Lue keskustelun säännöt.
Miniä ei lähettänyt kutsua pojantyttäreni yo-juhliin, menen silti.
Apea mummu
23.05.2023 |
Meillä on ollut pitemmän aikaa skismaa miniän kanssa, koska hän haluaisi rajoittaa minun oikeuttani nähdä pojantytärtäni ja yleisesti viettää aikaa poikani ja perheen kanssa. Nyt viimeinen tippa oli tämä kutsun lähettämättömyys, utelin pojaltani miksi näin ja väitti jotenkin suurpiirteisesti että miniä halusi rajata kutsut vain lähiperheelle (eivätkö isovanhemmat kuulu siihen?)
En aio kunnioittaa miniän toivetta, sillä pojantyttäreni valmistuu ylioppilaaksi vain kerran ja haluan olla ikuistamassa juhlapäivää.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä jätti myös kutsumatta. Omat vanhemmat kutsui. Pidettiin omat juhlat seuraavalla viikolla ylioppilaalle. Kun muutti opiskelemaan, katkaisi välit äitiinsä. Miniä ihmettelee, miksi, me emme. Aina syy ei isovanhemmissa.
Miksei poikasi kutsunut teitä? Onko miniäsi leski?
Poikamme ei halunnut valtavaa riitaa tai miniän sulkeutuvat jonnekin mielenosoituksellisesti jos tulemme paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä jätti myös kutsumatta. Omat vanhemmat kutsui. Pidettiin omat juhlat seuraavalla viikolla ylioppilaalle. Kun muutti opiskelemaan, katkaisi välit äitiinsä. Miniä ihmettelee, miksi, me emme. Aina syy ei isovanhemmissa.
Miksei poikasi kutsunut teitä? Onko miniäsi leski?
Poikamme ei halunnut valtavaa riitaa tai miniän sulkeutuvat jonnekin mielenosoituksellisesti jos tulemme paikalle.
Eli poikasi päätti yhtä lailla jättää teidät kutsumatta. Se oli hänen valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä jätti myös kutsumatta. Omat vanhemmat kutsui. Pidettiin omat juhlat seuraavalla viikolla ylioppilaalle. Kun muutti opiskelemaan, katkaisi välit äitiinsä. Miniä ihmettelee, miksi, me emme. Aina syy ei isovanhemmissa.
Miksei poikasi kutsunut teitä? Onko miniäsi leski?
Poikamme ei halunnut valtavaa riitaa tai miniän sulkeutuvat jonnekin mielenosoituksellisesti jos tulemme paikalle.
Juujuu. Se sun poikasi ei halunnut teitä sinne.
Ja olisittehan voineet aloittaa pyytämällä anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä jätti myös kutsumatta. Omat vanhemmat kutsui. Pidettiin omat juhlat seuraavalla viikolla ylioppilaalle. Kun muutti opiskelemaan, katkaisi välit äitiinsä. Miniä ihmettelee, miksi, me emme. Aina syy ei isovanhemmissa.
Miksei poikasi kutsunut teitä? Onko miniäsi leski?
Poikamme ei halunnut valtavaa riitaa tai miniän sulkeutuvat jonnekin mielenosoituksellisesti jos tulemme paikalle.
Eli poikasi päätti yhtä lailla jättää teidät kutsumatta. Se oli hänen valinta.
Ei. Päätös oli miniän, poikamme ajatteli laajemmin. Miniä on vaikea mutta poikamme rakastaa häntä silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä jätti myös kutsumatta. Omat vanhemmat kutsui. Pidettiin omat juhlat seuraavalla viikolla ylioppilaalle. Kun muutti opiskelemaan, katkaisi välit äitiinsä. Miniä ihmettelee, miksi, me emme. Aina syy ei isovanhemmissa.
Miksei poikasi kutsunut teitä? Onko miniäsi leski?
Poikamme ei halunnut valtavaa riitaa tai miniän sulkeutuvat jonnekin mielenosoituksellisesti jos tulemme paikalle.
Eli poikasi päätti yhtä lailla jättää teidät kutsumatta. Se oli hänen valinta.
Ei. Päätös oli miniän, poikamme ajatteli laajemmin. Miniä on vaikea mutta poikamme rakastaa häntä silti.
