Lue keskustelun säännöt.
Aika hieman ennen älypuhelimia - Miten ihmiset saivat ajan kulumaan?
Muistaako kukaan, millaista elämä oli noin vuosina 2005 - 2010?
Suurimmalla osalla on tänä päivänä älypuhelin kädessä lähes koko ajan ja tämä herätti minussa kysymyksen - mitä ihmiset oikein ennen tekivät, kun ei älypuhelimen kanssa voinut tappaa aikaa?
Kommentit (252)
Olin koulu- ja lukioikäinen ja minä ainakin luin koulukirjoja päivät pitkät. Myös romaaneja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No problem kirjoitti:
Pöytäkoneella tuli oltua silloisilla keskustelupalstoilla, tosin internetti ei ollut aivan ilmaista.
Pöytäpuhelimessakin aika kului kivasti.
Kirjoja ja lehtiä tuli luettua ja aerobicissä ja uimahallissa käytyä. Stereoista sai kuunneltua musiikkia ja Vhs kaseteille tuli nauhotettua niin itse videokameralla kuvattua, kuin telkkarista tulluttakin.
Olihan ne lälläritkin muuten jo.
Valokuvia ei varmaan tulevaisuudessa enää löydy mistään. Tai jos on tallentanut johonkin kuvankäsittelyohjelmaan, niin löytyy varmaan ikuisesti, kun niitä on varmuuskopioineet järjestelmät moneen paikkaan. Itse yritin ainakin poistaa kaikki henkilöiden kuvat, kun siivosin tietojani. Ne kuvat on kyllä kerran nettiin jouduttuaan siellä jossain ikuisesti. Onneksi ammattilaisena en mitään "hävettäviä" kuvia sinne laittanutkaan.
Olisi hyvä olla edes lapsista joitain paperikuvia kotona siltä varalta, että kaikki kaatuu jossain vaiheessa, kuin helsingin kaupungin tiedot.
Tuo oli hyvää aikaa viettää aikaa internetissä. Netin nopeus tuplaantui kun maksoi 10-20e /kk ylimääräistä. Tuo summa ei tunnu suurelta, mutta kuinka moni olisi valmis maksamaan internet yhteydestä 60-70e/kk vuonna 2024? Puhelimissa oli kamerat joilla monet kuvasi esim. konserteissa. Ilman internetiä aika oli tylsää, kaikki katsoivat vaan telkkaria. Niitä muutamaa kanavaa esim. mtv3. Yöllä saattoi tulla joku hyvä elokuva joka katsottiin tai nauhoitettiin. Vhs, scart ja hdmi vanheni tässä välissä. Internet on muuttunut kaikkien uudistusten jälkeen vain huonommaksi. Aika olisi voinut pysähtyä johonkin 2014.
Mulla oli aidosti aktiivinen sosiaalinen elämä 90--luvulla ja vielä 2000-luvulla. Nykyään pelkkää heippaa.
Niin, miten ihmeessä esim. Leonardo da Vinci sai aikansa kulumaan ilman älypuhelinta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen vanhaan oli elämä sekä äly. Älypuhelin vei ne veks.
Juuri pari päivää sitten mietin tätä, kun näin töissä hyppytunnilla olevia ammattikoululaisia (toimistollani on heidän opetustilojaan), jotka istuivat käytävän penkillä ja selasivat kaikki hiljaa puhelimiaan. Aloin oikein miettiä, miten itse kulutin aikaa heidän ikäisenään noissa tilanteissa. Se oli aikaa muutama vuosi ennen älypuhelimien tuloa.
Juttelin tietysti kavereiden kanssa. Jos ketään kaveria ei sattunut olemaan hyppärillä yhtä aikaa, varmaankin piirtelin vihkoon. Siihen aikaan tein kaikenlaista luovaa huomattavasti enemmän kuin nykyään.
Nyt tuntuu jotenkin absurdilta, että pitäisi oleskella tunti-pari jollain käytävällä, eikä olisi puhelinta, jota selailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin enemmän lehtiä, ja vuokrasin makuunista viikoittain useamman elokuvan ja katselin niitä. Myös tv-ohjelmat katseltiin telkkarista silloin kun niiden lähetysaika oli, mikä nyt ajatellen mukavasti rytmitti iltoja. Harrastin myös piirtämistä. Puhelimella lähinnä tekstailin ja puhuin parin parhaan ystävän kanssa, mutta kyllä siihenkin muistaakseni aika paljon aikaa kului vaikkei ollutkaan älypuhelin. Tuntuu tosiaan aika erilaiselta nykyelämään verrattuna, vaikka puhunkin ajasta vuosina 2005-2009.
Oltiin tasapainoisempi,keskittymiskykyisenpiä ja aloitekykyisempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin tuolloin 13-18 -vuotias. Sometustarpeet tyydytettiin galtsulla ja mesellä. Muuten hengailtiin kavereiden kanssa: kuunneltiin yhdessä musiikkia, pyörittiin jonkun kaupan tai koulun pihalla tai pelattiin pesäpalloa. Telkkaria katsottiin tietysti paljon. Siis paljolti samaa kuin teinit varmaan nykyisinkin tekevät, mutta ilman, että oli koko ajan puhelin kourassa. Yksin ollessani luin ja piirtelin paljon.
