Puolison negatiivinen suhtautuminen lähes kaikkeen on alkanut tuntua sietämättömän raskaalta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se varmaan raskasta. Kauhea sanoa, mutta etenkin työpäivän jälkeen tulee usein oltua pahalla päällä, kun asiat eivät tunnu sujuvan, ja jotenkin sitä tarvitsisi purkaa.

Mutta ei tuossa voi muuta kuin kysyä suoraan, että eikö MIKÄÄN ole hyvin ja keksitkö mistään mitään hyvää tai kivaa sanottavaa.

Jos ei keksi, niin kuulostaa masennukselta.

Sinä tuskin kuitenkaan kiellät puolisoasi puhumasta oman elämänsä ikävistä asioista ja vaadit häntä sen sijaan kuuntelemaan loputonta valitusvirttäsi?

Meillä on puhuttu tästä, koska puoliso ei jaksa loputonta valitusvirttä. Minäkään en varmaan jaksaisi.

Vierailija kirjoitti:

Onko jousimies?

Luultavasti tykkimies.

Näin vanhempana miehenä, lähes kaikkitietävänä ja -osaavana, tuota on vaikea välttää.

Mun autistimies on ollu aina tommonen. Menee toisesta korvasta pihalle.

Ennen reagoin liian voimakkaasti ja ahdistuin. Nykyään en jaksa enää välittää.

Ei enää koskaan mököttäjämiestä. 

Täällä samaa.

Havahduin et persoonallisuuteni on muuttunut radikaalisti suhteen myötä. En naura enkä edes hymyille, paljon vähemmän myös muidenkin seurassa.

Miehen lamaannuttava vaikutus. Hän ei innostu mistään. Ei inspiroidu. Ei ihastele asioita, ympäröiviä tapahtumia, säätä, minuakaan. Iloitseeäärimmäisellä kohtuullisuudella.

Ja huomaa kaikkien asioiden "haasteet".  Minkä koen nykyään arkisemmin vain ihan valituksena. Ihan sama kuinka hienot sanat olisi käytössä.

Ja arvatkaas suutunko kun hän kerrankin innostuu jostain, sillä ne pari kertaa on aina jotain täysin yhteiseen elämämme liittymätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus ero helpottaa ellei jaksa. Oikeassa on siinä että virastossa saatetaan joskus antaa vääriä neuvoja ja osa myyjistä ei tiedä asioista, voi olla uusia. Jos elät kuplassa et vain tiedosta sitä. Onko hänellä rattiraivo. Muiden haukkuminen liiaksi, voi olla raskasta kuultavaa. Ehkä hän haluaisi sujuvampaa ja toimivampaa.

 

Tietty kaikkea ikävää tapahtuu ja useinkin, sitä en kiellä. Mutta kun nämä ovat oikeasti ainoat puheenaiheet. Ikinä ei puolikasta sanaa mistään hyvästä kohtaamisesta. AP

Mitä se sanoo kun olet ottanut asian puheeksi?

Mun miehelläni on samaa vikaa. Tosin korostuu,  jos on stressaantunut.

Eikä kyse ole siitä, että asiat olisivat absoluuttisesti niin huonosti. Yhdessä vaiheessa valitti töistä kotiin tullessa muun muassa katulamppujen mallista. Silloin oli pakko todeta, että yritäpä vaihteeksi keksiä kotimatkalla viisi asiaa, jotka ovat ok. Aivan varmasti maailmassa oli vähintään viisi asiaa, jotka eivät olleet huonosti. Mutta jostain syystä rekisteröi mielessään vain kaiken, mikä on mielestään pielessä.

Onneksi nykyään ei aivan noin negatiivinen, mutta piirre ei sinänsä katoa.