Lue keskustelun säännöt.
Miten saada yliopistosta kavereita?
27.05.2023 |
Pääsin opiskelemaan ja opinnot alkavat syksyllä. Olisiko antaa jotain vinkkejä miten saada kavereita ja päästä mukaan porukoihin. Olen vähän vanhempi kuin muut, joten sekin mietityttää. Mietin tätä varmaan turhaan, koska aikuisiahan me kaikki olemme.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Tuutorointia ehdottaville tiedoksi että ap on fuksi.
Kyllä ainakin meillä fuksit voivat ilmoittautua jo ensimmäisenä syksynä kevään kv-tuutoreiksi. Keväällä taas haetaan tuutorit seuraavalle vuodelle ja keväällähän on jo koulutukset ym, joissa tutustuu kanssatuutoreihin. Fuksit voivat olla tuutoreita siinä missä muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä löytää ystäviä yliopistossa?
https://blogit.utu.fi/opiskelijaelamaa/mista-loytaa-ystavia-yliopistoss…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen täällä kyselee, että entä jos ei juo ollenkaan? Alkoholi on minulle iso terveysriski, eikä ryyppytapahtumat kiinnosta.
Nykyisin kaikissa tapahtumissa on tarjolla myös alkoholiton vaihtoehto. Lähinnä kysymys on siitä, miten hyvin oma hermo kestää katsella sitä toisten känniörvellystä. Osalla menee se huom ne överiksi, osa juo kohtuudella ja osa ei juo ollenkaan. Ainejärjästön tapahtumissa aina tarvitaan nakkilaisia, jotka ei itse juo. Kannattaa olla aktiivinen.
Eli jos et juo, voit tulla töihin? En ole ihan vakuuttunut ideasta. Oma kokemukseni on, että ainakin minun ainejärjestössä tapahtumat pyörivät niin paljon juomisen ympärillä, että olisi jotenkin feikkiä mennä sinne alkoholittoman juoman kanssa.
Teillä ei sitten ole sisäistetty oikein tätä nykyaikaa. Ainakin Turussa killoissa otetaan ihan vakavasti kaikissa tapahtumien järjästelyissä se alkoton vaihtoehtoehto. Halutaan, että kaikki voi osallistua.
Ei kai kyse ole siitä, tarjotaanko alkoholitonta vaihtoehtoa vai ei, vaan siitä, kuinka mielekästä on osallistua alkoholittomana tapahtumaan, jonka pointti on juoda alkoholia, esim. sitsit, joka on käytännössä juomapeli. Alkoholittomien tapahtumien olisi järkevämpää olla jotain täysin muuta tekemistä kuin bileet tai sitsit. Luontoretkiä, kahvilakierroksia, leffailtoja ym. Näitä kaikkia järkätään kyllä ainakin meidän ainejärjestössä, mutta todella harvoin verrattuna bileisiin, joita voi olla melkein joka viikko. Kyllä tällainen alkoholiton kiva toiminta jää todella vahvasti noiden bileiden varjoon. Mutta suosittelen vahvasti jokaista selaamaan läpi oman oppilaitoksensa kerhot, niitä on yleensä joka makuun ja siellä tutustuu myös muiden aineiden opiskelijoihin.
Tämä ei-alkoa tapahtumien järjestäminen on ihan sen ainejärjästön jäsenistöstä kiinni. Meillä järjestetään kässäkerho joka toinen viikko ja elokuvakerho joka toinen viikko. Koko ajan saa ehdottaa uusia kerhoja, mutta sitten pitää itse ryhtyä kerhon vetäjäksi. Urheilun merkeissä on myös paljon tapahtumia ja erityisesti heitetään kyykkää ja usein on erilaisia lajikokeiluja.