Päätös oli kuule ihan sen sun poikasi päätös. Enkä ihmettele yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla ole mitään oikeutta toisten perheiden juhliin, höntti.
Ylioppilasjuhlat ovat siitä kivat juhlat, sinne voi mennä kutsumattakin, tervehtimään ja onnittelemaan uutta ylioppilasta ja nauttia vieraanvaraisuudesta, jos vieras haluaa noudattaa etikettiä.
Tiedoksi vaan etta jos joku mun kotiini juhliin tunkee kutsumatta niin lentaa kylla niskaperceotteella saman tien ulos etta viuhina kuuluu. Mista on tullut tuollainen luulo etta kenen hyvansa ihmisen kotiin voisi kuka vaan rynnistaa tuosta noin vaan koska heilla sattuu olemaan yo-juhlat?
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa kuulla miniän versio tästä
bingo!
Kolikolla on kaksi puolta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi poika ei kutsu? Itse ottaisin yhteyttä poikaan ja kysyisin. Itsestään selvää että mennään yo juhliin. Nää miniät on kans sellaisia muutamat että huhheijaa.
Meillä miniä rajasi myöscpojantyttäremme häihin osan lähiperheestä joka on pieni. Mustasukkainen ja pienisieluinen kipakka akka jokampilasinkaikki perheemme välit. Karmamnouskoon hänelle itselleen ilkeyksistään.
Ei ole edes sellaista käsitettä olemassakaan kuin lähiperhe.
Sinä olet sukulainen.
Ja kyllä se on se hääpari joka vieraat päättää. He ei halunneet sinua sinne.
Näinpä. On perhe ja lähisuku. Isovanhemmat yleensä kuuluvat lähisukuun, mutta eivät nykypäivänä enää perheeseen, vaikka joskus 1200-luvulla ehkä asuttiin samassa tuvassa monta sukupolvea.
Lähisukua voi rajata ihan vapaasti tarpeen mukaan, ei siinä isovanhemmat ole sen kummemmassa asemassa kuin sedät ja täditkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos viesteistä, varmistan vielä pojantyttäreltäni itse mitä mieltä hän on saapumisestani juhliin. Mikäli hän vastustaa sitä, en tietenkään tieten tahtoen mene kunnioittaen hänen toivettaan, mutta todennäköisesti kyse on miniän metkuista (jälleen kerran).
Tuohon maaseutukommenttiin, asumme pk-seudulla.
AP
Entä jos sinun poikasi on päättänyt jo ettet tule, kun sinne on kutsuttu vain lähimmät. Mietipä sitä ennen kuin syytät miniää. Toisekseen sinulla on hieno poika, jolle se vaimo ykkönen ei siis mikään äitinsä tossun alla olevan saamaton saapas.
Isoäiti kuuluu lähimpiin.
Kyllä se kuule on ihan se kutsuja perheineen joka päättää kuka on lähimpiä.
Niin päättää mutta silloin selitys lähimmät kutsutaan ei pidä paikkaansa.
Pelkkä sukulaisuussuhteen läheisyys ei määritä sitä ketkä on lähimpiä. Mun miehen tädit on mulle läheisempiä kuin mun omat tädit. Isän veli ja sisko oli läheisempiä kuin äidin puolelta, hädin tuskin tunnen heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ymmärtänyt tätä ajatusmallia että sen miniän pitäisi huolehtia se kaikki kirjeenvaihto ja yhteydenpito.
Minunkin anoppini antoi paksun kirjan johon listattu kaikki mahdolliset mieheni sukulaiset ja näiden merkkipäivät. Mitä ihmettä ne minulle kuuluu????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, että mitäpä jos vika onkin miniässä, ei anopissa. Se ei muuta tilannetta miksikään: hänen järkkäämänsä juhlat ja hänen päätöksensä, keitä kutsutaan. Mahdollisesti paikkana on hänen oma kotinsakin, jonne hänen ei ole pakko päästää ketään, joita ei halua. Toki siis ylioppilas itsekin saa sanoa sanottavansa, mutta tuskinpa hän omistaa taloa ja muutenkaan kustantaa kemuja...
