, mutta tiskialtaaseen kertyi epäsiisti kasa likaisia astioita, kun niitä ei saanut laitettua heti koneeseen.
Tämän välttää huuhtelulla. Eivät haise vaikka odottavat vuoroaan tiskipöydällä.
Tämän kikan opittuani meillä ei haise likainen astiakone eikä ne likaiset astiakasat altaassa.
Eli ei haise enää mikään.
Likaiset astiat on todellinen bakteeripesä, on ne sitten sielä koneessa haisemassa tai altaassa huuhtomatta.
Huutelu on se taikasana ollut itselle. Aina käytön jäljeen. Pesut on sitten eri työ omalla ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsin törmätessä laitan pesualtaan pohjalle heti turnauksen alussa kaikki lusikat, haarukat sekä muut aterimet ja pienet kauhat. Kun ne ovat pesun aja siellä pesuainevedessä ja pienessä liikkeessäkin niin lopussa ei paljon muuta kuin kevyt harjaus huuhtelu. Ei tarvitse jynssätä harjalla kuivunutta ruokaa, peseytyvät itsekseen. Kuten ehkä jos vasta turnauksen lopussa ne pesisi.
Toinen konsti on laittaa aterimet yms. altaaseen leveäsuiseen astiaan heti käytön jälkeen likoamaan pesuaineveteen odottamaan varsinaista tiskausssessioita.
No joopa joo. Kotitaloustunneilla opetettiin aikoinaan oikea tiskaamisjärjestys. Ensiksi juomalasit ja aterimet, eli suussa käyneet partikkelit, sitten vasta lautaset. Jäikö sinulta ne tunnit kenties väliin? Minulle tuon opettivat myös vanhemmat. Nyt sinulla ne aterimet keräävät kaiken muun astioista irtoavan möhnän itseensä, eli likaisempiahan ne ovat siihen verrattuna, että olisit laittanut ne astioiden päälle ja tiskannutkin ne heti ekana.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.
Höpis, tämä sääntä, että suussa käyneet pestään ensin ei ole mikään marttojen ohje. Se on edelleen oikea järjestys ja itsekin tuohon kiinnitin huomiota. Ei tulisi mieleenkään pestä aterimia viimeisenä.
T: eräs sivusta
Kyllä aterimet pestään rafloissakin vikana. Kerätään mahdollisimman paljon yhteen satsii. Eli niitä siinä vaiheessa lillutetaan jo esim fairyvedessä monta tuntia. Sitten koneeseen, kun on tarpeeksi kertynyt. Ja vielä toiseen kertaan.
Kotona jos pesen käsin.. pesen aterimet vikana myös. Alkuun ne laitetaan lähes kiehuvaan veteen ja ainetta pikkusen. Sitten pestään muut astiat ja aterin vesi on sen verran jäähtynyt, että kädet kestää. Pesu ja huuhtelu.
Se, että "rafloissakin" tehdään tämä asia väärin, on kyllä hölmöin peruste ikinä. Aika yleistä vauvapalstalla perustella sillä, että joku toinenkin tekee väärin. Toinen taas perustelee sillä, että ei ole ollut hereillä kotitalouden tunnilla,, koska ei ole asiasta koskaan kuullutkaan. Se on oikeastaan ihan sama mitä sanottte ja saatte te jatkaa noin pesemistä, mutta oikea järjestys on silti toinen.
Minä pesen kädet keittiössä käsitiskiaineella. Olisi älytöntä pitää siellä erikseen saippuaa, kun sillä käsitiskiaineella kuitenkin pestään kahvelit, jotka menee suoraan suuhun, niin luumus sen olevan riittävän hyvää käsien puhdistukseen.
Maksamakkarasta saa kananmunaleikkurilla siistejä viipaleita.
Ennen tiskattiin pesuvadissa, kuumaa vettä säästettiin ja pestiin vähällä vedellä. Kylmän veden ämmittäminen oli aikaa vievää ja kulutti puita tai sähköä. Nykyään kuumaa vettä tulee raanasta ja altaat on paljon isommat kuin vati. Pestään paljon kuumemmalla ja runsaammalla vedellä. Tiskiaineet erilaisia. Oli miten oli, mutta en yhtään vaivaa päätäni tai tunne huonoa omaatuntoa kun pesen aterimet viimeisenä, että teen jotain väärin. Hengissä olen ja myös muut ihmiset. Eikö ole ihan sama kun kuitenkin jotkut välineet ja astiat pakostakin jäävät viimeiseksi tai ovat ensimmäisiä. Samassa vedessä ne lilluvat tiskaamisen alusta loppuun. Kukin vuorollaan.
Vanhanaikaisista oppia kun aineet ei olleet tuolloin niin tehokkaita.
Tuo lillutus nykyaineilla oikeasti toimii, se on kemiaa se. Ei varmaan moisesta martta-köksätunnilla vielä edes tiedetty.