Meillä ei ainakaan oikein ole ottanut tuulta alleen nuo ainejärjestön kässäkerhot tai lukupiirit tai muut. Joku kässäryhmä on, mutta se on lähinnä (kuollut) chat-ryhmä. Lukupiiriinkään ei lopulta tuntunut olevan juuri osallistujia, joka oli vähän yllättävää, oletin että meidän alalla siihen riittäisi kiinnostuneita, mutta toisaalta ymmärrän, että lukemista on muutenkin paljon. Elokuvia on taidettu katsella pari kertaa tämän lukuvuoden aikana. Bileitä tosiaan on jatkuvasti ja niihin riittää järjestäjiä ja osallistujia.
Itsellä on ainakin aika iso kynnys lähteä yksin vetämään jotain kerhoa, ei riitä aika eikä kiinnostus ottaa niin isoa vastuuta, varsinkaan kun vaikuttaa, että ne osa-alueet mitkä itseä kiinnostaisi ei kiinnosta muita tarpeeksi. Olen kyllä yrittänyt välillä vähän elvyttää noita edellämainittuja kerhoja, mutta ei se ole oikein tuottanut hedelmää. Harmi, koska olen kuullut, että tosi monilla ainejärjestöillä nimenomaan lukupiirit ja käsityöt ovat suosittuja tapahtumia. Meillä ne on jääneet chat-ryhmien asteelle, jonne välillä joku postaa jotain ja ehdotetut tapahtumat jäävät lopulta sikseen. Varmasti itsekin voisi olla vieläkin aktiivisempi, mutta ei minusta ole väärin kritisoida sitä, jos ainejärjestön tapahtumat jättävät suurilta osin alkoholittomat ihmiset huomiotta.
Noiden kerhojen järjestämisessä varmaan auttaa se, että on sovittu tietty aika säännöllisesti kiltahuoneelta, jolloin kerho kokoontuu.. Esim tietty ilta kerran kuussa tai joka toinen viikko. Vetäjänähän voi toimia myös porukalla.
Meillä ei siis ole mitään tuollaista kiltahuonetta tai muuta, mutta tuo varmasti vaikuttaa, ettei ole selkeää vetäjää ja aikaa. Harkitsin itse ilmoittautuvani vetämään jotain, mutta lopulta totesin ettei aikani ainakaan nyt riitä siihen, vaikka kiinnostusta olisikin. En oikein tunne muita opiskelijoita niin hyvin, että viitsisin kysellä ketään kanssavetäjää. Ja rehellisesti sanottuna jännitti myös ajatus siitä, että kukaan ei tulisikaan paikalle... Kovin montaa oikeasti kiinnostunutta kun ei noissa chateissakaan vaikuttanut olevan. Mutta voi olla, että jos opiskelu on vähän rutinoitunempaa ensi vuonna, uskaltautuisin vielä vetämään itse jotain. Mulla on tosin nyt useita yliopiston ulkopuolisia harrastuksia joissa olen tutustunut ihmisiin, joten kiinnostus noihin ainejärjestön tapahtumiin on vähentynyt, vaikka samalla olisi kuitenkin kiva kokea olevansa osa opiskelijayhteisöä.
Samaa mieltä aiempien vastaajien kanssa, eli varsinkin aluksi kannattaa osallistua kaikkiin tapahtumiin, illanviettoihin, kerhoihin ym. Lisäksin kannattaa käydä luennoilla livenä vaikka läsnäolo ei olisi pakollista, sieltä usein lähdetään yhdessä lounaalle tai kahville ja löytyy helpommin kavereita ryhmätöihin.
En tiedä, itselle ei jäänyt yhtään kaveria yliopistoajoilta vaikka yritin. Olisi pitänyt olla joka viikko jossain menossa mutta energiaa ei millään riittänyt opinnoilta ja töiltä. Porukat muodostui nopeasti ja ainakin minut ihan suoraan suljettiin pois ja sanottiin että meillä on jo tiivis porukka. Yllätyin siitä miten lapsellista meno oli monella vielä yliopistossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa viettää aikaa kiltahuoneella ym. ainejärjestön tilassa. Tutustuu monipuolisesti eri tyyppeihin. Itse en tehnyt niin fuksina. Sain jo orientaatioviikolla bileiden myötä kaveriporukan mutta kaverit lopettivat suurin osa opinnot ekan vuoden jälkeen (niinku teknillisessä ja luonnontieteellisessä usein käy) . Sitten minulla ei ollutkaan juuri kavereita ja oli hankala yrittää mukaan valmiisiin porukoihin. Lisäksi ei tuntunut luontevalta mennä kiltahuoneelle enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen täällä kyselee, että entä jos ei juo ollenkaan? Alkoholi on minulle iso terveysriski, eikä ryyppytapahtumat kiinnosta.
