Sinne lähti avioerohakemus

Onnea uuteen elämääsi! Joskus ero on paras ratkaisu, varsinkin jos mies ei kuuntele sinua, ei ole läheisyyttä jne. Hyvä että haluat saada asiat toimimaan lastesi kannalta, ja ajattelet lastesi parasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset ei halua kalaan tai luontoon niin ok

Ne saa löytää oman juttunsa

Mutta en mä oleta että mies kiinnostuu yhtäkkiä tanssista

Meillä harrastukset valitaan niin että omakin elämä onnistuu

Pointti varmaan on, että kyllä jotain yhteistäkin puhumista ja tekemistä naisella ja miehellä pitäisi olla. Ei tarvitse kaikkea tehdä yhdessä mutta että olisi edes jotain.

Kotityöt ei ole mikään yhteinen harrastus tai puheenaihe, sanotaan nyt se jos joku luulee, että se riittää että päivittäin sovitaan kumpi tiskaa ja kumpi imuroi :D pitäis olla jotain puhumista joka tuo iloa eikä vaan jotain tollasta pakollista arkiaskareiden jakopuheita. Jos tosiaan ei ole muuta yhteistä juteltavaa kuin ruuanlaitto ja siivous niin sitten kyllä kannattaa erota. Kurjaahan se on asua ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään puhuttavaa.

Kaikille puhuminen ei ole yhtä tärkeää. Jos vähempikin riittää, miksi sen takia erota pitäisi? Ymmärrätkö, ettei kaikilla ihmisillä ole samat toiveet suhteesta mitä sinulla?

No jos on esimerkiksi tilanne, jossa nainen kaipaisi juttelua ja mies ei, niin silloinhan sinun mielestä siis kannattaa erota eikö?

Miksi jäädä epätyydyttävään suhteeseen, miksi naisen pitäisi olla onneton loppuelämänsä kun eroamalla voisi olla mahdollista löytää mies, jonka kanssa juttelu- ja läheisyystarpeet kohtaa?

Jokainen osaa varmasti miettiä sen omalla kohdallaan, ei siihen av:n trollin mielipidettä tarvitse!

Ei välttämättä osaa. Toisten tarinoiden kautta voi huomata, että oma suhde ei ole normaali jos esimerkiksi omaa miestä ei kiinnosta yhtään viettää naisensa kanssa aikaa tai ei ole mitään yhteistä juteltavaa. Sellaiseen suhteeseen ei tarvitse tyytyä, jos se suhde tuntuu pahalta. On ihan luonnollista tuntea yksinäisyyttä ja pahaa mieltä jos mies ei halua viettää aikaa kumppaninsa kanssa ja sitä on kestänyt vuosikausia.

Vierailija kirjoitti:

Kemiat oli ihan himmeet ja mies pitkä, oikea unelmien ukko kun housut tippu ekan kerran kinttuihin ja ähinä alkoi.

Muutama vuosi eteenpäin ja akka tajuaa, ettei himmeet kemiat ja korkia pituus tuokaan onnea avioliittoon vaan pitäisi ehkä pohtia niitä muitakin puolia.

Ehkä opit jotain, ehkä et.

Kyllä on katkeraa.

Onpas "miehet" aktivoituneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset ei halua kalaan tai luontoon niin ok

Ne saa löytää oman juttunsa

Mutta en mä oleta että mies kiinnostuu yhtäkkiä tanssista

Meillä harrastukset valitaan niin että omakin elämä onnistuu

Pointti varmaan on, että kyllä jotain yhteistäkin puhumista ja tekemistä naisella ja miehellä pitäisi olla. Ei tarvitse kaikkea tehdä yhdessä mutta että olisi edes jotain.

Kotityöt ei ole mikään yhteinen harrastus tai puheenaihe, sanotaan nyt se jos joku luulee, että se riittää että päivittäin sovitaan kumpi tiskaa ja kumpi imuroi :D pitäis olla jotain puhumista joka tuo iloa eikä vaan jotain tollasta pakollista arkiaskareiden jakopuheita. Jos tosiaan ei ole muuta yhteistä juteltavaa kuin ruuanlaitto ja siivous niin sitten kyllä kannattaa erota. Kurjaahan se on asua ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään puhuttavaa.

