Lue keskustelun säännöt.
Nainen! Olitko pienenä hevostyttö? Tai tunsitko hevostyttöjä?
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin. Ratsastus on hyvä harrastus. Eläimet ja ulkoilu on aina mukavaa.
Olin, ja nyt aikuisena olen jälleen. Jotain upeaa ja sielukasta hevosissa on, joka vetää magneetin lailla puoleensa.
Todellakin olin ja vietin joka päivä aikaa tallilla useita tunteja. Oma hevonenkin oli.
En tiedä mikä siihen sai, kai joku suvussa kulkeva juttu. Olemme kaikki suvussa hevosihmisiä, ihan isoisoisääni myöten jolla myös oli hevosia joita tapasi käyttää näyttelyissä ja kokeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus raha!
Muutamilla lapsilla oli vanhemmat sen verran varakkaat lapsuudessani, että oli varaa kustantaa hevos hulluus.
Mikä saa jotkut tytöt hevoshulluiksi?
Hevoset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollut, mutta pari kaveria oli. Onhan ne hevoset hienoja eläimiä, en yhtään ihmettele että jotkut niihin hurahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todellakin olin ja vietin joka päivä aikaa tallilla useita tunteja. Oma hevonenkin oli.
En tiedä mikä siihen sai, kai joku suvussa kulkeva juttu. Olemme kaikki suvussa hevosihmisiä, ihan isoisoisääni myöten jolla myös oli hevosia joita tapasi käyttää näyttelyissä ja kokeissa.
Tuliko sinulle Hevoshullu ja luitko Anna-Maria Mennolan kirjoja?
Vierailija kirjoitti:
Todellakin olin ja vietin joka päivä aikaa tallilla useita tunteja. Oma hevonenkin oli.
En tiedä mikä siihen sai, kai joku suvussa kulkeva juttu. Olemme kaikki suvussa hevosihmisiä, ihan isoisoisääni myöten jolla myös oli hevosia joita tapasi käyttää näyttelyissä ja kokeissa.
Samanlainen tarina, isälläni oli nuorena oma hevonen ja hevoshulluus on selvästikin periytyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin, mutta talleilla oli todella ilkeitä hevostyttöjä joten enemmänkin sitten vaan luin kaikki mahdolliset hevoskirjat mitä kirjastosta löytyi ja ihailin hevosia kaukaa. Ratsastustunneille en päässyt, mutta kerran pääsin sellaiselle "irtotunnille" ja vieläkin muistan miten mahtavaa se oli (ja kuinka mua jännitti kamalasti) enkä voinut sille mitään että itkin onnesta. Se vaan käsitettiin ihan väärin ja tiuskaistiin että olisi pitänyt sitten reippaasti sanoa ettei tykkääkään enää hevosista koska ei se tunti ilmainen ollut..
Olin. En tiedä mikä tarkalleen veti puoleensa. Yleensäkin olin ja olen eläinrakas ja onhan hevoset hienoja eläimiä, hevosharrastus on palkitsevaa kun oppii hallitsemaan sitä isoa eläintä. Enkä ole mitenkään rikkaasta perheestä. Harrastus jäi sitten aikuistumisen kynnyksellä, vaikka edelleen hevosia ihailen niin en haluaisi enää sitä harrastusta aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksei ole hevospoikia?
Siksi että ratsastus on homojen harrastus. Ainut hetero miesratsastaja kenet tiedän on Marko Björs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin olin ja vietin joka päivä aikaa tallilla useita tunteja. Oma hevonenkin oli.
En tiedä mikä siihen sai, kai joku suvussa kulkeva juttu. Olemme kaikki suvussa hevosihmisiä, ihan isoisoisääni myöten jolla myös oli hevosia joita tapasi käyttää näyttelyissä ja kokeissa.
Tuliko sinulle Hevoshullu ja luitko Anna-Maria Mennolan kirjoja?
Mulle tuli Hevoshullu, ja luin Nummelan ponitalli -sarjan lukemattomia kertoja. Myös Musta orhi -kirjat tuli luettua monet kerrat ja Musta ori, Urhea Musta ym. heppaleffat katsottua toistamiseen.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Miksei ole hevospoikia?
Kyllähän näitäkin löytyy. Harrastus tosin enempi menee raviurheilun puolelle kuin ratsastukseen. Ehkä raveissa on enemmän vauhtia ja vaarallisia tilanteita poikien/miesten makuun.
Poikien harrastukset muutenkin enemmän liittyy kilpailemisen tai sitte vaihtoehtoisesti joukkue harrastuksiin/kilpailemiseen.
Harrastin vähän aikaa ratsastusta, mutta en ollut sitä hevostyttöporukkaa. Välintunneillakin ne leikkivät hevosia.
Olin ja ainoa syy miksi olin oli, kun maalla asuessa en löytänyt muihin harrastuksiin seuraa. Tavallaan en siis ollut heppahullu, vaan harrastin sitä aikani muiden tyttöjen mukana.