Aika hieman ennen älypuhelimia - Miten ihmiset saivat ajan kulumaan?
Muistaako kukaan, millaista elämä oli noin vuosina 2005 - 2010?
Suurimmalla osalla on tänä päivänä älypuhelin kädessä lähes koko ajan ja tämä herätti minussa kysymyksen - mitä ihmiset oikein ennen tekivät, kun ei älypuhelimen kanssa voinut tappaa aikaa?
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Oltiin tasapainoisempi,keskittymiskykyisenpiä ja aloitekykyisempiä.
Ja enemmän omaa mielikuvitusta. "Tylsyys on luovuuden alku" jne. Ehti ajatella omia ajatuksiaan. Teen tätä kyllä nykyäänkin.
Pelasivat pippelipeliä ainakin pojannössit ikuinen peli aina kiinnostaa pelata pippelipeliä.
Olin työelämää aloittelemassa tuolloin, se oli hyvää ja jännittävää aikaa. Hyppytunneista tuli mieleen että tulipa itseasiassa usein tapettua aikaa ihan kirjaston lukusalissa, lehdethän oli yläkouluikäiselle kalliita niin oli mukavaa kun siellä oli nuorten lehdet maksutta luettavissa, siksikin halusin mainita kun tämä lukutaidon ruostuminen on ollut nyt tapetilla, älykännyn kanssa olisi saattanut jäädä lukematta sekin parituntinen viikossa. Mutkattomampaa oli, monet viestisovellukset tuntuu toimivan lähinnä juorukellon asemassa, itse en ole oppinut sitä jatkuvaa näpyttelyä toisten kanssa. Muutoin samoja aktiviitteja paljolti kuin muillakin, seurusteltua tuli kyllä enemmän kasvotustenkin kahvikupin äärellä jne.
Olin teini 70-luvulla. Kuvitelkaapas nuorisolaiset minkälaista elämä oli silloin! Ei ollut älypuhelinta, ei tietokoneita, ei nettiä.
Vierailija kirjoitti:
Olin teini 70-luvulla. Kuvitelkaapas nuorisolaiset minkälaista elämä oli silloin! Ei ollut älypuhelinta, ei tietokoneita, ei nettiä.
80-luvulla katsottiin jo telkkaria, käytiin elokuvissa ja vuokrattiin VHS-nauhoja. Kirjat ja lautapelitkin olivat vielä arvossaan.
Katottiin telkkaria, pyörittiin kaupoissa, ajeltiin, kuunneltiin musiikkia, luettiin, tehtiin ruokaa, liikuttiin, urheiltiin....tuota kaikkea teen vieläkin + lisäksi netissä pyöriminen. Silloin ei ollut puhelin niin paljon kädessä, toki viestejä laitoin enemmän ja soittelin kuin nykyisin
Sain ensimmäisen kännykkäni 90-luvun lopulla teini-iässä. Sillä pystyi soittamaan, lähettämään tekstiviestin ja taisi siinä laskinkin olla. Ennen älypuhelimia harrastettiin, liikuttiin... Eihän nämä nykynuoret pysty elämään ilman sitä luuriaan ja snapchättejä, tiktokkeja mitä näitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin teini 70-luvulla. Kuvitelkaapas nuorisolaiset minkälaista elämä oli silloin! Ei ollut älypuhelinta, ei tietokoneita, ei nettiä.
80-luvulla katsottiin jo telkkaria, käytiin elokuvissa ja vuokrattiin VHS-nauhoja. Kirjat ja lautapelitkin olivat vielä arvossaan.
Olin 70-luvun lopulla lukiossa. Asuttiin Helsingin lähiössä. Vapaa-aikana käytiin kaverien kanssa lähinnä kävelyllä. Viikonloppuna jos oli vähän rahaa, mentiin keskustaan Carrolsiin ja ostettiin yksi annos ranskalaisia, joka syötiin kahteen pekkaan.
