Aika hieman ennen älypuhelimia - Miten ihmiset saivat ajan kulumaan?
Muistaako kukaan, millaista elämä oli noin vuosina 2005 - 2010?
Suurimmalla osalla on tänä päivänä älypuhelin kädessä lähes koko ajan ja tämä herätti minussa kysymyksen - mitä ihmiset oikein ennen tekivät, kun ei älypuhelimen kanssa voinut tappaa aikaa?
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Käytän haasteellisiin tehtäviin Applen upeaa pöytäkonettani. Älylelun otan käteeni vain, jos se soi. Puhelimeen puhun, en leiki lasten leikkejä. Kaupassa kannattaa käydä puhelin taskussa. Paljon terveyshyötyjä. Maailmaa pitää katsella kauemmaksikin. Ihmistä tyhmentävän lelun parempi nimi olisi Älykääpiö.
Ei tod.mikään älyllinen jättiläinen, tarkoittaen nykyistä ihmistä täällä planeetalla :D
Pyöräilin eilen Espoon Pisasta Arabiaan. Olisi ollut todella tylsää jos olisi Mapsin avulla tiennyt koko ajan missä on.
En ole koskaan omistanut älylelua, 54vee. Minulla ei ole sillä oikein käyttöä, läppäri on paljon kivempi. Lisäksi en tykkää älylelusta käyttöliittymänä yhtään, huono ergonomia ja käyttötuntuma. Läppäri on paljon konkreettisempi, suuri näyttö ja kunnon näppis.
Ennen tehtiin asioita yhdessä enemmän, ei ollut oikein mitään muutakaan. Tylsyys poiki kaikenlaista luovuutta. Ennen täytyi hankkia laaja ystäväpiiri kasvokkain livenä, se oli edellytys sille että tekemistä riitti. Kun ei tavannut ketään netissä niin ei oikein tiennyt mitä kukin ystävä asioista ajatteli, eikä sillä ollut mitään merkitystäkään, tekeminen yhdisti. Bändissäkin oli sekaisin kommunisteja ja kokoomuslaisia, ihmisiä pelkältä peruskoulupohjalta ja maistereita, who cares. Omaa asemaa ja ajattelua ei tuotu oma-aloitteisesti esiin mitenkään, se olisi haitannut sitä tekemistä. Ketään ei kiinnostunut jonkun "arvot" tai mielipiteet, jos yhdessä oli kivaa. Ei ollut mitään etukäteisvaatimuksia sille että voitiin toimia yhdessä. Sinä pidät turpasi kiinni ja minä pidän turpani kiinni "arvoista", ja meillä on mukavaa yhdessä. Näin. Nykyään ihmiset ovat kauhean "opiniated", heillä on nykyään kuin pakkomielle kertoa mielipiteitään kaikesta.
Ennen ladattiin vertaisverkoista laittomasti huonolaatuisia piraattikopioita leffoista ja katsottiin niitä (pöytä)koneella.
Puhuivat suoraan toistensa kanssa, kävivät kylässä. Soittivat lankapuhelimella, jos oli asiaa. Jättivät puhelinvastaajaan viestin, jos asia oli tärkeä. Heille, joilla sellainen oli. Eivät huolestuneet, jollei joku heti vastannut tai soittanut takaisin. Se jokuhan saattoi olla vaikka lastensa kanssa hiekkalaatikolla tai ulkoilemassa, pesemässä mattoja rannassa, pyykkituvalla, mökillä (jossa ei ollut lankaliittymää).
Muuten tehtiin samoja, tavallisia asioita, joita perheissä ja yksinkin nytkin tehdään. Ja oltiin todennäköisesti rauhallisempia ja tyytyväisempiä omaan elämään, kun ei tarvinnut kadehtia kaikkia ja kaikkea, mitä muilla (kuvankäsittelyn kautta) on ja kuinka ihanalta muiden elämä näytetään netissä.
Lapset ulkoilivat, leikkivät toistensa kanssa, eivät kilpailleet kenellä on hienoin puhelin tmv.
Oliko ennen kaikki paremmin? Tuskin kaikki. Mutta jotkut asiat kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Selasin nettiä läppärillä. Jopa Facebookissa olin v 2006 ja kirjoitin sinne miten typerä paikka se on.