Rajat saa asettaa se, jonka tilaisuudesta/omaisuudesta tms. on kyse.
Se joka tarjottavat kokkaa tai järjestää pitopalvelusta sekä maksaa, myös päättää kuka sinne juhliin tulee niistä nauttimaan. Ketään ei ole pakko kestittää jos ei halua.
Onko teidän suvussa tavallista, että lapsen isä ei kokkaa eikä edes maksa omien lastensa juhlista mitään? Alan ymmärtää, miksi täällä on niin vihaista väkeä.
On. Esim isäni ei suostu edes tekemään voileipää itselleen tai keittämään kahvia, jos lähellä on naispuolinen henkilö, se on automaattisesti naisen tehtävä. Kaikki ruokaan, kotiin, lapsiin liittyvä on vain naisten hommaa, viinanjuonti hänen hommaansa ja autojen rassaus.
Aijai, olisipa herkullinen hetki olla tekemisissä vähän aikaa tuollaisen ihmisen kanssa. Millä konstilla hän kuvittelisi saavansa minut tekemään itselleen voileivän?
Välillä se onkin aika koomista. Hänen mielestään sinun tulisi itse naisena tajuta tehdä hänelle se voileipä pyytämättä, jos näin ei tapahdu niin tuhisee ja pyörittelee silmiään muka huomaamattomasti. Sitten esittäisi ettei osaa tehdä voileipää, ei tiedä missä on leivät, levite, leivänpäälliset ja veitset, vaikka kyse olisi hänen omasta kodistaan. Jos sekään ei auta, niin suoraan sanoo että leivänteko on naisten hommaa, ei kuulu hänelle. Jos vieläkään ei onnistu, niin saattaa häipyä paikalta kiukutellen ja jälkeenpäin puhuu kaikille kuinka olet epäilyttävä ja huono nainen, etkä kelpaa kenellekään tai ihmettelee miksi joku on tuollaisen naisen huolinut, joka ei hoida hommiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, että mitäpä jos vika onkin miniässä, ei anopissa. Se ei muuta tilannetta miksikään: hänen järkkäämänsä juhlat ja hänen päätöksensä, keitä kutsutaan. Mahdollisesti paikkana on hänen oma kotinsakin, jonne hänen ei ole pakko päästää ketään, joita ei halua. Toki siis ylioppilas itsekin saa sanoa sanottavansa, mutta tuskinpa hän omistaa taloa ja muutenkaan kustantaa kemuja...
Rajat saa asettaa se, jonka tilaisuudesta/omaisuudesta tms. on kyse.
Se joka tarjottavat kokkaa tai järjestää pitopalvelusta sekä maksaa, myös päättää kuka sinne juhliin tulee niistä nauttimaan. Ketään ei ole pakko kestittää jos ei halua.
Onko teidän suvussa tavallista, että lapsen isä ei kokkaa eikä edes maksa omien lastensa juhlista mitään? Alan ymmärtää, miksi täällä on niin vihaista väkeä.
On. Esim isäni ei suostu edes tekemään voileipää itselleen tai keittämään kahvia, jos lähellä on naispuolinen henkilö, se on automaattisesti naisen tehtävä. Kaikki ruokaan, kotiin, lapsiin liittyvä on vain naisten hommaa, viinanjuonti hänen hommaansa ja autojen rassaus.
Aijai, olisipa herkullinen hetki olla tekemisissä vähän aikaa tuollaisen ihmisen kanssa. Millä konstilla hän kuvittelisi saavansa minut tekemään itselleen voileivän?
Välillä se onkin aika koomista. Hänen mielestään sinun tulisi itse naisena tajuta tehdä hänelle se voileipä pyytämättä, jos näin ei tapahdu niin tuhisee ja pyörittelee silmiään muka huomaamattomasti. Sitten esittäisi ettei osaa tehdä voileipää, ei tiedä missä on leivät, levite, leivänpäälliset ja veitset, vaikka kyse olisi hänen omasta kodistaan. Jos sekään ei auta, niin suoraan sanoo että leivänteko on naisten hommaa, ei kuulu hänelle. Jos vieläkään ei onnistu, niin saattaa häipyä paikalta kiukutellen ja jälkeenpäin puhuu kaikille kuinka olet epäilyttävä ja huono nainen, etkä kelpaa kenellekään tai ihmettelee miksi joku on tuollaisen naisen huolinut, joka ei hoida hommiaan.