Kotona harrastin öljymaalausta, join kiinalaista teetä (jota sai silloin ostettua vain Kiinan suurlähetystöstä) ja poltin suitsukkeita. Luin paljon, sekä lehtiä että kirjoja, kirjastossa kävin vähintään kerran viikossa. Kirjoitettiin kirjeitä. Puhelimessa puhuttiin kaverin kanssa pitkiä puheluja silloin kun kotona ei ollut ketään. Käytiin paljon erilaisilla kursseilla, mm. kaikki harrastivat jotain kieliä, käsitöitä yms. Itse kävin usealla taidealan kurssilla, yksi oli kuukausia pitkä kurssi sen ajan taideteollisessa korkeakoulussa, joka sijaitsi silloin nykyisessä Ateneumissa.
Yleensä osaksi kesää hankittiin kesätyö, joskus talviaikaan sai jotain lyhyitä hommia. Kaikki rahat säästin loppukesää varten, koska silloin reissasin interraililla Eurooppaan. Matkoilla tutustui helposti kaikenmaalaisiin. Joidenkin kanssa olin kaveri vuosikausia ja useat tulivat Suomessakin käymään.
Joskus 19-vuotiaana sitä tunsi olevansa jo aika aikuinen, koska oli ollut jo useassa yrityksessä töissä ja olin pyörinyt jo festareillakin sekä matkustellut yksin maailmalla ja opiskellut vähän muutakin kuin kouluaineita.
Itselleni tuli ensimmäinen älypuhelin vasta 2014. En käyttänyt sitä kuin puheluihin ja viesteihin. Oli niin hidas ja ikävä käyttää. Näin elin käytännössä ilman älykännykän todellista käyttöä vuoteen 2021 jolloin tuli tämä nykyinen hyvä älykännykkä käyttöön. Silti kyllä huomaan suuren eron tässä kaikessa. Nykyisin puhelin on kädessä melkein koko ajan. Itse en edes omaa läheisiä joten en viestittele tai soita kuin harvoin. Silti nykyisin on vaikeaa keskittyä mihinkään. Ennen luin enemmän ja katsoin esim urheilua paljon. Samoin olin enemmän ulkona. Nykyisin puhelin kädessä yritän keskittyä edes vähän katsomaan tv:tä. Muutos on suuri ollut ja jotenkin keskittymiskyky oli todella paljon parempi ennen. Menin koneella tiettynä aikana yleensä kahdesti päivässä. Joskus kello 18 ja olin maksimissaan pari tuntia. Sitten illalla 22 jälkeen vielä noin tunnin. Sekin oli jo paljon, mutta parempi tuokin kuin jatkuva puhelin kädessä olo.
Vierailija kirjoitti:
Pelattiin pasianssia oikeilla korteilla. Junamatkoilla (pitkillä) minulla oli ja itseasiassa on vieläkin kirja tai pari, sanaristikkolehti ja käsitöitä. Oltiin ulkona. Etsittiin leivontaohjeet keittokirjoista. Katsottiin televisiota - silloin tuli muutakin kuin tositvroskaa tai uusinnan uusinnan uusintoja. Yle näytti urheilut. Chattailtiin irkissä vai mikäseoli.
Jep, ja jos valvotti, niin katsottiin aamuyön tunneilla Joulupostia nauraen kännisten ääliöiden tai rivosuisten teinien soitoille. Tai sitten sieltä tuli yöchat. Tulisipa niitä taas turhien Temptation Islandien sijaan. Chat-kulttuuri vaikutti paljon kivemmalta verrattuna nykyiseen somemaailmaan lieveilmiöineen, mikä on tuonut vain ongelmia yhteiskunnallisesti vaikuttaen erityisesti lapsiin ja nuoriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelattiin pasianssia oikeilla korteilla. Junamatkoilla (pitkillä) minulla oli ja itseasiassa on vieläkin kirja tai pari, sanaristikkolehti ja käsitöitä. Oltiin ulkona. Etsittiin leivontaohjeet keittokirjoista. Katsottiin televisiota - silloin tuli muutakin kuin tositvroskaa tai uusinnan uusinnan uusintoja. Yle näytti urheilut. Chattailtiin irkissä vai mikäseoli.
Jep, ja jos valvotti, niin katsottiin aamuyön tunneilla Joulupostia nauraen kännisten ääliöiden tai rivosuisten teinien soitoille. Tai sitten sieltä tuli yöchat. Tulisipa niitä taas turhien Temptation Islandien sijaan. Chat-kulttuuri vaikutti paljon kivemmalta verrattuna nykyiseen somemaailmaan lieveilmiöineen, mikä on tuonut vain ongelmia yhteiskunnallisesti vaikuttaen erityisesti lapsiin ja nuoriin.
