Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyneenä näkee niin selvästi, kuinka älytöntä ns. normaali elämä on
22.05.2023 |
Tarkoitan nyt sitä oravanpyörää, missä suurin osa ihmisistä elää. 90% elämästä suoritetaan: herätään, lapset töihin/kouluun, työpäivän jälkeen prisman kautta kotiin, hoidetaan kotiasiat, kuskataan lapsia sinne tänne, nukkumaan ja tätä toistetaan päivästä toiseen ja haaveillaan viikonlopusta ja kesälomasta.
Onko tuollainen suorituselämä oikeasti onnellista ja tyydyttävää? Vaikea uskoa, että on. Kuinka moni ihan aidosti haluaa elää noin vai onko moni ajautunut siihen, koska niin "kuuluu elää" ja sitä odotetaan yhteiskunnan tai muiden ihmisten taholta.
Aiemmin olen surrut kovasti sitä, että en ole voinut elää tuota elämää. Nyt en enää missään nimessä haluaisi tuohon pyöritykseen. Joskus kun sitä katsoo ulkoa päin, niin se näyttäytyy jopa koomisena. Vähän vaikea selittää, on varmaan vaikea katsoa sitä touhua objektiivisesti jos on siinä keskellä itse.
Kommentit (816)
Jos kaikki ihmiset eläisivät kuten esimerkiksi Amazonin viidakoiden luonnonkansat tai -heimot, mitään ihmisen aiheuttamia massiivisia globaaleita ongelmia ei luultavasti olisi.
Mainittakoon vaikkapa ydinkatastrofin uhka, luonnon saastuminen, ihmisten elämän tarkoituksettomuus, jota yritetään lakaista maton alle sexillä, drugsilla ja rokkänrollilla, laboratoriosta karannut(?) pandemiavirus, addiktoituminen it-laitteisiin, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä sitä sitten tekisi? Tuota kutsutaan elämäksi. Jos se on kauheaa, pitää tehdä muutoksia.
Yhtä lailla elämää on olla tekemättä mitään. Elämää on se, että hengittää ja sydän lyö.
Kovin kauaa ei hengitä eikä lyö jos yhteiskunnassa ei duunata ruokaa ja kattoa pään päälle. Siksi syrjäytyneisyys ei ole kovin suosittua. Liika on tietysti liikaa ja ahneus, oma tai toisen, vie monen ylimääräisille kierroksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joku ihme ajatus, että kaikki normaalit työtä tekevät ihmiset ovat maailmaa tuhoavia kapitalisteja, jotka vaan hamuaa rahaa ja materiaa. Aikuisvauvat voisivat katsella ympärilleen ja nähdä, että infra josta nauttivat joka päivä ilmaiseksi on jonkun työtä. Jos on erakko ja asuu omavaraisesti metsässä marjoja keräillen ja hoitaa sairautensa kuusenkerkillä ketään vaivaamatta, saa mun puolesta arvostella yhteiskunnan oravanpyöriä, mutta vapaamatkustajat olkoot hiljaa.
No eihän se ole "normaalien työtä tekevien ihmisten" vika, mutta tämä kehitys on valitettavaa ja he myös sen uhreja. Varallisuus keskittyy yhä harvempien käsiin ja samalla elinympäristöä tuhotaan. Joko täällä, tai halvempien tuotantokustannusten perässä kehitysmaissa. Kun ihmisten ostovoima on huono, on pakko ostaa sitä halpatuotantoa, jota tuodaan tänne kehitysmaista ja Aasiasta ja pyörä pyörii pyörimistään.
Mm. halpamuotifirma Fashion Novan omistaja osti itselleen maailman kalleimpana markkinoidun talon, jonka alkuperäinen myyntihinta oli 250 miljoonaa. Siitä voi laskeskella, millaisia voittoja niillä halparievuilla on nälkäpalkalla raataneiden työntekijöiden selästä revitty.
Ja tämäkö on sinun tekosyysi heittäytyä muiden elätettäväksi?
Mitä isot edellä sitä pienet perässä :D
Hyvin kiteytetty lapsen taso ajattelussa.
"Lasten suusta kuulee totuuden"
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki ihmiset eläisivät kuten esimerkiksi Amazonin viidakoiden luonnonkansat tai -heimot, mitään ihmisen aiheuttamia massiivisia globaaleita ongelmia ei luultavasti olisi.