Mun mies yritti jotain vähän tuon tyylistä pyykkiensä kanssa. Minä hoidan pyykit pääasiassa, meillä on sovittu työnjako, mutta autellaan toisiamme toistemme hommissa. Pyysin sitten häntä viemään omat viikatut pyykit paikalleen. Ilmoitti ettei hän tiedä minne ne kuuluu viedä. Minä hämmästyin ihan aidosti niin että jäin tuijottamaan ja änkyttämään hetkeksi, ennen kuin sain kysyttyä että etkö sä aikuinen ihminen oikeasti muka tiedä mistä sä otat puhtaat vaatteesi? Että ihan sinne samaan paikkaan ne viikatut vaatteet viedään kun mistä sä niitä käyttöösi otat. Mulle ei mene läpi ettei muka osaa. Kuten entinen työkaveri sanoi; jos ei osaa niin sitten pitää vaan harjoitella enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, että mitäpä jos vika onkin miniässä, ei anopissa. Se ei muuta tilannetta miksikään: hänen järkkäämänsä juhlat ja hänen päätöksensä, keitä kutsutaan. Mahdollisesti paikkana on hänen oma kotinsakin, jonne hänen ei ole pakko päästää ketään, joita ei halua. Toki siis ylioppilas itsekin saa sanoa sanottavansa, mutta tuskinpa hän omistaa taloa ja muutenkaan kustantaa kemuja...
Rajat saa asettaa se, jonka tilaisuudesta/omaisuudesta tms. on kyse.
Se joka tarjottavat kokkaa tai järjestää pitopalvelusta sekä maksaa, myös päättää kuka sinne juhliin tulee niistä nauttimaan. Ketään ei ole pakko kestittää jos ei halua.
Onko teidän suvussa tavallista, että lapsen isä ei kokkaa eikä edes maksa omien lastensa juhlista mitään? Alan ymmärtää, miksi täällä on niin vihaista väkeä.
On. Esim isäni ei suostu edes tekemään voileipää itselleen tai keittämään kahvia, jos lähellä on naispuolinen henkilö, se on automaattisesti naisen tehtävä. Kaikki ruokaan, kotiin, lapsiin liittyvä on vain naisten hommaa, viinanjuonti hänen hommaansa ja autojen rassaus.
Aijai, olisipa herkullinen hetki olla tekemisissä vähän aikaa tuollaisen ihmisen kanssa. Millä konstilla hän kuvittelisi saavansa minut tekemään itselleen voileivän?
Välillä se onkin aika koomista. Hänen mielestään sinun tulisi itse naisena tajuta tehdä hänelle se voileipä pyytämättä, jos näin ei tapahdu niin tuhisee ja pyörittelee silmiään muka huomaamattomasti. Sitten esittäisi ettei osaa tehdä voileipää, ei tiedä missä on leivät, levite, leivänpäälliset ja veitset, vaikka kyse olisi hänen omasta kodistaan. Jos sekään ei auta, niin suoraan sanoo että leivänteko on naisten hommaa, ei kuulu hänelle. Jos vieläkään ei onnistu, niin saattaa häipyä paikalta kiukutellen ja jälkeenpäin puhuu kaikille kuinka olet epäilyttävä ja huono nainen, etkä kelpaa kenellekään tai ihmettelee miksi joku on tuollaisen naisen huolinut, joka ei hoida hommiaan.
Mun mies yritti jotain vähän tuon tyylistä pyykkiensä kanssa. Minä hoidan pyykit pääasiassa, meillä on sovittu työnjako, mutta autellaan toisiamme toistemme hommissa. Pyysin sitten häntä viemään omat viikatut pyykit paikalleen. Ilmoitti ettei hän tiedä minne ne kuuluu viedä. Minä hämmästyin ihan aidosti niin että jäin tuijottamaan ja änkyttämään hetkeksi, ennen kuin sain kysyttyä että etkö sä aikuinen ihminen oikeasti muka tiedä mistä sä otat puhtaat vaatteesi? Että ihan sinne samaan paikkaan ne viikatut vaatteet viedään kun mistä sä niitä käyttöösi otat. Mulle ei mene läpi ettei muka osaa. Kuten entinen työkaveri sanoi; jos ei osaa niin sitten pitää vaan harjoitella enemmän.