Nykyisin kaikissa tapahtumissa on tarjolla myös alkoholiton vaihtoehto. Lähinnä kysymys on siitä, miten hyvin oma hermo kestää katsella sitä toisten känniörvellystä. Osalla menee se huom ne överiksi, osa juo kohtuudella ja osa ei juo ollenkaan. Ainejärjästön tapahtumissa aina tarvitaan nakkilaisia, jotka ei itse juo. Kannattaa olla aktiivinen.
Eli jos et juo, voit tulla töihin? En ole ihan vakuuttunut ideasta. Oma kokemukseni on, että ainakin minun ainejärjestössä tapahtumat pyörivät niin paljon juomisen ympärillä, että olisi jotenkin feikkiä mennä sinne alkoholittoman juoman kanssa.
Teillä ei sitten ole sisäistetty oikein tätä nykyaikaa. Ainakin Turussa killoissa otetaan ihan vakavasti kaikissa tapahtumien järjästelyissä se alkoton vaihtoehtoehto. Halutaan, että kaikki voi osallistua.
Ei kai kyse ole siitä, tarjotaanko alkoholitonta vaihtoehtoa vai ei, vaan siitä, kuinka mielekästä on osallistua alkoholittomana tapahtumaan, jonka pointti on juoda alkoholia, esim. sitsit, joka on käytännössä juomapeli. Alkoholittomien tapahtumien olisi järkevämpää olla jotain täysin muuta tekemistä kuin bileet tai sitsit. Luontoretkiä, kahvilakierroksia, leffailtoja ym. Näitä kaikkia järkätään kyllä ainakin meidän ainejärjestössä, mutta todella harvoin verrattuna bileisiin, joita voi olla melkein joka viikko. Kyllä tällainen alkoholiton kiva toiminta jää todella vahvasti noiden bileiden varjoon. Mutta suosittelen vahvasti jokaista selaamaan läpi oman oppilaitoksensa kerhot, niitä on yleensä joka makuun ja siellä tutustuu myös muiden aineiden opiskelijoihin.
Sitsien tarkoitus ei ole juoda vaan viihtyä yhdessä ja laulaa.
Sitsien tarkoitus on nimenomaan juoda, tämä nyt on selvää kenell tahansa. :D Ne lauluthan on käytännössä juomalauluja, niissähän juodaan joka kohdassa ja lisäksi käsittelevät suurin osa ryyppäämistä. Mitään aikaa jutella ei sitseissä juuri ole, joten eipä siinä hirveästi kehenkään ehdi tutustuakaan, kun koko ajan juodaan ja lauletaan. Mulle sitsien jatkot oli paljon sitsejä parempi tapahtuma, siellä sentään sai jutella rauhassa ihmisten kanssa.
