Miniä ei lähettänyt kutsua pojantyttäreni yo-juhliin, menen silti.
Meillä on ollut pitemmän aikaa skismaa miniän kanssa, koska hän haluaisi rajoittaa minun oikeuttani nähdä pojantytärtäni ja yleisesti viettää aikaa poikani ja perheen kanssa. Nyt viimeinen tippa oli tämä kutsun lähettämättömyys, utelin pojaltani miksi näin ja väitti jotenkin suurpiirteisesti että miniä halusi rajata kutsut vain lähiperheelle (eivätkö isovanhemmat kuulu siihen?)
En aio kunnioittaa miniän toivetta, sillä pojantyttäreni valmistuu ylioppilaaksi vain kerran ja haluan olla ikuistamassa juhlapäivää.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
News flash: lakkiaispäivänä on avoimet ovet. Kuka tahansa voi piipahtaa onnittelemaan ylioppilasta.
Vai että kutsukortti pitäisi olla!
Läheiset tietävät ilman korttejakin että kuka minäkin vuonna kirjoittaa.
Jos ei ole sen vertaa yhteyksiä ettei tiedä, niin silloin ei ole läheinen.Koulun järjestämään lakitukseen voi mennä kuka tahansa. Niistähän koulut ilmoittavatkin ajan ja paikan kera.
Mutta perheiden järjestämiin juhliin EI mennä ilman kutsua. Toki jotkut laittavat paikallislehteen kellonajat ja osoitteen, jolloin voi käydä onnittelemassa ylioppilasta kotona. Muta ei todellakaan silloin jos kutsua ei ole esitetty avoimesti missään.
Ei todellakaan voi. Niissä on tarkoin rajattu vierasmäärä, voi olla jopa niin että sisarukset eivät mahdu sinne.
"Isoäiti kuuluu lähimpiin" joku kirjoitti. Ei kyllä todellakaan aina kuulu. Meillä on tosiaan kaksi jo keski-ikäistä katkaissut välinsä äitiinsä täydellisesti ja ero pitää kutinsa hautaan asti. Niin voi ja saa tehdä, eikä siihen ole mitään esteitä. Linkkasin tuolla aikaisemmin artikkelin, jossa korostetaan sitä, että ei kukaan tee sellaista ratkaisua keveästi. Se on (lähes) aina erittäin pitkän prosessin tulos ja todellakin viimeinen käytettävissä oleva vaihtoehto. Kunpa tämä alettaisiin pian hahmottaa laajemminkin.
Vierailija kirjoitti:
"Isoäiti kuuluu lähimpiin" joku kirjoitti. Ei kyllä todellakaan aina kuulu. Meillä on tosiaan kaksi jo keski-ikäistä katkaissut välinsä äitiinsä täydellisesti ja ero pitää kutinsa hautaan asti. Niin voi ja saa tehdä, eikä siihen ole mitään esteitä. Linkkasin tuolla aikaisemmin artikkelin, jossa korostetaan sitä, että ei kukaan tee sellaista ratkaisua keveästi. Se on (lähes) aina erittäin pitkän prosessin tulos ja todellakin viimeinen käytettävissä oleva vaihtoehto. Kunpa tämä alettaisiin pian hahmottaa laajemminkin.
Minulla puoliso katkaissut välinsä isäänsä, ihan syystäkin. Mutta syyt tälle ratkaisulle oli sellaisia ettei sitä hetken mielijohteesta tapahtunut, vaan vuosien aikana tilanteen pitkittyessä.
Ei siis lukeudu meidän lähipiiriin.
Vaikka on ns. "avoin tilaisuus", paikan omistajat saavat itse sanoa, keitä ottavat sisään kotiinsa (mikäli kyseessä on koti). Esim. kälyni ehdottomasti kutsuisi poliisit paikalle, koska anoppi on esim. stalkannut heidän pihallaan ja yrittänyt väkisin sisään, kun joku ihan sivullinen on mennyt rappukäytävään omalla koodillaan. Tässä meinaa mennä puurot ja vellit sekaisin: mikä on laillista ja kuuluu ihmisten laillisiin oikeuksiin ja mikä on sitten taas tapakulttuurin/yleisen mielipiteen mukaan korrektia ja soveliasta. Kaikilla ihmisillä ei ole sellaista luksusta, että he voisivat pohtia vain pelkästään tuota jälkimmäistä kohteliasta soveliaisuutta.
