Vieläkö voi 57-v päästä sukupuolenkorjaukseen?
Kommentit (51)
Jenkeissä pääsee ainakin. Bruce Jenneriltä poistettiin kassit kun oli lähemmäs 70v
Rahalla voit hankkia vaikka silikonirinnat, mutta naisen vaihdevuosia et vaan saa. Tuolloin siis sukupuolta ei ole saatu muutettua.
Sukupuolen korjaus on silloin saatu onnistumaan, jos tulee menkat, pystyy synnyttämään ja lopulta tulee vaihdevuodet.
Vierailija kirjoitti:
Rahalla voit hankkia vaikka silikonirinnat, mutta naisen vaihdevuosia et vaan saa. Tuolloin siis sukupuolta ei ole saatu muutettua.
Oliko vähän ilkeästi sanottu
Vierailija kirjoitti:
Rahalla voit hankkia vaikka silikonirinnat, mutta naisen vaihdevuosia et vaan saa. Tuolloin siis sukupuolta ei ole saatu muutettua.
Onhan tuossa pointti. Olet ei-menstruoiva ei-menstruoivien samanikäisten kanssanaistesi joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolen korjaus on silloin saatu onnistumaan, jos tulee menkat, pystyy synnyttämään ja lopulta tulee vaihdevuodet.
Muussa tapauksessa susta on tehty hedelmätön noiden ns hoitojen avulla. Koskee etenkin nuorempia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Voi. Systeemi portinvartijoi aika kovasti että saattaa kyl kestää prosessi jonkin aikaa. Tai mennä parissa vuodessa. En ole varma tän hetken jonotilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kulkusia et enää ikinä saa takaisin, vaikka mieli muuttuisi myöhemmin.
Seksistä ei ikinä pysty enää nauttimaan samoin ja aitoja biologisten naisten vaginatuntemuksista voit edelleen nähdä vaan unta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Minä olin lapsena henkisesti poikamainen, aikuisena korostin naisellisuutta, mutta aika olen ollut henkisesti enemmän maskuliininen, ja on vaikeaa löytää mieskumppania. Toivoisin löytäväni kiltin naiskumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
Kauniin naisen ei ole järkevää muuttaa itseään beetaluokan mieheksi, vaan lukea tekniikka ja tehdä omalla ulkonäöllään ja taidoillaan töitä. Omilla värkeillä seksikin tuntuu hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mietipä tarkkaan ennen kuin teet mitään asialle. Siis haluat rinnat pois, niinkö? Oletko varma, ettei kriisisi johdu muista asioista. Suosittelen ilman kettuilua psykiatrilla käymistä ja rehellistä keskustelua asiasta. Alapäätä nyt ei ainakaan kannata leikellä. Kaikissa leikkauksissa on suuri riski. Mitäs jos saat verenmyrkytyksen ja sinulta sen seurauksena amputoidaan kädet ja jalat. Onko sen arvoista? Kaikkea hyvä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
En mäkään varmaan haluaisi tämmöistä. Mutta haluaisin irti naisen roolista. Ehkä se leikkaus ei ole mun juttu, vaan ikuinen identiteettikriisi on kohtaloni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mietipä tarkkaan ennen kuin teet mitään asialle. Siis haluat rinnat pois, niinkö? Oletko varma, ettei kriisisi johdu muista asioista. Suosittelen ilman kettuilua psykiatrilla käymistä ja rehellistä keskustelua asiasta. Alapäätä nyt ei ainakaan kannata leikellä. Kaikissa leikkauksissa on suuri riski. Mitäs jos saat verenmyrkytyksen ja sinulta sen seurauksena amputoidaan kädet ja jalat. Onko sen arvoista? Kaikkea hyvä sinulle.
Tuommoisia verenmyrkytyksiä yms en pelkää, mutta muuten puhut ihan asiaa. En ole ollenkaan varma, millaista elämäni olisi leikkauksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Kuten myös, muttei mulle tullut mieleenkään leikkauttaa itselleni toimimatonta pippeliä ja ruveta alle 170cm tekomieheksi.
Kauniin naisen ei ole järkevää muuttaa itseään beetaluokan mieheksi, vaan lukea tekniikka ja tehdä omalla ulkonäöllään ja taidoillaan töitä. Omilla värkeillä seksikin tuntuu hyvältä.
En usko löytäväni mieskumppania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeen pahalta omat kulkuset voi tuntua?
Olen nainen, joka tuntee itsensä aina vaan enemmän mieheksi.
Mulla sama ja olen itsekin viisikymppinen nainen. Jo lapsena tykkäsin kaikesta poikamaisesta. Inhosin kun tyrkytettiin että pitää leikkiä nukeilla. Ajatukseni on hyvin miesmäinen.
Minä olin lapsena henkisesti poikamainen, aikuisena korostin naisellisuutta, mutta aika olen ollut henkisesti enemmän maskuliininen, ja on vaikeaa löytää mieskumppania. Toivoisin löytäväni kiltin naiskumppanin.
Minä olen mieleltäni maskuliininen ja erittäin naiselliselta näyttävä nainen. En osaa naisten keskinäisiä juttuja, mutta koneet osaan.
Olen kuitenkin parin lapsen äiti ja onnellinen siitä. Olen hetero ja naimisissa miehen kanssa.
Vai onko se vain nuorille? Ja onko se tyhmää kun on jo näin vanha. En pääse eroon ajatuksista. Onko jokin paikka, mistä saa neuvoja?