Kaikille puhuminen ei ole yhtä tärkeää. Jos vähempikin riittää, miksi sen takia erota pitäisi? Ymmärrätkö, ettei kaikilla ihmisillä ole samat toiveet suhteesta mitä sinulla?

No jos on esimerkiksi tilanne, jossa nainen kaipaisi juttelua ja mies ei, niin silloinhan sinun mielestä siis kannattaa erota eikö?

Miksi jäädä epätyydyttävään suhteeseen, miksi naisen pitäisi olla onneton loppuelämänsä kun eroamalla voisi olla mahdollista löytää mies, jonka kanssa juttelu- ja läheisyystarpeet kohtaa?

Jokainen osaa varmasti miettiä sen omalla kohdallaan, ei siihen av:n trollin mielipidettä tarvitse!

Ei välttämättä osaa. Toisten tarinoiden kautta voi huomata, että oma suhde ei ole normaali jos esimerkiksi omaa miestä ei kiinnosta yhtään viettää naisensa kanssa aikaa tai ei ole mitään yhteistä juteltavaa. Sellaiseen suhteeseen ei tarvitse tyytyä, jos se suhde tuntuu pahalta. On ihan luonnollista tuntea yksinäisyyttä ja pahaa mieltä jos mies ei halua viettää aikaa kumppaninsa kanssa ja sitä on kestänyt vuosikausia.

Ai se on sun motiivi tälle provolle, saada ihmiset eroamaan sun mielestä epänormaaleista suhteista? Ei ole mitään normaalia. Väkivalta ei tietenkään kuulu ns. normaaliin suhteeseen.

On erilaisia ihmisiä erilaisine suhdetoiveneen. Kaikille täydellinen tai tyydyttävä suhde ei ole sama kuin sinulle, koeta nyt ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Onpas "miehet" aktivoituneet.

Onko taas 188 cm pitkä naisvihaaja??? Ei kai???

Se taitaa olla naisten vakioasetus olla onneton. Omassakin parisuhteessa on ollut vaikea kevät, ollut kaikenlaista ylimääräistä paskaa (molemmilla), mutta itselläni ei ole ero käynyt mielessäkään. Istuttiin kuitenkin avovaimon kanssa juttelemaan, mikä on hyvä asia. Mutta sitten paljastui, että hänellä on käynyt jo erokin mielessä, vaikka suhteessa ei mitään suurta vikaa olekaan. Tuo asetti asioita vähän mittasuhteisiin, että vittuako tässä sitten luottamaan mihinkään, jos toisella on heti jalka oven välissä kun on vähän vaikeampaa? Suhdetta nyt viitisen vuotta takana ja yhteinen asuntolaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No höh. Miks teidän rakkaus loppu?

No omalta puoleltani rakkaus ei kaiketi ole missään vaiheessa loppunut. Vähentynyt toki kun toinen on aina niin etäinen. Ei seksiä saati läheisyyttä. Minä myös hoidan about 70% prosenttia kaikesta kotona, oli sitten kyse siivouksesta tms. tai lasten asioista. 

Jotenkin kaikki lähti alamäkeen sen jälkeen kun kuopus (7v.) syntyi. Enkä ymmärrä miksi. Kuopuskin oli hartaasti toivottu myös miehen puolelta.

-ap-

 

Ensimmäisen lapsen syntymä voi olla parisuhteelle kriisi yleensäkin ja toisen vielä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea

Lapset antsaitsee kaksi toimivaa perhettä mielummin kuin yhden toimimattoman

Entä kun tuloksena onkin kaksi toimimantonta perhettä. Silloin yksi toimimaton ydinperhe olisi ollut parempi vaihtoehto. Tai kaksi vanhempaa, jotka eivät lähde uusiin suhdekuvioihin lapset mukana. Miehiä/naisia voi tapailla myös lapsivapailla laittamatta mitään uusperhekuviota pystyyn.