Jep ja teekkarisitseillä lauluissa oli juomisen lisäksi alapäähuumoria. Ei kyllä selvinpäin ois kestänyt kuunnella lauluja jossa oli joka säkeistössä p*llu, k*rpä tai jaloviina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin itse holittomana opinnot joskus sata vuotta sitten, kun holittomuus oli harvinaisempaa kuin nykyään. Olin aiemmin kärsinyt edellisissä opinnoissa yksinäisyydestä ja päättänyt, että nyt saan kavereita vaikka väkisin. Tuutoriryhmässä oli kuitenkin todella erihenkisiä tyyppejä kuin minä, mutta löysin sitten jostain muusta yhteydestä porukan, jonka kanssa tosiaan väkisin hengailin muutaman kuukauden, siis syötiin lounasta yhdessä jne. Ainoastaan yksi tästä porukasta kuitenkin jäi pitkäaikaisemmaksi kaverikseni. Yksi onneksi riittikin, mutta huomasin kyllä siinä, että mikään väkisin kavereiden saamisen yrittäminen ei toimi sen paremmin kuin pariutuminenkaan väkisin. Harrastejärjestöstä sain sitten myöhemmin lisää kavereita, mutta heistä ei ollut niin paljon "hyötyä" eli siis seuraa jokapäiväisessä opiskeluarjessani kuin tuosta yhdestä samalla vuosikurssilla olevasta kaverista. Tuo aiemman kirjoittajan vinkki, että oudoimmat mielipiteet kannattaa aluksi pitää sisällään, oli hyvä. Jos olisin noudattanut sitä, olisin varmaan saanut enemmänkin kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa viettää aikaa kiltahuoneella ym. ainejärjestön tilassa. Tutustuu monipuolisesti eri tyyppeihin. Itse en tehnyt niin fuksina. Sain jo orientaatioviikolla bileiden myötä kaveriporukan mutta kaverit lopettivat suurin osa opinnot ekan vuoden jälkeen (niinku teknillisessä ja luonnontieteellisessä usein käy) . Sitten minulla ei ollutkaan juuri kavereita ja oli hankala yrittää mukaan valmiisiin porukoihin. Lisäksi ei tuntunut luontevalta mennä kiltahuoneelle enää.
Mulla on vähän sama tilanne, että kun ei tunne juuri muita opiskelijoita, ei tunnu luontevalta mennä ainejärjestötilaan tai jollekin kahvitunnille. Käytännössä siellä sitten kököttää yksin, kun muilla on selkeästi omat tutut ja porukat, joihin ei oikein enää pääse mukaan. Bileisiinkään ei tee mieli mennä yksin norkoilemaan. Onneksi on muutama kaveri tarttunut mukaan, ei sitä enempää välttämättä tarvitse, mutta nopeasti on sitten pulassa, jos omat kaverit on vaikka vaihdossa tai lopettaa opiskelun. Paras olisi, jos tutustuisi edes jollain tasolla monipuolisesti tyyppeihin, mutta se ei kaikille ole niin helpppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, itselle ei jäänyt yhtään kaveria yliopistoajoilta vaikka yritin. Olisi pitänyt olla joka viikko jossain menossa mutta energiaa ei millään riittänyt opinnoilta ja töiltä. Porukat muodostui nopeasti ja ainakin minut ihan suoraan suljettiin pois ja sanottiin että meillä on jo tiivis porukka. Yllätyin siitä miten lapsellista meno oli monella vielä yliopistossakin.
Melkein lapsiahan ne nuoret siellä onkin. Vielä valmistuttuaankin monella aivojen kehitys jatkuu vielä pari vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen täällä kyselee, että entä jos ei juo ollenkaan? Alkoholi on minulle iso terveysriski, eikä ryyppytapahtumat kiinnosta.
Nykyisin kaikissa tapahtumissa on tarjolla myös alkoholiton vaihtoehto. Lähinnä kysymys on siitä, miten hyvin oma hermo kestää katsella sitä toisten känniörvellystä. Osalla menee se huom ne överiksi, osa juo kohtuudella ja osa ei juo ollenkaan. Ainejärjästön tapahtumissa aina tarvitaan nakkilaisia, jotka ei itse juo. Kannattaa olla aktiivinen.
Eli jos et juo, voit tulla töihin? En ole ihan vakuuttunut ideasta. Oma kokemukseni on, että ainakin minun ainejärjestössä tapahtumat pyörivät niin paljon juomisen ympärillä, että olisi jotenkin feikkiä mennä sinne alkoholittoman juoman kanssa.
Teillä ei sitten ole sisäistetty oikein tätä nykyaikaa. Ainakin Turussa killoissa otetaan ihan vakavasti kaikissa tapahtumien järjästelyissä se alkoton vaihtoehtoehto. Halutaan, että kaikki voi osallistua.
