Oletko evakkojen jälkeläinen? Missä sukusi juuret ovat?

Toisen mummuni suku on lähtöisin Saksasta, pappani suku Oulun seudulta. Toiset isovanhemmat Pohjanmaalta ja Viipurista.

Vierailija:

). Isäni äidin suku on puolestaan Antreasta lähtöisin, mutta mammani syntyi Viipurin MLK:ssa.

Isäni syntyi evakkomatkalla ja lähti ensimmäisestä lapsuudenkodistaan 3 ja puolivuotiaana. Kesällä tuli se lähtö.

Olen käynyt isäni kotipaikalla kerran lapsena ja pystyn kuvittelemaan kuinka kaunis se paikka oli ennen sotia. Nykyisin siellä ei ole jäljellä mitään muuta kuin navetan kivijalka ja osittain myös talon kivijalka, muut ryssät on pommittanut maantasalle.

Äitini puolen suku on Kymenlaaksosta ja olen asunut koko ikäni Kymenlaaksossa, mutta tunnen itseni enemmän karjalaiseksi.

Mulla on karjalainen luonne ja puhun karjalan murretta, johon on sekoittunut paria muutakin murretta.

Mulla on Jääsken kansallispuku ja se on mielestäni kaunein kansallispuku.

isoäiti on lähtöisin Kuusamon luovutetulta alueelta

ja 42, syö mielialalääkkeesi ettet ole niin pahantuulinen ja ilkeä.



Ukki on jatkosodan veteraaneja, mm. Tali-Ihantalassa ja Mannerheimin myöntämällä mitalilla palkittu, joskin hän ei halua sotaretkeä paljon muistella, koska näkee siitä vieläkin painajaisia, haavoittui silloin ja oli mm. kahteen otteeseen sotavankina, ensin kun suojärveläisiä jäi talvisodan aikaan vangeiksi ja sitten haavoituttuaan. Veli kaatui Kiteellä jatkosodan ensimmäisenä päivänä, talvisodasta oli selvinnyt hengissä. Evakkoon lähtö Suojärveltä oli niin kiireinen, että mm. kaikki perheen valokuvat jäivät sinne. Karja saatiin pelastettua, isomummoni käveli sen kanssa 500 km vauva selässään. (Minusta on sen vuoksi tympeää kuunnella miten nykyajan naiset valittaa miten vaikeaa heillä on...)



Minä ymmärrän karjalan kieltä (kieli ja murre ovat eri asioita), koska se on lapsuuteni toinen kieli, mutta en osaa puhua sitä kuin muutaman sanan. Meidän suvussa ovat tavallisia sellaiset nimet kuin Hoda, Sergei, Tatjana, Olga.



Jos ei ole pommitusta ja luoteja kokenut perunakuopassa piilotellessa, turha tulla aukomaan päätään että hyvä että pommittivat!



Toinen ukkini tappeli Rukajärven suunnalla.

Antreasta, Hannilan kylästä.



Terveiset vaan 18:lle!

Äidin puolen suku on Antreasta, Liikolan kylästä. Suvulla oli siellä maatila todistettavasti muistaakseni vuodesta 1550. Sinne jäi kaikki, uusi tila perustettiin Kanta-Hämeeseen.

Mummi oli Ensosta ja pappa Viipurista. Jatkosodassa oli pappa myös mukana, 17-v. silloin. Koskaan ei kumpikaan evakkomatkasta tai sodasta puhuneet..

8-lapsinen perhe palasi sinne välirauhan aikana ja joutui taas lähtemään sodan alettua uudelleen. Äitini oli tuolloin 3-4-vuotias, joten muistaa miten hänen äitinsä laittoi lapset matkaan, ja miten suojauduttiin metsään lehmän lkylkeen kyhjöttämään kun lentokoneet pommittivat tietä.



Mahtoi olla kovaa kyytiä pienille lapsille, ja heidän äidillään melkoinen hätä. Ei sitä osaa kuvitrella....

pakko lähteä.

Isäni ollut ihan vauva evakkoon lähtiessä

Toineen tietääkseni Muolaasta ja toinen Johanneksesta.

en muista kylän nimeä... Mikään edellä mainituista se ei ollut.

Äidinäiti on Uukuniemeltä ja äidinisä Sortavalan maalaiskunnasta. Läksivät kahdesti evakkoon kuten täällä oli jotku muutkin tehneet. Mun äiti on hölösuu karjalainen ja vanhin enoni on syntynyt evakkomatkalla.

Meillä on aktiivinen sukuyhdistys hänen puoleltaan, joka järjestää isot sukujuhlat joka kolmas vuosi ja pienempiä, alueellisia tapaamisia vuosittain. Meilläkin on suvussa lapsilla paljon karjalaisnimiä: Klaudia, Viktor, Rosina, Arhi, Stepan, Vera...

alta lähdetiin Kittilästäkin evakkoon, Suomussalmella ei edes keretty alta pois... LApsena löysin sodan ajan kranaatteja.

" Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi" tuttu sanonta lapsuudesta.

Ja Sakemannit polttivat Lapin, älkää unohtako!

vuoteen 1750 tiedän olleen silloisen Nurmijärven kirkonkylän seurakuntaa.

Äidin juuret Hämeessä.



Täällä meilläpäin aina halveksittiin ja halveksitaan karjalaisia, ja palvotaan kantaporukkaa

Vierailija:

vuoteen 1750 tiedän olleen silloisen Nurmijärven kirkonkylän seurakuntaa.

Äidin juuret Hämeessä.

Täällä meilläpäin aina halveksittiin ja halveksitaan karjalaisia, ja palvotaan kantaporukkaa

Eli pappa on kuollut jo aikaa sitten ja muistan vain jotain pientä lapsuudestani. Nyt kun ikää on tullut lisää niin alkaa kiinnostamaan enemmän. Enää ei vaan tahdo olla ketään keneltä asioita tiedustelisi.



Pappa kotiutui sittemmin mikkelin maalaiskuntaan (hauhala) mummoni kotitilalle. Juuristani olen ylpeä, vaikka vähän tiedänkin.

Isäni on syntynyt Kirvussa. Ovat lähteneet sieltä kaksi kertaa evakkoon. Itse en ole koskaan siellä käynyt, mutta olen kyllä todella ylpeä karjalaisista sukujuuristani.

Isäni isä oli Viipurista ja isäni äiti Kivennavan Rantakylästä. Äitini äidin äiti ja isä ovat Muolaasta Kyyrölän ja Sudenojan ortodoksisista kylistä (heidän esi-isänsä ovat tulleet Pietarin eteläpuolelta Karjalaan).