Mikään ei takaa sitä, että uusi suhde olisi aina edellistä parempi. Vaikuttaa nykypäivänä pikemminkin siltä, että säännöllisesti eroavat eivät ikinä löydä sitä loppuelämän suhdetta. Kaikista kamalinta lapsille on vanhempien aina muutamien vuosien välein vaihtuvat kumppanit.

Eroperheet-palstalla on artikkeli siitä,

ettei elämä aina muutu paremmaksi eroamalla. Uusperheet  voi olla vielä ydinperhettä vaikeampi kuvio.

Onneksi olkoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea

Lapset antsaitsee kaksi toimivaa perhettä mielummin kuin yhden toimimattoman

Entä kun tuloksena onkin kaksi toimimantonta perhettä. Silloin yksi toimimaton ydinperhe olisi ollut parempi vaihtoehto. Tai kaksi vanhempaa, jotka eivät lähde uusiin suhdekuvioihin lapset mukana. Miehiä/naisia voi tapailla myös lapsivapailla laittamatta mitään uusperhekuviota pystyyn.

Mikään ei takaa sitä, että uusi suhde olisi aina edellistä parempi. Vaikuttaa nykypäivänä pikemminkin siltä, että säännöllisesti eroavat eivät ikinä löydä sitä loppuelämän suhdetta. Kaikista kamalinta lapsille on vanhempien aina muutamien vuosien välein vaihtuvat kumppanit.

Eroperheet-palstalla on artikkeli siitä,

ettei elämä aina muutu paremmaksi eroamalla. Uusperheet  voi olla vielä ydinperhettä vaikeampi kuvio.

Ei uusperhe ole eron automaattinen seuraus kuten sivusuhde ei ole parisuhteen seuraus.

Vierailija kirjoitti:

Se taitaa olla naisten vakioasetus olla onneton. Omassakin parisuhteessa on ollut vaikea kevät, ollut kaikenlaista ylimääräistä paskaa (molemmilla), mutta itselläni ei ole ero käynyt mielessäkään. Istuttiin kuitenkin avovaimon kanssa juttelemaan, mikä on hyvä asia. Mutta sitten paljastui, että hänellä on käynyt jo erokin mielessä, vaikka suhteessa ei mitään suurta vikaa olekaan. Tuo asetti asioita vähän mittasuhteisiin, että vittuako tässä sitten luottamaan mihinkään, jos toisella on heti jalka oven välissä kun on vähän vaikeampaa? Suhdetta nyt viitisen vuotta takana ja yhteinen asuntolaina.

Se, ettei suhteessa ole sinun kannalta suurta vikaa, ei tarkoita sitä, ettei siinä puolisosi kannalta ole suurtakin vikaa. Tyypillisenä esimerkkeinä vaikka kotitöistä laistava tai vieraissakäyvä puoliso.

Tässä ketjussa on kyllä paljon ilkeitä ja sairaita kommentteja. Aivan kuin nainen ei saisi hakea eroa vaan kuuluisi kärsiä huonossa suhteessa - jotta palstalaiset eivät pahoita mieltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se taitaa olla naisten vakioasetus olla onneton. Omassakin parisuhteessa on ollut vaikea kevät, ollut kaikenlaista ylimääräistä paskaa (molemmilla), mutta itselläni ei ole ero käynyt mielessäkään. Istuttiin kuitenkin avovaimon kanssa juttelemaan, mikä on hyvä asia. Mutta sitten paljastui, että hänellä on käynyt jo erokin mielessä, vaikka suhteessa ei mitään suurta vikaa olekaan. Tuo asetti asioita vähän mittasuhteisiin, että vittuako tässä sitten luottamaan mihinkään, jos toisella on heti jalka oven välissä kun on vähän vaikeampaa? Suhdetta nyt viitisen vuotta takana ja yhteinen asuntolaina.

Se, ettei suhteessa ole sinun kannalta suurta vikaa, ei tarkoita sitä, ettei siinä puolisosi kannalta ole suurtakin vikaa. Tyypillisenä esimerkkeinä vaikka kotitöistä laistava tai vieraissakäyvä puoliso.