Ei kai kyse ole siitä, tarjotaanko alkoholitonta vaihtoehtoa vai ei, vaan siitä, kuinka mielekästä on osallistua alkoholittomana tapahtumaan, jonka pointti on juoda alkoholia, esim. sitsit, joka on käytännössä juomapeli. Alkoholittomien tapahtumien olisi järkevämpää olla jotain täysin muuta tekemistä kuin bileet tai sitsit. Luontoretkiä, kahvilakierroksia, leffailtoja ym. Näitä kaikkia järkätään kyllä ainakin meidän ainejärjestössä, mutta todella harvoin verrattuna bileisiin, joita voi olla melkein joka viikko. Kyllä tällainen alkoholiton kiva toiminta jää todella vahvasti noiden bileiden varjoon. Mutta suosittelen vahvasti jokaista selaamaan läpi oman oppilaitoksensa kerhot, niitä on yleensä joka makuun ja siellä tutustuu myös muiden aineiden opiskelijoihin.
Sitsien tarkoitus ei ole juoda vaan viihtyä yhdessä ja laulaa.
Sitsien tarkoitus on nimenomaan juoda, tämä nyt on selvää kenell tahansa. :D Ne lauluthan on käytännössä juomalauluja, niissähän juodaan joka kohdassa ja lisäksi käsittelevät suurin osa ryyppäämistä. Mitään aikaa jutella ei sitseissä juuri ole, joten eipä siinä hirveästi kehenkään ehdi tutustuakaan, kun koko ajan juodaan ja lauletaan. Mulle sitsien jatkot oli paljon sitsejä parempi tapahtuma, siellä sentään sai jutella rauhassa ihmisten kanssa.
Jep ja teekkarisitseillä lauluissa oli juomisen lisäksi alapäähuumoria. Ei kyllä selvinpäin ois kestänyt kuunnella lauluja jossa oli joka säkeistössä p*llu, k*rpä tai jaloviina
Nyt on laulukirjat putsattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryyppäämällähän niitä kavereita sieltä saa. Kannattaa osallistua ainakin orientaatioviikolla paljon tapahtumiin, kun porukat eivät vielä ole muodostuneet. Myöhemmin voi olla vaikea päästä mukaan, ja vanhempana opiskelijana varsinkaan se ei ole aina niin helppoa.
Itse en oikein jaksa innostua osakuntatoiminnasta, mutta yliopistolla on myös paljon harrasteryhmiä, joista voi löytää samanhenkisiä ihmisiä. Meillä oli myös moodlessa joku seuranhakualusta, jossa pystyi etsimään opiskeluseuraa tai muuten vaan kavereita, en ole itse sitä vielä käyttänyt. Myös ainejärjestölläsi saattaa olla omia kerhoja, tyyliin lukupiiriä tai kässäkerhoa.
Itsekin aloitin opinnot viime syksynä melkein kymmenen vuotta vanhempana kuin suurin osa opiskelutovereista, ja koin kyllä hankalaksi päästä mukaan porukoihin, kun elämäntilanne ja kiinnostukset on niin erilaisia kuin suurimmalla osalla. Mutta orientaatiomeininkien aikoina tutustuin muutamaan ihmiseen, joiden kanssa on tullut vietettyä aikaa, ja sitä kautta on pikkuhiljaa tutustunut myös joihinkin muihin. Kannattaa rohkeasti pyytää itse ihmisiä esim. pelaamaan lautapelejä, useimmat on kuitenkin samassa tilanteessa ja kiinnostuneita tutustumaan uusiin ihmisiin. Lautapelit on hyvä tapa tutustua, kun on jotain luontevaa tekemistä.
Aika ikävä tuo käytäntö että ryyppäämällä tutustuu, koska kaikki eivät juo alkoholia ollenkaan ja moni haluaa juoda kohtuudellakin
T. opiskelija
On kaikkea muutakin ikävää. Esim. Tinder
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen täällä kyselee, että entä jos ei juo ollenkaan? Alkoholi on minulle iso terveysriski, eikä ryyppytapahtumat kiinnosta.