Jaa oli pelikortit palapelit leikkijunaradat jääkiekkopelit liikunta sulkapallo lemmikit piirustus välineet joka viikko uimassa pyöräilyä kuntosalit ja pelättiin muutakin kuten risti nollaa ja tammea shakkia matkustus joku keräili kuivatti kasveja perhosia kolikoita akvaarion hoito telttailu ja ompelu kanavatyöt pitsit kudonta veistotyöt tanssi jumppa musiikin soittaminen karaoke trivial peli monopoli kirjat lukeminen viherkasvit leipominen taide kauneus ihonhoito.Monet ompelee itse vaatteita kotona ja verhoja. Jos on koira se on vähintään 3 kusetus reissua päivä ja kauppa reissut.Lapsiperheissä aika menee lasten kanssa tapellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli aidosti aktiivinen sosiaalinen elämä 90--luvulla ja vielä 2000-luvulla. Nykyään pelkkää heippaa.
Sosiaalinen media on korvannut sosiaalisen elämän.
Vuonna 2005 olin opiskelija ja sain ensimmäisen oman kotinetin. Kulutin aikaa netin keskustelufoorumeilla silloinkin, mutta luin paljon enemmän kirjoja ja lehtiä kuin nykyään. Kuuntelin musiikkia todella paljon enemmän ja kirjoitin päiväkirjaa. Niin ja vuokrasin todella paljon elokuvia. Telkkarista tuli ihan hyvää ohjelmaa eikä pelkkää tositv:tä. Puhuin puhelimessa tai lähetin tekstiviestejä.
Muutos on ollut aika nopea ja hurja. Nykyään ihmissuhteet on sitä, että kaikki tuijottaa omia puhelimiaan. Työaika on se aika, jolloin täytyisi tehdä jotain muuta kuin päivittää somea tai katsella nettiotsikoita.
Kaipaan sellaista luovuutta ja aitouden tunnetta elämään. Joo käytännönasiat oli hankalampia, mutta kyllä niistä selvisi. Tuohon aikaan muuten yliopistollakin yleisin vastaus kysymyksiin oli, että katso netistä, se löytyy netistä. Että näin. En tiedä onko netti ihmiskunnan siunaus vai tuho. Ainakin luovuuden ja ihmissuhteiden tuho se on. Puhumattakaan jostain tekoälystä, mitä se tuo tullessaan. Ehkä joskus nostalgisoidaan tätä aikaa, kun ihmiset sentään tekivät itse somesisältöjä, joita toiset ihmiset katsoivat...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin olin tosi paljon tietokoneella. Tekemässä about samoja juttuja mitä nyt älykännykällä.
Vierailija kirjoitti:
Juuri pari päivää sitten mietin tätä, kun näin töissä hyppytunnilla olevia ammattikoululaisia (toimistollani on heidän opetustilojaan), jotka istuivat käytävän penkillä ja selasivat kaikki hiljaa puhelimiaan. Aloin oikein miettiä, miten itse kulutin aikaa heidän ikäisenään noissa tilanteissa. Se oli aikaa muutama vuosi ennen älypuhelimien tuloa.
Juttelin tietysti kavereiden kanssa. Jos ketään kaveria ei sattunut olemaan hyppärillä yhtä aikaa, varmaankin piirtelin vihkoon. Siihen aikaan tein kaikenlaista luovaa huomattavasti enemmän kuin nykyään.
Nyt tuntuu jotenkin absurdilta, että pitäisi oleskella tunti-pari jollain käytävällä, eikä olisi puhelinta, jota selailla.
Oppilaitoksissa oli ainakin omina opiskeluaikoinani (joka osuu tuohon ap:n aikaikkunaan) isot atk-tilat joissa saattoi opiskella tai ihan vaan selata vauvapalstaa hyppytunnin ajan. Toki myös juteltiin kavereitten kanssa paljon, mut jos ei sattunut sitä kaveria niin saattoi mennä tietsikalle.
Vapaa-ajalla tuli puhuttua puhelimessa, tuli luettua kirjoja, tuli lähdettyä kavereiden kanssa ulos extempore eli tuli oltua huomattavasti sosiaalisempi, vaikka oli perheen eteen tehtävät velvollisuudet. Tuli ulkoiltua ja reippailtua. Ei tullut kerrytettyä läskiä vaan olo oli aktiivinen ja vireä. Mieliala oli korkeampi. Telkkaria tuli katseltua ja radiota kuunneltua. Elämä ennen älykännykkää oli paljon mutkattomampaa ja hauskempaa.
Mä panin, soitin kitaraa ja luin kasarin lopusta johonkin vuoteen 2010. Jee-nyt mä voin kirjoitella vauvalle, enkä jaksa lukea niin paljoa enää. Kukaan kaveri ei jaksa tehdä enää mitään - himassa jokainen jollain laitteella - onhan tämä nyt yhtä perkelettä.
Ei ole mokoma puhelin aiheuttanut mitään muutosta elämääni ennen sitä. En jaksaisi sitä jatkuvasti kädessä pitää ja selailla. Älyttömien hommia. Soittamiseen ja tekstiviestien lähetykseen hyvä kuten myös ottaa joskus jonkun valokuvan. Minulla on oma mielenkiintoinen elämä, ei siihen älypuhelinta tarvita ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin, miten ihmeessä esim. Leonardo da Vinci sai aikansa kulumaan ilman älypuhelinta...
No, Leonardo da Vinci oli nero, mitä nämä älypuhelimellaan elävät eivät ole 😂
Meillä oli opiskeluaikana oma vakiojengi, jolloin pelattiin usein 4 hengen korttipelejä kuten canastaa ja tuppea vuorotellen toisemme luona. Tapasimme esimerkiksi yliopiston kuppilassa vaikkapa torstaina tai perjantaina, jolloin sovimme että kokoonnumme jonkun kaverin luokse esimerkiksi lauantaina klo 18 ja jokainen toi mukanaan jotain syötävää ja juotavaa nyyttikestien mukaisesti. Suullinen sopimus riittää eikä sitä varten tarvinnut erikseen soitella.