Lue keskustelun säännöt.
Neuvokaa parisuhdeongelmassa, mies kokee olevansa ulkopuolinen
23.05.2023 |
Mies on alkanut valittamaan, että hän kokee olevansa ulkopuolinen ja että miettii eroakin sen vuoksi. Hän kuitenkin itse päätti ottaa paljon ylitöitä lapsen synnyttyä ja on siitä saakka ollut ihan omasta päätöksestään todella paljon pois kotoa, usein palaa kotiin vasta lapsen ollessa jo menossa nukkumaan. Lapsi on jo kolme eli tätä on kestänyt useamman vuoden. Kotona ollessaan mies tuijottaa jotain telkkariohjelmia mieluummin kuin on läsnä perheelleen. Sitten kun lapsi on nukahtanut olen minä omista töistä ja lapsesta huolehtimisesta sen verran väsynyt, että käyn suihkussa, syön jotain ja menen itse nukkumaan, en jaksa silloin enää alkaa johonkin yhteisiin ajanviettoihin.
Olen ehdottanut ratkaisuksi ulkopuolisuuden tunteeseen, että osallistuisi enemmän. Mies ei tästä varsinaisesti kieltäydy, mutta ei kuitenkaan osallistu enemmän. Hänen ehdotus taas on se, että minä jaksaisin joskus kello 22-23 iloisena ja pirteänä viettää hänen kanssa laatuaikaa, en kyllä millään siihen pysty kun töiden ja lapsen jälkeen olen siihen aikaan jo niin väsynyt että olen nukahtamassa.
Kommentit (97)
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et maininnut kertakaan sanaa, isä. Onko mies siis lapsen isä?
On tietenkin. Käytän sanaa mies enkä isä koska kyse tässä aloituksessa on parisuhteesta. Hän on siis sekä aviomieheni että lapsemme isä.
Ap
No olisko kompromissi mitään? Sinä voisit silloin tällöin valvoa vähän pidempään ja mies osallistuisi silloin tällöin enemmän.
Myös se, että laitatte lapsen hoitoon jonain viikonloppuna ja teette jotakin teille mieluista, niin piristää kummasti.
Mies on tehnyt parhaansa ja hänestä se tarkoittaa pois jaloista pysymistä.
Sinällään toive parisuhdeajasta on inhimillinen ja ok. Toteutustapa vain on väärä. Kumpikin on kerännyt hirveästi velvoitteita ja levätäkseen itse mies kohdistaa sinuun vielä lisää vaatimuksia.
Joudut olemaan konkreettisempi: "meillä on tämä päivärytmi. Jos haluat, että jaksan valvoa illalla myöhään, niin sinun pitää antaa minun nukkua pitkään ja varmistaa että lapsikaan ei herätä minua sen päivän aamulla", "voitko viedä lapsen tunnin ulkoilulle X kertaa viikossa ja tehdä puolet kotitöistä". Jne.
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Niin, ne ensiparkaisut hetket ovat ne kaikista ratkaisevimmat. Kun kuulen sanat, etten voi lähteä mihinkään kun imetän olen raivoissani. (pitäähän sitä koko ajan seistä vieressä ohjaamassa ja säätelemässä sitä isää, kun ei se mitään osaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Mihin lapsi sillä aikaa sysätään, kun mies on iltaan asti töissä?
Vierailija kirjoitti:
No olisko kompromissi mitään? Sinä voisit silloin tällöin valvoa vähän pidempään ja mies osallistuisi silloin tällöin enemmän.
Myös se, että laitatte lapsen hoitoon jonain viikonloppuna ja teette jotakin teille mieluista, niin piristää kummasti.
Unesta tinkiminen on tappavan huono idea etenkin pikkulapsiperheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisko kompromissi mitään? Sinä voisit silloin tällöin valvoa vähän pidempään ja mies osallistuisi silloin tällöin enemmän.
Myös se, että laitatte lapsen hoitoon jonain viikonloppuna ja teette jotakin teille mieluista, niin piristää kummasti.Unesta tinkiminen on tappavan huono idea etenkin pikkulapsiperheessä.
Kukaan ei kuole muutaman illan TUNNIN pidempään hereilläolosta.
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Miten antaa tilaa osallistua jos mies ei ole koskaan kotona? Olen kyllä yrittänyt sitä, että minulla voisi olla säännöllinen aika omille harrastuksille joka viikko ym, mutta vastaus on aina, että ei pysty, olen töissä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ottaa enemmän vastuuta lapsenhoidosta jotta sinä jaksat sitten panostaa parisuhdeaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Niin, ne ensiparkaisut hetket ovat ne kaikista ratkaisevimmat. Kun kuulen sanat, etten voi lähteä mihinkään kun imetän olen raivoissani. (pitäähän sitä koko ajan seistä vieressä ohjaamassa ja säätelemässä sitä isää, kun ei se mitään osaa.)
vauvakupla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisko kompromissi mitään? Sinä voisit silloin tällöin valvoa vähän pidempään ja mies osallistuisi silloin tällöin enemmän.