Nykyisin kaikissa tapahtumissa on tarjolla myös alkoholiton vaihtoehto. Lähinnä kysymys on siitä, miten hyvin oma hermo kestää katsella sitä toisten känniörvellystä. Osalla menee se huom ne överiksi, osa juo kohtuudella ja osa ei juo ollenkaan. Ainejärjästön tapahtumissa aina tarvitaan nakkilaisia, jotka ei itse juo. Kannattaa olla aktiivinen.
Eli jos et juo, voit tulla töihin? En ole ihan vakuuttunut ideasta. Oma kokemukseni on, että ainakin minun ainejärjestössä tapahtumat pyörivät niin paljon juomisen ympärillä, että olisi jotenkin feikkiä mennä sinne alkoholittoman juoman kanssa.
Teillä ei sitten ole sisäistetty oikein tätä nykyaikaa. Ainakin Turussa killoissa otetaan ihan vakavasti kaikissa tapahtumien järjästelyissä se alkoton vaihtoehtoehto. Halutaan, että kaikki voi osallistua.
Ei kai kyse ole siitä, tarjotaanko alkoholitonta vaihtoehtoa vai ei, vaan siitä, kuinka mielekästä on osallistua alkoholittomana tapahtumaan, jonka pointti on juoda alkoholia, esim. sitsit, joka on käytännössä juomapeli. Alkoholittomien tapahtumien olisi järkevämpää olla jotain täysin muuta tekemistä kuin bileet tai sitsit. Luontoretkiä, kahvilakierroksia, leffailtoja ym. Näitä kaikkia järkätään kyllä ainakin meidän ainejärjestössä, mutta todella harvoin verrattuna bileisiin, joita voi olla melkein joka viikko. Kyllä tällainen alkoholiton kiva toiminta jää todella vahvasti noiden bileiden varjoon. Mutta suosittelen vahvasti jokaista selaamaan läpi oman oppilaitoksensa kerhot, niitä on yleensä joka makuun ja siellä tutustuu myös muiden aineiden opiskelijoihin.
Sitsien tarkoitus ei ole juoda vaan viihtyä yhdessä ja laulaa.
Sitsien tarkoitus on nimenomaan juoda, tämä nyt on selvää kenell tahansa. :D Ne lauluthan on käytännössä juomalauluja, niissähän juodaan joka kohdassa ja lisäksi käsittelevät suurin osa ryyppäämistä. Mitään aikaa jutella ei sitseissä juuri ole, joten eipä siinä hirveästi kehenkään ehdi tutustuakaan, kun koko ajan juodaan ja lauletaan. Mulle sitsien jatkot oli paljon sitsejä parempi tapahtuma, siellä sentään sai jutella rauhassa ihmisten kanssa.
Jep ja teekkarisitseillä lauluissa oli juomisen lisäksi alapäähuumoria. Ei kyllä selvinpäin ois kestänyt kuunnella lauluja jossa oli joka säkeistössä p*llu, k*rpä tai jaloviina
"Putoushuumoria"
Keharijunttien juttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa viettää aikaa kiltahuoneella ym. ainejärjestön tilassa. Tutustuu monipuolisesti eri tyyppeihin. Itse en tehnyt niin fuksina. Sain jo orientaatioviikolla bileiden myötä kaveriporukan mutta kaverit lopettivat suurin osa opinnot ekan vuoden jälkeen (niinku teknillisessä ja luonnontieteellisessä usein käy) . Sitten minulla ei ollutkaan juuri kavereita ja oli hankala yrittää mukaan valmiisiin porukoihin. Lisäksi ei tuntunut luontevalta mennä kiltahuoneelle enää.
Mulla on vähän sama tilanne, että kun ei tunne juuri muita opiskelijoita, ei tunnu luontevalta mennä ainejärjestötilaan tai jollekin kahvitunnille. Käytännössä siellä sitten kököttää yksin, kun muilla on selkeästi omat tutut ja porukat, joihin ei oikein enää pääse mukaan. Bileisiinkään ei tee mieli mennä yksin norkoilemaan. Onneksi on muutama kaveri tarttunut mukaan, ei sitä enempää välttämättä tarvitse, mutta nopeasti on sitten pulassa, jos omat kaverit on vaikka vaihdossa tai lopettaa opiskelun. Paras olisi, jos tutustuisi edes jollain tasolla monipuolisesti tyyppeihin, mutta se ei kaikille ole niin helpppoa.