Mainittakoon vaikkapa ydinkatastrofin uhka, luonnon saastuminen, ihmisten elämän tarkoituksettomuus, jota yritetään lakaista maton alle sexillä, drugsilla ja rokkänrollilla, laboratoriosta karannut(?) pandemiavirus, addiktoituminen it-laitteisiin, jne.
Luonnonkansoja ei ole miljardeittain. Mistä johtunee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki ihmiset eläisivät kuten esimerkiksi Amazonin viidakoiden luonnonkansat tai -heimot, mitään ihmisen aiheuttamia massiivisia globaaleita ongelmia ei luultavasti olisi.
Mainittakoon vaikkapa ydinkatastrofin uhka, luonnon saastuminen, ihmisten elämän tarkoituksettomuus, jota yritetään lakaista maton alle sexillä, drugsilla ja rokkänrollilla, laboratoriosta karannut(?) pandemiavirus, addiktoituminen it-laitteisiin, jne.
Luonnonkansoja ei ole miljardeittain. Mistä johtunee?
Kysy Briteiltä tai muilta valloittajilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika paljon mieluummin olisin oravanpyörässä, kuin syrjäytyneenä. En ole kummassakaan, mutta jos valita pitäisi niin en epäröisi.
Leikitään että kaikki loisii.
Millä ajattelit elää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konseptissa on vain yksi ongelma: miten nykyinen hyvinvoiva Suomi pyörisi jos se on täynnä ihmisiä, jotka eivät halua laittaa rikkaa ristiin homman pyörittämiseksi?
Ja tämähän ei ollut lainkaan langan pointti. Missä ammatissa pärjää jos ei edes ymmärrä mistä puhutaan?
No olihan. Ap kirjoittaa, että pitää koomisena täysipäiväistä työntekoa ja ettei itse halua olla osa sitä. Lanka on täynnä sitä komppaavia viestejä ja työn halveksuntaa.
Mukava huomata, että tämä aihe on herättänyt näin paljon keskustelua.
Kannattaa lukea aloitus huolella ajatuksen kanssa. En todellakaan pidä koomisena täysipäiväistä työntekoa. Puhun yleisesti siitä kiireen ja stressin täyttämästä elämästä, jota moni elää.
Joskus kun istuu itse kaikessa rauhassa kahvilassa ja katselee ihmisten ja perheiden menemistä ja tulemista ja "hössöttämistä", niin se näyttäytyy minulle koomisena. Siis esimerkiksi se, kuinka tärkeää on saada juuri sitä tietynmerkkistä homejuustoa viikonlopun ateriaan. Tai kun pitää ravata kaupasta toiseen etsimässä pikku-Irmelille sitä Pipsa Possu vappupalloa, jotka on joka paikasta loppu! Ihmiset helposti "hukkuvat" siihen arkeen ja kaikkeen hyvinkin merkityksettömään, mitä siihen liittyy. Se on se komiikka.
Olen korkeasti kouluttautunut, mutta en ehtinyt olla työelämässä koska sairastuin. Tämä yhteiskunnasta syrjäytyminen ei siis ole ollut oma valintani. Arvostan kaikkia ihmisiä ihmisinä; työtä tekeviä, työttömiä, sairaita...
Täällä keskustelussa on monia hyviä ja mielenkiintoisia kommentteja, niitä on ollut mukava lukea :)
ap
Puet asian tosi hyvin sanoiksi! Oon kans just tuota hössöttämistä seuraillu, ja muutenkin sellaista jatkuvaa suorittamista. Sitten oon mietiskellyt olemassaoloa ja elämän tarkoitusta, jotka laittaa aika hyvin perspektiiviin sen, miten merkityksellistä mutta merkityksetöntä kaikki on yhtäaikaisesti. On ollu mukava nähdä, miten täällä tosi moni vaikuttaa tajuavan aloituksen pointin. Se tuo toivoa ihmiskunnan suhteen, vaikka enhän minäkään tiedä vastausta siihen, miten yhteiskunta sitten pyöris jos ihmiset lopettais sen pyörittämisen. Kuitenki on mahdollista nähdä, että joku asia on viallinen, ilman että tietää miten sen voi korjata.