Minäkin kaipaisin nykyisinkin tuollaisia chat-paikkoja. Nuoruudessani (yläkoulu ja lukio) en itse käyttänyt tuollaisia ja taisivat ne jo olla muutenkin hiipumassa silloin. Kävin yläkoulun ja lukion vuosina 2007-2013. Silti jossain ulkomaalaisilla sivustoilla olen kirjoitellut joskus ja minulle sopisi chat hyvin. Tykkäisin sellaisesta kirjoittelusta. En vaan tiedä onkohan enää mitään sellaisia paikkoja olemassakaan. Ainakaan suomalaisia.
Itse elän nyt taas uudelleen tuota aikaa, kun luovuin älypuhelimesta neljä vuotta sitten. Enimmäkseen vaan nautin siitä suunnattomasta rauhasta, kun ei tarvitse enää roikkua naama kiinni äly-rakkaassa. :D Ei ole ongelmia saada aikaa kulumaan, vaikka olen työkyvyttömyyseläkkeelläkin. Teen kotiaskareita, harrastan liikuntaa ynnä muita harrastuksiani, katson sarjoja ja elokuvia tietokoneelta. Kuuntelen äänikirjoja ja podcasteja tietokoneelta.
Oli ihanaa aikaa kun Suomi kukoisti ja ulosottovirasto oli vielä naisten valtakunta. Nykyään AI vie kaikkien nättien Rouvien työt ja nämä maatuskat joutuvat itse maksamaa Laitokselleen. Härmä on Sairastunut ja Rik ja Orp vievät lopullisesti SUOHON. HÄVETKÄÄ
Tein sitä samaa mitä nytkin: soitin ja viestin luurilla, katsoin tv:ta, luin läppäriltä Keskustelua ja seurasin maaliman menoa tekstitv:sta ja läppäriltä. Älykännykkä odottaa edelleen käyttöönottoa paketissa ja toimeen tulen. Vi.....a vaan kun oletetaan että kaikilla on älykännykkä käytössä. Esim ruotsalaisessa rättikaupassa myyjätär ilmoitti etten voi liittyä (=saada alennusta) kanta-asiakkaaksi tavallisen luurin omistajana. Onneksi asia päättyi oikein kun soitin asiakaspalveluun. Ja kirjat, luen aika paljon oikeita kirjoja, äänikirjat eivät ole minua varten.
Tein ihan samaa kuin nyt. Läppärillä tai pöytäkoneella vauvapalstalla, vauvaonlinella 2002->
Vierailija kirjoitti:
Tein sitä samaa mitä nytkin: soitin ja viestin luurilla, katsoin tv:ta, luin läppäriltä Keskustelua ja seurasin maaliman menoa tekstitv:sta ja läppäriltä. Älykännykkä odottaa edelleen käyttöönottoa paketissa ja toimeen tulen. Vi.....a vaan kun oletetaan että kaikilla on älykännykkä käytössä. Esim ruotsalaisessa rättikaupassa myyjätär ilmoitti etten voi liittyä (=saada alennusta) kanta-asiakkaaksi tavallisen luurin omistajana. Onneksi asia päättyi oikein kun soitin asiakaspalveluun. Ja kirjat, luen aika paljon oikeita kirjoja, äänikirjat eivät ole minua varten.
Vr:ltä et saa etuasiakkaan etuja ilman älypuhelinta ja sovellusta
2005 ja siitä eteenpäin internet-kulttuuri oli jo kovasti voimissaan. Meille hankittiin ensimmäinen laajakaistanetti, semmonen 1 megan piuha syksyllä 2004, eli hengasin erilaisilla keskustelufoorumeilla jo silloin paljon.
Harrastin tuohon aikaan myös paljon pelien modailua. Muokkasin pelien skriptejä ja tallennuksia niin tekstinä kuin heksaeditorillakin ja katsoin millaisia efektejä sain aikaan. Opettelin myös kuvankäsittelyä aika paljon ja silloinen Paint Shop Pro 7 oli kovassa käytössä.