Tyttäreni mies on katkaissut välit äitiinsä 10 vuotta sitten, kun muutti pois kotoa 16-vuotiaana. Samoin sisarensa. En tiedä, mitä kauheaa kotona on tapahtunut, mutta se on varmaa, ettei äiti tule olemaan heidän elämässään millään lailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, että mitäpä jos vika onkin miniässä, ei anopissa. Se ei muuta tilannetta miksikään: hänen järkkäämänsä juhlat ja hänen päätöksensä, keitä kutsutaan. Mahdollisesti paikkana on hänen oma kotinsakin, jonne hänen ei ole pakko päästää ketään, joita ei halua. Toki siis ylioppilas itsekin saa sanoa sanottavansa, mutta tuskinpa hän omistaa taloa ja muutenkaan kustantaa kemuja...
Rajat saa asettaa se, jonka tilaisuudesta/omaisuudesta tms. on kyse.
Todella surullinen kommentti, kun naiset itse kuvittelevat ja päättävät olevansa perheen pomoja, johtajia, jolla yksin on päätösvalta kodista, juhlista, ketä kutsutaan juhliin, lapsista, puolisostaan jne.
Vaikka koti pitäisi olla kaikkien perheenjäsenten johon mahtuu erilaiset mielipiteet, tulla kuulluksi ja saada vaikuttaa yhteisiin päätöksiin ja juhliin.
Olla tasavertainen ja kunnioittava ilmapiiri.Ja sitten itketään ja väsytää, kun kukaan ei uskalla käydä äitiä/vaimoa vastaan, vaan kaikki päätökset ja työt jää äidin harteille, jolle ei kelpaa mikään, ei edes lapsen juhliin mummot.
Jos mies tekee yksin kaikki kotityöt ja hoitaa lapset, niin silloin hänkin saa yksin päättää. Jos mies tekee juhliin ruuat ja muutenkin järjestää ne yksin, niin sitten hän saa päättää vieraslistankin. Miehet vaan harvoin tekevät noin, mieluummin valittavat että akka pomottaa jos jotain pitäisi tehdä.
Tirsk! Eli nainen saa päättää, vaikka ei tekisi eikå maksaisi kaikkea yksin, mutta mies saa päättää vain, jos tekee ja maksaa kaiken.
Ehtaa av-mammalogiikkaa.
Ei, vaan ihan kumpi vaan asiat yksin hoitaessaan saa päättää. Jos jompikumpi ei osallistu ollenkaan niin ei hänellä ole päätösvaltaakaan.
Siinä tapauksessa meillä ei kukaan saisi esittää ruokatoiveitaa tai ketä haluaa omiin juhlinsa, kun mies on vastannut yksin ruokahuollosta yli 30v. Ja tekee kaikki ruuat ja tarjoilut. Se on hänen intohimonsa. Minä taas vastaan vaatehuollosta.
Pojallasi ei ollut mitään sanomista asiaan, eikä hänen tyttärellään?
Kylläpä olet onnistunut kasvattamaan poikasi hienosti, elämään akkavallan alla.
Vierailija kirjoitti:
Pojallasi ei ollut mitään sanomista asiaan, eikä hänen tyttärellään?
Kylläpä olet onnistunut kasvattamaan poikasi hienosti, elämään akkavallan alla.
Tai sitten ap vain demonisoi sen miniän, kun ei kestä että tyri oman lapsensa kanssa täysin.
Vierailija kirjoitti:
Pojallasi ei ollut mitään sanomista asiaan, eikä hänen tyttärellään?
Kylläpä olet onnistunut kasvattamaan poikasi hienosti, elämään akkavallan alla.
Minun äitini syyttää miestäni siitä että hänen kanssaan ei olla tekemisissä.
Päätös on kyllä ihan minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos viesteistä, varmistan vielä pojantyttäreltäni itse mitä mieltä hän on saapumisestani juhliin. Mikäli hän vastustaa sitä, en tietenkään tieten tahtoen mene kunnioittaen hänen toivettaan, mutta todennäköisesti kyse on miniän metkuista (jälleen kerran).