Englannissa on termi weaponized incompetence eli joku heittäytyy osaamattomaksi/ tekee huonosti jotta saisi toisen tekemään sen asian puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi, että mitäpä jos vika onkin miniässä, ei anopissa. Se ei muuta tilannetta miksikään: hänen järkkäämänsä juhlat ja hänen päätöksensä, keitä kutsutaan. Mahdollisesti paikkana on hänen oma kotinsakin, jonne hänen ei ole pakko päästää ketään, joita ei halua. Toki siis ylioppilas itsekin saa sanoa sanottavansa, mutta tuskinpa hän omistaa taloa ja muutenkaan kustantaa kemuja...
Rajat saa asettaa se, jonka tilaisuudesta/omaisuudesta tms. on kyse.
Se joka tarjottavat kokkaa tai järjestää pitopalvelusta sekä maksaa, myös päättää kuka sinne juhliin tulee niistä nauttimaan. Ketään ei ole pakko kestittää jos ei halua.
Onko teidän suvussa tavallista, että lapsen isä ei kokkaa eikä edes maksa omien lastensa juhlista mitään? Alan ymmärtää, miksi täällä on niin vihaista väkeä.
On. Esim isäni ei suostu edes tekemään voileipää itselleen tai keittämään kahvia, jos lähellä on naispuolinen henkilö, se on automaattisesti naisen tehtävä. Kaikki ruokaan, kotiin, lapsiin liittyvä on vain naisten hommaa, viinanjuonti hänen hommaansa ja autojen rassaus.
Aijai, olisipa herkullinen hetki olla tekemisissä vähän aikaa tuollaisen ihmisen kanssa. Millä konstilla hän kuvittelisi saavansa minut tekemään itselleen voileivän?
Välillä se onkin aika koomista. Hänen mielestään sinun tulisi itse naisena tajuta tehdä hänelle se voileipä pyytämättä, jos näin ei tapahdu niin tuhisee ja pyörittelee silmiään muka huomaamattomasti. Sitten esittäisi ettei osaa tehdä voileipää, ei tiedä missä on leivät, levite, leivänpäälliset ja veitset, vaikka kyse olisi hänen omasta kodistaan. Jos sekään ei auta, niin suoraan sanoo että leivänteko on naisten hommaa, ei kuulu hänelle. Jos vieläkään ei onnistu, niin saattaa häipyä paikalta kiukutellen ja jälkeenpäin puhuu kaikille kuinka olet epäilyttävä ja huono nainen, etkä kelpaa kenellekään tai ihmettelee miksi joku on tuollaisen naisen huolinut, joka ei hoida hommiaan.
Mun mies yritti jotain vähän tuon tyylistä pyykkiensä kanssa. Minä hoidan pyykit pääasiassa, meillä on sovittu työnjako, mutta autellaan toisiamme toistemme hommissa. Pyysin sitten häntä viemään omat viikatut pyykit paikalleen. Ilmoitti ettei hän tiedä minne ne kuuluu viedä. Minä hämmästyin ihan aidosti niin että jäin tuijottamaan ja änkyttämään hetkeksi, ennen kuin sain kysyttyä että etkö sä aikuinen ihminen oikeasti muka tiedä mistä sä otat puhtaat vaatteesi? Että ihan sinne samaan paikkaan ne viikatut vaatteet viedään kun mistä sä niitä käyttöösi otat. Mulle ei mene läpi ettei muka osaa. Kuten entinen työkaveri sanoi; jos ei osaa niin sitten pitää vaan harjoitella enemmän.
Englannissa on termi weaponized incompetence eli joku heittäytyy osaamattomaksi/ tekee huonosti jotta saisi toisen tekemään sen asian puolestaan.
Tämä on tuttu juttu. Ja juuri siksi muistutan aina, jos mies sanoo ettei osaa jotakin minkä ihan varmasti osaa, että sitten pitää vaan harjoitella enemmän.
