Neuvokaa parisuhdeongelmassa, mies kokee olevansa ulkopuolinen
Mies on alkanut valittamaan, että hän kokee olevansa ulkopuolinen ja että miettii eroakin sen vuoksi. Hän kuitenkin itse päätti ottaa paljon ylitöitä lapsen synnyttyä ja on siitä saakka ollut ihan omasta päätöksestään todella paljon pois kotoa, usein palaa kotiin vasta lapsen ollessa jo menossa nukkumaan. Lapsi on jo kolme eli tätä on kestänyt useamman vuoden. Kotona ollessaan mies tuijottaa jotain telkkariohjelmia mieluummin kuin on läsnä perheelleen. Sitten kun lapsi on nukahtanut olen minä omista töistä ja lapsesta huolehtimisesta sen verran väsynyt, että käyn suihkussa, syön jotain ja menen itse nukkumaan, en jaksa silloin enää alkaa johonkin yhteisiin ajanviettoihin.
Olen ehdottanut ratkaisuksi ulkopuolisuuden tunteeseen, että osallistuisi enemmän. Mies ei tästä varsinaisesti kieltäydy, mutta ei kuitenkaan osallistu enemmän. Hänen ehdotus taas on se, että minä jaksaisin joskus kello 22-23 iloisena ja pirteänä viettää hänen kanssa laatuaikaa, en kyllä millään siihen pysty kun töiden ja lapsen jälkeen olen siihen aikaan jo niin väsynyt että olen nukahtamassa.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ottaa enemmän vastuuta lapsenhoidosta jotta sinä jaksat sitten panostaa parisuhdeaikaan.
Niin tätä olen ehdottanut. Että osallistuisi enemmän. Mutta ei niin tee.
ApNiin, olet ehdottanut. Entä mitä olet tehnyt asian eteen?
Ai että miten korpeaa lukea näitä kommentteja joissa kaikki on aina naisen syytä, etenkin lapsiperheessä. Isällä on ongelma, äidin pitää tehdä jotain sen eteen. Isä ei osallistu vauvan hoitoon, äidin pitää ymmärtää ja aktiivisesti yrittää osallistaa. Miten avuttomaksi ameebaksi miehen voikaan tuossa diskurssissa kutistaa?
Ihanaa, kun olet oppinut uuden diskurssi-sanan, jota on niin ihkua käyttää useissa viesteissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ottaa enemmän vastuuta lapsenhoidosta jotta sinä jaksat sitten panostaa parisuhdeaikaan.
Niin tätä olen ehdottanut. Että osallistuisi enemmän. Mutta ei niin tee.
ApNiin, olet ehdottanut. Entä mitä olet tehnyt asian eteen?
Varmaan APn olisi mielestäsi pitänyt kiikuttaa lapsi miehen työpaikalle ja lähteä viettämään itse laatuaikaa itsensä kanssa?
Juuri näin. Sitä löysää ei pidä antaa yhtään.
Naisvihaajamies on etsiytynyt tähänkin ketjuun ja yrittää vaientaa keskustelua aloituksen aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Naisvihaajamies on etsiytynyt tähänkin ketjuun ja yrittää vaientaa keskustelua aloituksen aiheesta.
Provotätillä taas lääkkeet syömättä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ottaa enemmän vastuuta lapsenhoidosta jotta sinä jaksat sitten panostaa parisuhdeaikaan.
Niin tätä olen ehdottanut. Että osallistuisi enemmän. Mutta ei niin tee.
ApNiin, olet ehdottanut. Entä mitä olet tehnyt asian eteen?
Ai että miten korpeaa lukea näitä kommentteja joissa kaikki on aina naisen syytä, etenkin lapsiperheessä. Isällä on ongelma, äidin pitää tehdä jotain sen eteen. Isä ei osallistu vauvan hoitoon, äidin pitää ymmärtää ja aktiivisesti yrittää osallistaa. Miten avuttomaksi ameebaksi miehen voikaan tuossa diskurssissa kutistaa?
Ihanaa, kun olet oppinut uuden diskurssi-sanan, jota on niin ihkua käyttää useissa viesteissä.
Sivistyssanoja käyttämällä voi tuntea itsensä älykkääksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Mihin lapsi sillä aikaa sysätään, kun mies on iltaan asti töissä?
En usko hetkeäkään siihen, että mies on aina töissä. Elämme uhriutumisenkulttuurissa, jossa jokainen kokee olevansa jollakin tapaa uhri ja liioittelee niitä negatiivisia asioita. Isä jätti isyysloman pitämättä ja oli viikonloput ja lomat, yms töissä? Tuskin.
Ei ole pakko uskoa. Miehellä on sekä normaali päivätyö että sen lisäksi kaverin kanssa perustettu firma, josta hän ottaa niitä ylitöitä koko ajan. Eli tekee kahta työtä. Myös viikonloppuisin ja lomaisin puuhailee kaverinsa kanssa firman hommia. Kaikki varmaan arvaa, että kyseessä ei ole mikään epämiellyttävä raskas raataminen vaan ne kaverin kanssa tehtävät firman työt on mukavaa ajanvietettä, joka tuottaa joskus jotain mutta ei aina eikä koskaan paljon. Joku voisi sanoa että kyseessä on harrastus.
Ap
Mitä sinä teet tuollaisella miehellä?
Anna, kun arvaan miehellä on kiva siisti koti, puhtaat vaateet ja ruoka pöydässä? Sano yksikin hyvä syy miksi hän ponnistelisi yhtään enempään?