Vierailija kirjoitti:
Jep! Olen miettinyt usein että miten järjetöntä elämä oikein onkaan: uhraat koko elämäsi että saat rahaa joka riittää juuri hengissä pysymiseen. Kuka on keksinyt että yhteiskunnan pitää pyöriä näin? Miksi juuri 8h päivässä töitä? Miksi ne työt alkavat melkein aina aamutuimaan? Itse olen siis osa-aikatöissä, en mitenkään syrjäytynyt mielestäni.
Tää. Yhteiskunta perustuu johonkin vanhentuneisiin kaavoihin, joita pidetään selviönä, koska niihin on totuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konseptissa on vain yksi ongelma: miten nykyinen hyvinvoiva Suomi pyörisi jos se on täynnä ihmisiä, jotka eivät halua laittaa rikkaa ristiin homman pyörittämiseksi?
Ja tämähän ei ollut lainkaan langan pointti. Missä ammatissa pärjää jos ei edes ymmärrä mistä puhutaan?
No olihan. Ap kirjoittaa, että pitää koomisena täysipäiväistä työntekoa ja ettei itse halua olla osa sitä. Lanka on täynnä sitä komppaavia viestejä ja työn halveksuntaa.
Mukava huomata, että tämä aihe on herättänyt näin paljon keskustelua.
Kannattaa lukea aloitus huolella ajatuksen kanssa. En todellakaan pidä koomisena täysipäiväistä työntekoa. Puhun yleisesti siitä kiireen ja stressin täyttämästä elämästä, jota moni elää.
Joskus kun istuu itse kaikessa rauhassa kahvilassa ja katselee ihmisten ja perheiden menemistä ja tulemista ja "hössöttämistä", niin se näyttäytyy minulle koomisena. Siis esimerkiksi se, kuinka tärkeää on saada juuri sitä tietynmerkkistä homejuustoa viikonlopun ateriaan. Tai kun pitää ravata kaupasta toiseen etsimässä pikku-Irmelille sitä Pipsa Possu vappupalloa, jotka on joka paikasta loppu! Ihmiset helposti "hukkuvat" siihen arkeen ja kaikkeen hyvinkin merkityksettömään, mitä siihen liittyy. Se on se komiikka.
Olen korkeasti kouluttautunut, mutta en ehtinyt olla työelämässä koska sairastuin. Tämä yhteiskunnasta syrjäytyminen ei siis ole ollut oma valintani. Arvostan kaikkia ihmisiä ihmisinä; työtä tekeviä, työttömiä, sairaita...
Täällä keskustelussa on monia hyviä ja mielenkiintoisia kommentteja, niitä on ollut mukava lukea :)
ap
Katkeruus paistaa kyllä läpi jutuistasi. Mitä muuta motiivia olisi lähteä tällaista ketjua avaamaan? Jos se "oravanpyörä" ei kiinnosta ja näyttäytyy koomisena, etkä itse ole siinä mukana, niin mitä inisemistä sinulla on? Pysy rauhassa syrjäytyneenä, jos siitä onnen saat. Et vaan taida saada.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten vedätys on mennyt niin ylipitkälle työelämässä ja tässä yhteiskunnassa muutenkin että en halua osallistua moiseen kusetukseen, täysin järjetöntä menoa.
Sinulle riittää, että ne muut maksavat pummimisesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi en kuskaile lapsiani enkä käy joka päivä Prismassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten vedätys on mennyt niin ylipitkälle työelämässä ja tässä yhteiskunnassa muutenkin että en halua osallistua moiseen kusetukseen, täysin järjetöntä menoa.
Sinulle riittää, että ne muut maksavat pummimisesi?
Suurin osa ihmisistä ei tee oikeasti tuottavaa työtö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten vedätys on mennyt niin ylipitkälle työelämässä ja tässä yhteiskunnassa muutenkin että en halua osallistua moiseen kusetukseen, täysin järjetöntä menoa.
Sinulle riittää, että ne muut maksavat pummimisesi?
Olen kyllästynyt teihin "muihin", jotka olette vaan hyväksikäyttäjiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki ihmiset eläisivät kuten esimerkiksi Amazonin viidakoiden luonnonkansat tai -heimot, mitään ihmisen aiheuttamia massiivisia globaaleita ongelmia ei luultavasti olisi.
Mainittakoon vaikkapa ydinkatastrofin uhka, luonnon saastuminen, ihmisten elämän tarkoituksettomuus, jota yritetään lakaista maton alle sexillä, drugsilla ja rokkänrollilla, laboratoriosta karannut(?) pandemiavirus, addiktoituminen it-laitteisiin, jne.