Veikkaan, että edelleen kuitenkin olet facebookissa :)
Itse kuuntelin esimerkiksi CD-levyjä.
Musiikki ei ollut pelkkää taustahälyä ja yksittäisiä hittibiisejä. Saatoin laittaa CD-levyn soimaan, istua säkkituoliin ja lukea biisien sanoja kansivihkosesta. Aikoinaan oli hienoa, jos löysi vaikka divarista tai Anttilan alelaarista jonkun kauan etsimänsä levyn. Nykyään kaikki musiikki on klikkauksen päässä, mutta samanlaista löytämisen ja omistamisen riemua siitä ei saa.
Tietokoneella netissä suffatessa kului aika jo 90-luvun puolivälissä. Älypuhelinta en juurikaan käytä nykyäänkään, vaan käytössä on PC ja 32 tuuman näyttö. Ulkona ollessa ei yhtään edes kiinnosta tuijotella puhelinta.
Vierailija kirjoitti:
Otettiin selfieitä digikameralla, siirrettiin ne tietokoneelle, lisättiin irc-galleriaan ja mesessä mesetettiin yöt salaa vanhemmilta.
Palstamammoistakin moni herutti irc-galleriassa. Yläviistosta digikameralla kuvia antoisalla kaula-aukolla. Mesessä (messenger) kirjoittelivat poikien kanssa ja webbikamerassa vaatteet pois 😅
Mä luulin, että se aika oli kymmenen vuotta aiemmin.. Joka tapauksessa tuolloinkin mä luin, tein käsitöitä, pelasin koneella, pelasin lautapelejä, tapasin kavereita... ihan näitä mitä nykyäänkin.
Ei puhelin vieläkään määritä mun vapaa-aikaa.
Mä hommasin ekan älykännykän vasta vuonna 2019.
Sitä ennen vietin aikaa näin:
- työt 8 h päivässä
- lastenhoito
- läppärillä nettiin ja netissä surffailua
- puhelimella tekstareita ja puheluita kavereille
- telkkaria katsoin paljon (sarjoja ja leffoja)
- elokuvateatterit
- erilaiset harrastukset
- fyysisten kirjojen lukeminen
- matkustelu
- sisustaminen ja kodin ylläpito
Ja siltikin tuntui, ettei aika riitä kaikkeen
Näpläsin kaluani eikä minulla ole edelleenkään älypuhelinta. Lisäksi käyn töissä ja ratkon, ainakin yritän, kryptoja. Nukun paljon,
Nes, psx, ps2, n64, sega genesis, dreamcast, pc pelit. Hyvin se aika kului.
Ihmiskunnan historiassa älypuhelinten aika ei ole edes pisaraa valtameressä.Mitenkähän se aika sitten saatiin kulumaan?
Snes, pcllä gahan wilson's the ultimate haunted house. Nautinnollisia hetkiä 😃
Vierailija kirjoitti:
Itse kuuntelin esimerkiksi CD-levyjä.
Musiikki ei ollut pelkkää taustahälyä ja yksittäisiä hittibiisejä. Saatoin laittaa CD-levyn soimaan, istua säkkituoliin ja lukea biisien sanoja kansivihkosesta. Aikoinaan oli hienoa, jos löysi vaikka divarista tai Anttilan alelaarista jonkun kauan etsimänsä levyn. Nykyään kaikki musiikki on klikkauksen päässä, mutta samanlaista löytämisen ja omistamisen riemua siitä ei saa.
Vähän sama tv-sarjojen kanssa. Oli 1jakso/ viikko. Sitä odotti ja keskittyi siihen. Viikolla mietti jakson kuvioita ja pähkäili tulevaa. Taas odotuksen jälkeen tuli sarja o i k e a a n tiettyyn aikaan.
Nyt kun ohjelmat voi katsoa milloin vain, vaikka koko sarjan pötköön, ei sama odottamisen ilo koskaan täyty...
Tosin perussarjat katson ihan oikeaan aikaan telkasta edelleen... tv on auki vain silloin, ei taustalla aina. Radiokin on kiva keksintö - edelleen :)
Ne on ihan älyttömiä.
Mutta mielelläänhän lapset leikkivät aina ja ikuisesti(??) kaikella mikä kiiltelee ja pörisee mukavasti :)