Ei ole pettämistä, ja teen kotitöistä oman osani. Kuten sanoin, että suhteessa ei ole mitään suurta vikaa, jolloin naisilla monesti nousevat ihan pikkuasiat keskiöön. Oma luottamus suhteen jatkuvuuteen heikkeni, joten jatkossa pelaan enemmän omaan pussiini. Mitään tällaisesta suhteesta ei sen päättyessä saa mukaan, joten turha siihen on satsata määräänsä enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika huttua, että lapset eivät halua isänsä luokse asumaan, voipi olla yllätys edessä. 

Lapset ei ole i di oot te ja. Kyllä ne tajuavat, kuka niistä huolehtii ja kuka ei vois vähempää piitata. Miehet väheksyvät omia lapsiaan.

Kyllä ne vähän siinä mielessä on, että vaikka äiti on kuinka paska tahansa niin ovat silti valmiita sitä puolustamaan ja valehtelemaan kuinka hyvä hän on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se mies mikään hyvä isä ole jos lapset ei ole läheisiä. Lopeta paskan kuorruttaminen kermalla ja myönnä asiat niin kuin ne on oikeasti.

Voi olla hyvä isä, mutta äiti on torpedoinut välit lasten kanssa. Osaa naisetkin vieraannuttaa.

Näin selvisin lapseni vieraannuttamisesta – isät kertovat | Vanhemmuus | yle.fi

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/31/nain-selvisin-lapseni-vieraann…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se taitaa olla naisten vakioasetus olla onneton. Omassakin parisuhteessa on ollut vaikea kevät, ollut kaikenlaista ylimääräistä paskaa (molemmilla), mutta itselläni ei ole ero käynyt mielessäkään. Istuttiin kuitenkin avovaimon kanssa juttelemaan, mikä on hyvä asia. Mutta sitten paljastui, että hänellä on käynyt jo erokin mielessä, vaikka suhteessa ei mitään suurta vikaa olekaan. Tuo asetti asioita vähän mittasuhteisiin, että vittuako tässä sitten luottamaan mihinkään, jos toisella on heti jalka oven välissä kun on vähän vaikeampaa? Suhdetta nyt viitisen vuotta takana ja yhteinen asuntolaina.

Se, ettei suhteessa ole sinun kannalta suurta vikaa, ei tarkoita sitä, ettei siinä puolisosi kannalta ole suurtakin vikaa. Tyypillisenä esimerkkeinä vaikka kotitöistä laistava tai vieraissakäyvä puoliso.

Ei ole pettämistä, ja teen kotitöistä oman osani. Kuten sanoin, että suhteessa ei ole mitään suurta vikaa, jolloin naisilla monesti nousevat ihan pikkuasiat keskiöön. Oma luottamus suhteen jatkuvuuteen heikkeni, joten jatkossa pelaan enemmän omaan pussiini. Mitään tällaisesta suhteesta ei sen päättyessä saa mukaan, joten turha siihen on satsata määräänsä enempää.

No onhan suhteessa silloin vikaa jos toinen on eroakin jo miettinyt vaihtoehtona. Eikö sinua yhtään huoleta, että teet jotain väärin? Miten kommunikoit vaimosi kanssa? Miten panostat suhteeseen? Koska ajattelit varata teille terapia-ajan?

Ero on luovutus. Sopii varmaan muutenkin elämässä eri asioissa luovuttaville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos omistat puolet asunnosta, niin joudut maksamaan veroa, jos lahjoitat osuutesi miehelle. Älä ole tyhmä, vaan vaadi osuutesi.

Kyllä asunto on ihan täysin miehen omistuksessa (muutin siis miehen luokse aikoinaan).  En missään vaiheessa halunnut ostaa osaa tästä. Meinaan, on tosiaan ns. neukkukuutio ja perämettällä. Tällä hetkellä arvoa ehkä 50-60tuhatta, jos sitäkään. Vaatisi täydellisen pintarempan. 

Toki olen osallistunut asumiskuluihin niin kuin kuuluukin pl. yhdessä sovitut hoitovapaat.

-ap-

Ei vaimon kuulu maksella yhtään mitään. Se on aviomiehen velvollisuus elättää vaimonsa. Siitäkin huolimatta vaikka vaimo kävisi töissä.

Puhu lakimiehen kanssa erosta ja myös omaisuuden jakamisesta.