Luonnonkansoja ei ole miljardeittain. Mistä johtunee?
Metsästämisellä ja keräilyllä ei voi paisuttaa väkilukua miljardeihin. Siihen vaaditaan maanviljelyä. Olisiko se sitten huono asia jos maailman väkiluvusta voisi ottaa pari nollaa lopusta pois, tuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin nelipäiväiseen työviikkoon ja koko elämä muuttui paremmaksi. En ole sairaana enää yhtä useasti, mieliala on parempi kuin aikoihin. Särkylääke kierre on katkennut. On aikaa ajatella ja olla. Enää en siirtyisi viisipäiväiseen viikkoon mistään hinnasta.
Juuri tämä, ihmisillä ei ole aikaa eikä kykyä löytää omanlaistaan elämää kun kaikki jaksaminen menee työhön ja muuhun suorittamiseen. Itse uskon vahvasti (ja näin on käynytkin), että oman polkunsa löytää kun on aikaa ajatella mitä elämältään oikeasti haluaa ja voi edetä omassa tahdissaan asioita kohti. Velvollisuuden tai pakotuksen viemänä harhautuu vääriin suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konseptissa on vain yksi ongelma: miten nykyinen hyvinvoiva Suomi pyörisi jos se on täynnä ihmisiä, jotka eivät halua laittaa rikkaa ristiin homman pyörittämiseksi?
Ja tämähän ei ollut lainkaan langan pointti. Missä ammatissa pärjää jos ei edes ymmärrä mistä puhutaan?
No olihan. Ap kirjoittaa, että pitää koomisena täysipäiväistä työntekoa ja ettei itse halua olla osa sitä. Lanka on täynnä sitä komppaavia viestejä ja työn halveksuntaa.
Mukava huomata, että tämä aihe on herättänyt näin paljon keskustelua.
Kannattaa lukea aloitus huolella ajatuksen kanssa. En todellakaan pidä koomisena täysipäiväistä työntekoa. Puhun yleisesti siitä kiireen ja stressin täyttämästä elämästä, jota moni elää.
Joskus kun istuu itse kaikessa rauhassa kahvilassa ja katselee ihmisten ja perheiden menemistä ja tulemista ja "hössöttämistä", niin se näyttäytyy minulle koomisena. Siis esimerkiksi se, kuinka tärkeää on saada juuri sitä tietynmerkkistä homejuustoa viikonlopun ateriaan. Tai kun pitää ravata kaupasta toiseen etsimässä pikku-Irmelille sitä Pipsa Possu vappupalloa, jotka on joka paikasta loppu! Ihmiset helposti "hukkuvat" siihen arkeen ja kaikkeen hyvinkin merkityksettömään, mitä siihen liittyy. Se on se komiikka.
Olen korkeasti kouluttautunut, mutta en ehtinyt olla työelämässä koska sairastuin. Tämä yhteiskunnasta syrjäytyminen ei siis ole ollut oma valintani. Arvostan kaikkia ihmisiä ihmisinä; työtä tekeviä, työttömiä, sairaita...
Täällä keskustelussa on monia hyviä ja mielenkiintoisia kommentteja, niitä on ollut mukava lukea :)
apKatkeruus paistaa kyllä läpi jutuistasi. Mitä muuta motiivia olisi lähteä tällaista ketjua avaamaan? Jos se "oravanpyörä" ei kiinnosta ja näyttäytyy koomisena, etkä itse ole siinä mukana, niin mitä inisemistä sinulla on? Pysy rauhassa syrjäytyneenä, jos siitä onnen saat. Et vaan taida saada.
Aivan ymmärrettävää, että asia jonkun linssin läpi tuolleenkin voi näyttäytyä. Jos ajatellaan sellainen tilanne, että meneillään olis suuri huijaus, jossa ihmisten elämää ja energiaa hyväksikäytetään, niin ehkäpä tämän tajuava, vähänkään kanssaihmisistä kiinnostunut yksilö voisi aloittaa aiheesta keskustelun, ihan vaan keskustelua ja ehkä ihmisiäkin herätelläkseen. Eli siittä sulle vaihtoehtoista motiivia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut tämä kotona malesiminen ja elämän sivustaseuraaminen on saanut entistä enemmän arvostamaan ns. oravanpyörää. Kyse on elämästä, mahdollisuuksista ja merkityksellisyydestä. Elämä työelämän ulkopuolelela on nin rajoittunutta monin tavoin, että vaihtaisin tämän mukamas aikatauluista vapauden, työhön hetkeäkään miettimättä.