Rohkeasti vaan mukaan toimintaan. Suurin osa kuitenkin on fiksua porukkaa, eikä halua sulkea ketään toiminnan ulkopuolelle. Ongelma tahtoo just olla se, että ne eoäaktiivisemmat pitää niitä ainejärjästössä toimivia jonain sisäpiiriläisten salaseurana, vaikka tosiasiassa olisi sitä parempi mitä enemmän porukkaa saadaan toimintaan mukaan
Sosiaalisten tilanteiden pelko vesitti aika lailla kavereiden saamisen. Jos et ole ihmispelkoinen, saat varmasti kavereita.
Sitten kun on edes pikkuisen tutustunut johonkin kiinnostaviin tyyppeihin, niin kannattaa vaan olla itse tosi aktiivinen siinä, että pyytää lounaalle luennon jälkeen tai opiskelemaan yhdessä. Jos on useampi tyyppi joiden kanssa on viettänyt aikaa, voi perustaa vaikka chat-ryhmän vain teille, niin on helpompi sopia pienellä kynnyksellä tapaamisia. Usein se tutustuminen lähtee luonnollisesti opiskelujutuista, mutta jos on joku yhteinen kiinnostuksenkohde, voi ehdottaa että mennään vaikka keikalle yhdessä tms. Oma aktiivisuus on kuitenkin tässä tärkeää, ettei jää vaan makaamaan siihen yksinäisyytensä, vaan rohkeasti ottaa kontaktia muihin. Ja kannattaa muistaa, ettei peli ole menetetty, vaikkei heti ensimmäisillä viikoilla löytäisi omaa porukkaa. Ihmissuhteet kehittyy pikkuhiljaa, ja uusia tuttavuuksia voi syntyä milloin tahansa, kunhan itse on myös niille avoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa viettää aikaa kiltahuoneella ym. ainejärjestön tilassa. Tutustuu monipuolisesti eri tyyppeihin. Itse en tehnyt niin fuksina. Sain jo orientaatioviikolla bileiden myötä kaveriporukan mutta kaverit lopettivat suurin osa opinnot ekan vuoden jälkeen (niinku teknillisessä ja luonnontieteellisessä usein käy) . Sitten minulla ei ollutkaan juuri kavereita ja oli hankala yrittää mukaan valmiisiin porukoihin. Lisäksi ei tuntunut luontevalta mennä kiltahuoneelle enää.
Mulla on vähän sama tilanne, että kun ei tunne juuri muita opiskelijoita, ei tunnu luontevalta mennä ainejärjestötilaan tai jollekin kahvitunnille. Käytännössä siellä sitten kököttää yksin, kun muilla on selkeästi omat tutut ja porukat, joihin ei oikein enää pääse mukaan. Bileisiinkään ei tee mieli mennä yksin norkoilemaan. Onneksi on muutama kaveri tarttunut mukaan, ei sitä enempää välttämättä tarvitse, mutta nopeasti on sitten pulassa, jos omat kaverit on vaikka vaihdossa tai lopettaa opiskelun. Paras olisi, jos tutustuisi edes jollain tasolla monipuolisesti tyyppeihin, mutta se ei kaikille ole niin helpppoa.