Tuohon maaseutukommenttiin, asumme pk-seudulla.
AP
Entä jos sinun poikasi on päättänyt jo ettet tule, kun sinne on kutsuttu vain lähimmät. Mietipä sitä ennen kuin syytät miniää. Toisekseen sinulla on hieno poika, jolle se vaimo ykkönen ei siis mikään äitinsä tossun alla olevan saamaton saapas.
Isoäiti kuuluu lähimpiin.
Kyllä se kuule on ihan se kutsuja perheineen joka päättää kuka on lähimpiä.
Niin päättää mutta silloin selitys lähimmät kutsutaan ei pidä paikkaansa.
Eri, mutta joo, selitys lähimmistä kyllä ontuu. Ehkä poika ei kehdannut kertoa totuutta ja keksi jonkun hätävalheen. Luulisi tosin tajuavan, että asiaa varmasti kysytään, mutta on se vaikea ehkä sanoa ihan suoraan että sinua ei nyt haluta näihin juhliin.
Ehkä isoäiti on verisukulaisena aika lähellä, mutta henkisesti taas voi olla hyvinkin kaukana ja epämieluisaa seuraa syystä tai toisesta. Siinä mielessä kutsujat päättävät, ketkä ovat lähimpiä. Voihan jollekin vaikka serkku olla paljon läheisempi ja on enemmän tekemisissä kuin vaikka oman sisaruksensa kanssa. Se sukulaisuus nyt kun ei tarkoita että on läheinen, monelle ystävätkin ovat tärkeämpiä kuin omat sukulaiset, he ovat nimittäin se perhe jonka voi valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos poika ja perhe ei halua viettää aikaa sun kanssa, niin etpä sille mitään mahda vaikka mitän sinä haluaisit. Pojantytär kutsuu juhliinsa juhlien sponsorin hyväksymät vieraat, tai järjestää juhlat itse omalla kustannuksella. Jos juhlat on miniän(kin) kotona, niin ois kannattanut pysyä miniän kanssa väleissä eikä olla aina oikeassa.
Ottamatta tähän nimeonomaiseen tapaukseen kantaa, minkälainen ihminen kieltää lastaan kutsumasta isovanhempiaan juhliin?
Persoonallisuushäiriöinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Senkun menet. Yo-juhlissa on avoimet ovet.
Miksi olisi? Ei kenenkään isoille synttäreillekään tungeta ilman kutsua, ei häihi n, eikä hautajaisiin. Hautajaisissa kirkkoon saa toki mennä saattamaan, mutta muistotilaisuus on kutsutuille.
Äitini oli se, joka määritteli keitä meille kutsuttiin. Isän hautajaisiin hän olisi jättänyt isän veljen kutsumatta. Siinä vaiheessa totesin, että en osallistu, jos isän läheiset eivät pääse isää saattamaan.
Äidillä on todettu harhaluuloisuushäiriö ja hänellä on runsaasti ihmisiä joita hän ihan puhtaasti vihaa. Erittäin vaikea tyyppi ympäristölleen ja rajasi voimakkaasti yhteydenpitoa sukulaisiin.
-ohis
Minun lähipiirissäni nuoret ovat itse saaneet päättää, kenet kutsuvat juhliinsa. He myös lähettävät itse kutsut juhliinsa ja heille saa ilmoittaa suoraan pääseekö paikalle. Näin sen pitää ollakin, nuoren juhlista on kyse ja vanhempien pitää siinä kohdassa joustaa omista mieltymyksistään.
Vierailija kirjoitti:
News flash: lakkiaispäivänä on avoimet ovet. Kuka tahansa voi piipahtaa onnittelemaan ylioppilasta.
Vai että kutsukortti pitäisi olla!
Läheiset tietävät ilman korttejakin että kuka minäkin vuonna kirjoittaa.
Jos ei ole sen vertaa yhteyksiä ettei tiedä, niin silloin ei ole läheinen.