En minäkään sano että en mä osaa, kun pyytää apua jossakin. Tai sanon mä sillon jos en oikeasti osaa, että en osaa, en tiedä mitä pitää tehdä, ja odotan että mies kertoo mitä pitää tehdä. Jos en vaan millään viitsisi, niin sitten sanon että ääh, eikö tätä voisi tehdä joskus toiste. Aina väitetään että naiset manipuloi. Ihan yhtä lailla ne miehetkin manipuloi, pata kattilaa soimaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä mene. Ei korttia ei lahjaa ei mitään. Kun lapsenlapsi joskus kysyy, miksi et muistanut, kerrot että miniä ei kutsunut juhliin. Rankkaa menettää yhteys lapsenlapsiin, mutta miniän tahto. Hän kärsii myöhemmin omien lastensa kautta. Pojaltasi voit kysyä, miksi miniä päättää miehensä sukulaisten kutsuista.
Tämä. Ja jos ap. haluaa muistaa ylioppilasta, lahjan voi antaa myöhemminkin, kun lapsi on muuttanut kotoa. Ja kertoa, miksi ei muistanut aikaisemmin.
Tietysti ikävä tapaus lapselle, kun vieraat tekevät omat johtopäätökset ja kyselevät, eikö mummi tulekaan juhliin.
Meillä suvussa on vastaava tapaus ja ollaan jo totuttu ja tehdään omat johtopäätökset ja isän puolelta yhä useampi jättää tulematta, vaikka on kutsuttu esim. lasten syntymäpäiville. Itsekin aion jättää juhlat väliin, kun en jaksa enää kuunnella selityksia ja muistan vain lahjalla ylioppilasta.
Niin elää, kuin petaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä mene. Ei korttia ei lahjaa ei mitään. Kun lapsenlapsi joskus kysyy, miksi et muistanut, kerrot että miniä ei kutsunut juhliin. Rankkaa menettää yhteys lapsenlapsiin, mutta miniän tahto. Hän kärsii myöhemmin omien lastensa kautta. Pojaltasi voit kysyä, miksi miniä päättää miehensä sukulaisten kutsuista.
Tämä. Ja jos ap. haluaa muistaa ylioppilasta, lahjan voi antaa myöhemminkin, kun lapsi on muuttanut kotoa. Ja kertoa, miksi ei muistanut aikaisemmin.
Tietysti ikävä tapaus lapselle, kun vieraat tekevät omat johtopäätökset ja kyselevät, eikö mummi tulekaan juhliin.
Meillä suvussa on vastaava tapaus ja ollaan jo totuttu ja tehdään omat johtopäätökset ja isän puolelta yhä useampi jättää tulematta, vaikka on kutsuttu esim. lasten syntymäpäiville. Itsekin aion jättää juhlat väliin, kun en jaksa enää kuunnella selityksia ja muistan vain lahjalla ylioppilasta.
Niin elää, kuin petaan.
Mistä ne muut edes tietää että on joku mummo? Ja kai sitä ntt jokainen saa sentään omat vieraansa valita???
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä ajatusmallia että sen miniän pitäisi huolehtia se kaikki kirjeenvaihto ja yhteydenpito.
Minunkin anoppini antoi paksun kirjan johon listattu kaikki mahdolliset mieheni sukulaiset ja näiden merkkipäivät. Mitä ihmettä ne minulle kuuluu????
Sanot tietenkin anopille, että kiitos nyt vaan, lahja menee miehen käyttöön. Tästä mies saa hyvän listan sukulaistensa syntymäpäivistä, niin muistaa sitten onnistella.
Mene juhliin, vie ylioppilaalle lahja ja miniälle tölkki maksamakkarakwittoa. Se murtaa jään väliltänne.
Kyllä ne isovanhemmat kannattaa rajata perheen ulkopuolelle. Ne ei kuulu millään tavalla siihen perheeseen missä on äiti, isä ja lapsi tai lapset. Ja kannattaa myös näyttää se kaikin keinoin, ettei halua niitä elämäänsä. Tai sit voi vaikka toiset isovanhemmat rajata ulos ja toiset pitää lähellä. Sit voi nauttia siitä kun tietää että niillä toisilla on varmaan paha olo.
Miksei poikasi kutsunut teitä? Onko miniäsi leski?