Rohkeasti vaan mukaan toimintaan. Suurin osa kuitenkin on fiksua porukkaa, eikä halua sulkea ketään toiminnan ulkopuolelle. Ongelma tahtoo just olla se, että ne eoäaktiivisemmat pitää niitä ainejärjästössä toimivia jonain sisäpiiriläisten salaseurana, vaikka tosiasiassa olisi sitä parempi mitä enemmän porukkaa saadaan toimintaan mukaan
On se varmaan näinkin. Sitten toisaalta, kun on kokemuksia että on vaikka jossain avoimessa puistotapahtumassa yrittänyt liittyä johonkin seuraan (osasta tuli ainejärjestöaktiiveja) ja nämä eivät vain millään lailla huomioi minua, niin ei se ainakaan herätä intoa osallistua noihin juttuihin. Tapahtuma siis vuoden alussa, jossa tarkoituksena tutustua uusiin ihmisiin. Mulla on ehkä jo tullut vähän sellainen happamia, sanoi kettu -fiilis noista yliopistohurlumheista, kun on monta kertaa kyllä yrittänyt mennä tuollaisiin tapahtumiin, mutta käytännössä on tosi vaikea saada kontaktia ihmisiin. Osa johtuu varmaan siitä, etten osaa kauhean luontevasti "minglata" tuollaisissa tilanteissa, osa siitä, että kuppikuntaisuus tuntuu kyllä ainakin osassa porukkaa aika vahvana. Ainejärjestötoiminta ei taas kiinnosta niin paljoa, että jaksaisin käydä joka kuukausi kokouksissa ja käyttää vapaa-aikaani siihen, vaikka siellä varmaan olisi mahdollisuus tutustua paremmin ihmisiin. En tiedä johtuuko osan jollain tapaa varautunut suhtautuminen minuun iästäni, kun olen jo melkein 30v. En näytä mitenkään supervanhalta, mutta näkeehän sen, että ikää on enemmän kuin useimmilla.
Suoraan lukiosta tulleet nyt ryhmäytyvät omiksi porukoikseen, koska sama elämäntilanne ja jännittävä uusi elämänvaihe yhdistävät. Plus haalaribileiden ja muiden kinkereiden kiertämisen halu ja ilo.
Vanhemman kannattaa hakeutua muiden "nestoriopiskelijoiden" seuraan jos sellaisia on omalla vuosikurssilla. Juttuseuraa saa aina, mutta on eri asia syventyykö kaveruus oikeaksi ystävyydeksi jolloin ollaan tekemisissä myös kampuksen ulkopuolella. Monilla aikuisopiskelijoilla kun on jo perhettä ja ansiotyökin, jotka nielevät paljon aikaa.
Kannattaa myös katsastaa uuden kotikaupungin ja yliopiston ulkopuolinen harrastustarjonta. Mitä enemmän virittelee verkkoja sitä enemmän mahkuja tutustua uusiin ihmisiin. Syksyllä starttaavat kaikki mahdolliset lajit ja harrastukset eli on runsaasti valinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, itselle ei jäänyt yhtään kaveria yliopistoajoilta vaikka yritin. Olisi pitänyt olla joka viikko jossain menossa mutta energiaa ei millään riittänyt opinnoilta ja töiltä. Porukat muodostui nopeasti ja ainakin minut ihan suoraan suljettiin pois ja sanottiin että meillä on jo tiivis porukka. Yllätyin siitä miten lapsellista meno oli monella vielä yliopistossakin.
Sama juttu. Menin rohkeasti mukaan jo orientaatioviikolla kaikkiin tapahtumiin, mutta jotenkin jäin yksin. Hyvin pian huomasin, että olin ihan ilmaa muille, seuraani ei tultu jos olin ensimmäisenä luentosalissa tai lounaalla, yhteisissä kokoontumisissa minut jätettiin ulkopuolelle ja lopulta kutsumatta. Porukka klikkiytyi hyvin vahvasti. En tiedä mikä minussa oli niin vastenmielistä, mutta aina ei se oma aktiivisuus ja sosiaalisuus todellakaan riitä. Onneksi sain korjaavia kokemuksia, kun siirryin työelämään. Töissä minusta on aina pidetty!
Noiden kerhojen järjestämisessä varmaan auttaa se, että on sovittu tietty aika säännöllisesti kiltahuoneelta, jolloin kerho kokoontuu.. Esim tietty ilta kerran kuussa tai joka toinen viikko. Vetäjänähän voi toimia myös porukalla.