Vierailija kirjoitti:
Meillä liitto kaatui noista syistä. Mies teki yrittäjänä pitkää päivää ja tuli kotiin valittamaan työhuoliaan, kun minä olin kolmen pienen lapsen kanssa kotona aivan puhki ja univajeinen. Kun sain illalla viimein lapset nukkumaan ja kävin rentoutumaan musiikkia kuuntelemaan hetkeksi, niin mies rupesi patistamaan minua lenkille, niin piristyisin kuulema. Sellaista empatiaa ja itsekkyyttä. Ihan samalta kuulostaa ap:n kertoma.
Pyysin joskus, että voisin mennä nukkumaan ja hän olisi sen aikaa lasten kanssa. No menin yläkertaan ja heräsin hirveeseen lapsen huutoon. Mies luki vain lehteä ja kaksivuotias oli pudonnut kirjahyllystä. Pakko oli tulla alas ja turhautuneena ja suuttuneena jatkaa päivää.
Mikä helpotus kun erosin!
Tämä taitaa olla aika yleistä ja myös toisinpäin rooleilla eli mies ei saa nukkua yhtään ja nainen vaan patistaa tekemään asioita.
Pitäisiköhän ap:n istua miehensä kanssa alas ja keskustella kunnolla. Pystyykö mies keskustelemaan rehellisesti koko tilanteesta kuunnellen ap:ta?
Speksit kuulostavat aika hankalilta. Joka tapauksessa olisi mielestäni hyvä jättää mies lapsen kanssa useammin kahden kesken. Siinä tutuisi paremmin lapseen, kun asiat saisi tehdä omalla tavalla ilman naisen ohjeita.
Odotat ja odotat, että mies muuttuisi?
Onnea ja menestystä tulevalle yksinhuoltajalle.
Mies haluaa muutoksen, muttei ole valmis tekemään mitään muutoksen eteen vaan odottaa, että ap hoitaa (tämänkin) asian miehen puolesta.
Tosiaan sanot sille miehelle, että muutosta ei tule jos mies ei itse muutosta ole valmis tekemään, koska muuten kaikki jatkuu samanlaisena. Päivässä on vaan 24 tuntia teille molemmille ja mies kuluttaa siitä itse nyt tietoisesti suuren osan töihinsä. Joko työt vähenevät tai mies lakkaa valittamasta ja odottamasta, että vaimo hoitaa tämänkin parisuhdeongelman.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän ap:n istua miehensä kanssa alas ja keskustella kunnolla. Pystyykö mies keskustelemaan rehellisesti koko tilanteesta kuunnellen ap:ta?
Miten hän keskustelee kun mies on aina töissä? :D
Vierailija kirjoitti:
Meillä liitto kaatui noista syistä. Mies teki yrittäjänä pitkää päivää ja tuli kotiin valittamaan työhuoliaan, kun minä olin kolmen pienen lapsen kanssa kotona aivan puhki ja univajeinen. Kun sain illalla viimein lapset nukkumaan ja kävin rentoutumaan musiikkia kuuntelemaan hetkeksi, niin mies rupesi patistamaan minua lenkille, niin piristyisin kuulema. Sellaista empatiaa ja itsekkyyttä. Ihan samalta kuulostaa ap:n kertoma.
Pyysin joskus, että voisin mennä nukkumaan ja hän olisi sen aikaa lasten kanssa. No menin yläkertaan ja heräsin hirveeseen lapsen huutoon. Mies luki vain lehteä ja kaksivuotias oli pudonnut kirjahyllystä. Pakko oli tulla alas ja turhautuneena ja suuttuneena jatkaa päivää.
Mikä helpotus kun erosin!
Minä tajusin erota jo yhden lapsen jälkeen, kun mies valitsi viettää aikansa mieluummin töissä siihen saakka, että oli lapsen nukkumaanmenoaika, ja viikonloppuisin oli harrastuksia. Se oli oikea päätös lapsenkin kannalta.
Varaa itsellesi viikon lomamatka ja mies saa sillä välin hoitaa lapsen ja luoda tiiviimpää suhdetta häneen. Takaisin tultuasi ole tiukkana, että lapsen ja kodinhoito jakautuvat 50/50.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän ap:n istua miehensä kanssa alas ja keskustella kunnolla. Pystyykö mies keskustelemaan rehellisesti koko tilanteesta kuunnellen ap:ta?
Miten hän keskustelee kun mies on aina töissä? :D
Totta tämäkin. Mutta ei parisuhteessa ihmeitä tapahdu siten, että ap yrittäisi pakottaa miehen toimimaan toisin vain pakottamalla. Kyllä siihen toimiva keskusteluyhteys tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa muutoksen, muttei ole valmis tekemään mitään muutoksen eteen vaan odottaa, että ap hoitaa (tämänkin) asian miehen puolesta.
Tosiaan sanot sille miehelle, että muutosta ei tule jos mies ei itse muutosta ole valmis tekemään, koska muuten kaikki jatkuu samanlaisena. Päivässä on vaan 24 tuntia teille molemmille ja mies kuluttaa siitä itse nyt tietoisesti suuren osan töihinsä. Joko työt vähenevät tai mies lakkaa valittamasta ja odottamasta, että vaimo hoitaa tämänkin parisuhdeongelman.
No, ei se mieskään ole yksin siinä parisuhteessa, joten kaikki vikakaan ei ole yksin hänessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisko kompromissi mitään? Sinä voisit silloin tällöin valvoa vähän pidempään ja mies osallistuisi silloin tällöin enemmän.
Myös se, että laitatte lapsen hoitoon jonain viikonloppuna ja teette jotakin teille mieluista, niin piristää kummasti.Unesta tinkiminen on tappavan huono idea etenkin pikkulapsiperheessä.
Kukaan ei kuole muutaman illan TUNNIN pidempään hereilläolosta.
Ei varmaan, mutta ei se kyllä mitään ap:n tilanteessa ratkaisisikaan.
Tai jos isä ei saa nukkua tarpeeksi.