Myös se, että laitatte lapsen hoitoon jonain viikonloppuna ja teette jotakin teille mieluista, niin piristää kummasti.Unesta tinkiminen on tappavan huono idea etenkin pikkulapsiperheessä.
Kukaan ei kuole muutaman illan TUNNIN pidempään hereilläolosta.
Kuoleeko mies jos tekee päivässä tunnin vähemmän ylitöitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Miten antaa tilaa osallistua jos mies ei ole koskaan kotona? Olen kyllä yrittänyt sitä, että minulla voisi olla säännöllinen aika omille harrastuksille joka viikko ym, mutta vastaus on aina, että ei pysty, olen töissä.
Ap
Sanot sille että on pakko pystyä jos haluaa tilanteen muuttuvan ja parisuhteen paranevan. Muuten voi lopettaa marinan nykytilanteesta jos ei ole valmis muuttamaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisko kompromissi mitään? Sinä voisit silloin tällöin valvoa vähän pidempään ja mies osallistuisi silloin tällöin enemmän.
Myös se, että laitatte lapsen hoitoon jonain viikonloppuna ja teette jotakin teille mieluista, niin piristää kummasti.Unesta tinkiminen on tappavan huono idea etenkin pikkulapsiperheessä.
Kukaan ei kuole muutaman illan TUNNIN pidempään hereilläolosta.
Parisuhde voi kyllä kuolla jos äiti ei saa nukkua tarpeeksi. Riittävän väsyneenä ei todellakaan enää kiinnosta mikään parisuhdeaika. Jos et tiedä mistä puhun, et ehkä koskaan ole ollut riittävän poikki.
Vierailija kirjoitti:
Mies ottaa enemmän vastuuta lapsenhoidosta jotta sinä jaksat sitten panostaa parisuhdeaikaan.
Niin tätä olen ehdottanut. Että osallistuisi enemmän. Mutta ei niin tee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisko kompromissi mitään? Sinä voisit silloin tällöin valvoa vähän pidempään ja mies osallistuisi silloin tällöin enemmän.
Myös se, että laitatte lapsen hoitoon jonain viikonloppuna ja teette jotakin teille mieluista, niin piristää kummasti.Unesta tinkiminen on tappavan huono idea etenkin pikkulapsiperheessä.
Itse asiassa ei niinkään. Itse olen vakaasti sitä mieltä että unesta tinkiminen pelasti meidän liittomme. Olimme kovaa vauhtia ajautumassa erillemme kun koko elämä meni lasten ehdoilla ja yritimme vain jakaa sen lapsiarjen mahdollisimman hyvin.
Sitten tajusimme että pariskunta tarvitsee pariskunnan aikaa. Ja ainoa josta se pikkulasten kanssa otetaan on unesta. Ja lopulta se reilu puoli tuntia aikuisten keskistä halimista joko vällyjen alla tai sitten vierekkäin sohvalla ei lopulta ole kovin iso uhraus unista muutaman kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Mihin lapsi sillä aikaa sysätään, kun mies on iltaan asti töissä?
En usko hetkeäkään siihen, että mies on aina töissä. Elämme uhriutumisenkulttuurissa, jossa jokainen kokee olevansa jollakin tapaa uhri ja liioittelee niitä negatiivisia asioita. Isä jätti isyysloman pitämättä ja oli viikonloput ja lomat, yms töissä? Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet antanut sitä tilaa hänen osallistua? Käyt tapaamassa ystäviä, harrastat, jne ilman lasta?
Mihin lapsi sillä aikaa sysätään, kun mies on iltaan asti töissä?
En usko hetkeäkään siihen, että mies on aina töissä. Elämme uhriutumisenkulttuurissa, jossa jokainen kokee olevansa jollakin tapaa uhri ja liioittelee niitä negatiivisia asioita. Isä jätti isyysloman pitämättä ja oli viikonloput ja lomat, yms töissä? Tuskin.
No tätä keskustelua ei voida käydä kuin niillä spekseillä mitä ap meille kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisko kompromissi mitään? Sinä voisit silloin tällöin valvoa vähän pidempään ja mies osallistuisi silloin tällöin enemmän.
Myös se, että laitatte lapsen hoitoon jonain viikonloppuna ja teette jotakin teille mieluista, niin piristää kummasti.Unesta tinkiminen on tappavan huono idea etenkin pikkulapsiperheessä.
Kukaan ei kuole muutaman illan TUNNIN pidempään hereilläolosta.
Parisuhde voi kyllä kuolla jos äiti ei saa nukkua tarpeeksi. Riittävän väsyneenä ei todellakaan enää kiinnosta mikään parisuhdeaika. Jos et tiedä mistä puhun, et ehkä koskaan ole ollut riittävän poikki.
Tuo voi olla tilanne silloin jos on kotona vauva joka herätteleee monta kertaa yössä. Mutta sen jälkeen ei kyllä kenenkään pitäisi olla niin väsynyt että vaikka puoli tuntia lisää valveilla tappaisi.
Et maininnut kertakaan sanaa, isä. Onko mies siis lapsen isä?