Ei kenenkään kotona pidettäviin juhliin voi saapastella sisään, jos ei ole kutsuttu. Piipahtaminen vaikka ovella onnittelemassa on yleensä ihan ok, mutta ei sinne kutsumattomat mene syömään ja kahvittelemaan. Olkoon vaikka mikä vanha tapa, ei kutsumattomia ruokita tai oteta juhlimaan, pitäisi tuo normaalijärkisen ihmisen tajuta ja olla änkemättä kuokkimaan. Eihän nykyään mennä toisen luo kyläänkään ellei asiasta ole ennalta sovittu, moni ei edes avaa ovea jos ei odota ketään saapuvaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minun lähipiirissäni nuoret ovat itse saaneet päättää, kenet kutsuvat juhliinsa. He myös lähettävät itse kutsut juhliinsa ja heille saa ilmoittaa suoraan pääseekö paikalle. Näin sen pitää ollakin, nuoren juhlista on kyse ja vanhempien pitää siinä kohdassa joustaa omista mieltymyksistään.
Näin on hyvin todennäköisesti se ap:nkin pojantytär toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen se kauhea miniä ,joka rajoittaa appivanhempien yhteydenpitoa. Niin ne väittää. Oikeasti se on kyllä ihan minun mieheni, joka ei halua heitä nähdä.
Meillä se oli ihan äitini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, että mitäpä jos vika onkin miniässä, ei anopissa. Se ei muuta tilannetta miksikään: hänen järkkäämänsä juhlat ja hänen päätöksensä, keitä kutsutaan. Mahdollisesti paikkana on hänen oma kotinsakin, jonne hänen ei ole pakko päästää ketään, joita ei halua. Toki siis ylioppilas itsekin saa sanoa sanottavansa, mutta tuskinpa hän omistaa taloa ja muutenkaan kustantaa kemuja...
Rajat saa asettaa se, jonka tilaisuudesta/omaisuudesta tms. on kyse.
Se joka tarjottavat kokkaa tai järjestää pitopalvelusta sekä maksaa, myös päättää kuka sinne juhliin tulee niistä nauttimaan. Ketään ei ole pakko kestittää jos ei halua.
Onko teidän suvussa tavallista, että lapsen isä ei kokkaa eikä edes maksa omien lastensa juhlista mitään? Alan ymmärtää, miksi täällä on niin vihaista väkeä.
On. Esim isäni ei suostu edes tekemään voileipää itselleen tai keittämään kahvia, jos lähellä on naispuolinen henkilö, se on automaattisesti naisen tehtävä. Kaikki ruokaan, kotiin, lapsiin liittyvä on vain naisten hommaa, viinanjuonti hänen hommaansa ja autojen rassaus.
Aijai, olisipa herkullinen hetki olla tekemisissä vähän aikaa tuollaisen ihmisen kanssa. Millä konstilla hän kuvittelisi saavansa minut tekemään itselleen voileivän?
Vierailija kirjoitti:
Minun lähipiirissäni nuoret ovat itse saaneet päättää, kenet kutsuvat juhliinsa. He myös lähettävät itse kutsut juhliinsa ja heille saa ilmoittaa suoraan pääseekö paikalle. Näin sen pitää ollakin, nuoren juhlista on kyse ja vanhempien pitää siinä kohdassa joustaa omista mieltymyksistään.
Jep, leivoin itse oman yo-kakkuni ja lapsuudessa vähintään kuorrutin ja koristelin kaikki synttärikakkuni, silloin kun en vielä ollut oppinut kunnolla leipomaan. Sain myös päättää keitä kutsutaan, en kyllä vihannut ketään sukulaista erityisesti, mutta vanhempani eivät pitäneet joistain ystävistäni.
Meillä miniä jätti myös kutsumatta. Omat vanhemmat kutsui. Pidettiin omat juhlat seuraavalla viikolla ylioppilaalle. Kun muutti opiskelemaan, katkaisi välit äitiinsä. Miniä ihmettelee, miksi, me emme. Aina syy ei isovanhemmissa.
Koulun järjestämään lakitukseen voi mennä kuka tahansa. Niistähän koulut ilmoittavatkin ajan ja paikan kera.
Mutta perheiden järjestämiin juhliin EI mennä ilman kutsua. Toki jotkut laittavat paikallislehteen kellonajat ja osoitteen, jolloin voi käydä onnittelemassa ylioppilasta kotona. Muta ei todellakaan silloin jos kutsua ei ole esitetty avoimesti missään.