Juu, tottakai. Minäkin olen ollut työelämän ulkopuolella niin tiedän kyllä, että sieltä haluaa äkkiä pois, on hyvin ahdistavaa elää ilman kunnon palkkaa ja esim. työyhteisöä.
Mutta ihmisillä ei nyt oikeasti tämä aloittajan pointti mene ymmärrykseen. On erittäin tervettä kyseenalaistaa kutakin vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää. Esimerkiksi itse olen laskenut, että kuuden aamuina minun pitäisi olla klo 22 unessa, jotta saisin sen 8h unta. Tämä tarkoittaa taasen sitä, että pitäisi olla viimeistään klo 21.30 sängyssä rauhoittumassa ja lukemassa kirjaa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että pitkähiuksisena minun pitää valmistautua suihkuun kasin jälkeen, jotta ehdin kaikki pesut, hoitoaineet ym. huuhteleman ja syömään vielä iltapalankin ennen tuota klo 21.30 aikaa. Kasilta iltapesuille, ok selvä juttu. Mutta miten tämä yhtälö menee, että tulen töistä klo 17 ja jos kaupan kautta niin klo 18? Tarkoittaa sitä, että klo 18-20 pitää ehtiä laittamaan ruoka, syömään, tiskaamaan, tekemään kotiaskareita ja harrastamaan tai näkemään ystäviä, tekemään töihin eväät, laittamaan kahvit latinkiin aamua varten, vaatteet valmiiksi aamuun jne. Ja jokunen perhe kuskaa ja ruokkii lapsetkin vielä.
Show must go on, juu, sen ymmärrän, mutta voisiko tälle stressikiireelle olla jokin vaihtoehtoinen järjestelmä? Ja mikä se olisi, 4-päiväinen työviikko?
Sulla menee käsittämättömän paljon aikaa kaupassa ja suihkussa käyntiin. Itsellä on suunnilleen saman mittaiset työpäivät, mutta kaupassa käydään yleensä kerran viikossa (toinen aikuinen käy), ja suihku+iltapala vie ehkä puoli tuntia puolentoista sijaan, vaikka onkin pitkä ja paksu kihara tukka. Ja yöuniin keskimäärin tunti vähemmän, kun nukahdan yleensä aika saman tien mentyäni sänkyyn ja nukun 7,5h. Näin ollen jää reilusti enemmän aikaa joka päivä siihen kaikkeen muuhun. Ja kun perheessä on kaksi aikuista, ehtii kyllä hoitaa lapset ja harrastaakin joskus. Kavereita tulee tosin nähtyä lähinnä viikonloppuisin.
Tässä taloudessa ei ole kahta aikuista ja valitettavasti en saa polkupyörällä viikon ruokia kotiin asti, niin kaupassa käyn töistä tullessa melkein joka päivä. Mutta sen haluan nähdä miten iltapesut, tukka, hoitoaineet jne hammaspesut hoidetaan vartissa ja iltapalan tekeminen ja syöminen toisessa vartissa. Toki voi olla, että muu Suomi elää nopeampaa elämää valmisruuilla ja tulokset on nähtävillä. Itse teen ruuat tai välipalat aina tuoreista aineksista ja se ei ole ihan vartin homma. Jos olisi lapsia, vartti ei riittäisi iltapalan tekemiseen ja vielä hotkimiseen mitenkään. Mutta joo, vähän huono verrata jos on useampi aikuinen talossa kuin yksi (joka auttaa sillä välin kun olet pesulla) ja lapsetkin osaavat auttaa tarvikkeiden pöytään ottamisessa.
Niin elämä on valintoja. Sinä haluat käyttää paljon aikaa iltapalojen kokkaukseen, hiusten pesuun ja kaupassa käyntiin, minä haluan että jää aikaa muuhunkin. Eikä edes se tarkoita että meillä syötäisiin erityisen paljon eineksiä.
Ja juu, jos perheessä ei olisi toista aikuista ja lapset olisi ihan pieniä, tilanne olisi ihan erilainen, silloin menisi varmasti kaikki aika ihan arjen pyöritykseen, vaikka kävisi suihkussa vain pikaisesti ja iltapala olisi nopea jugurttikipollinen.
Ei ole inhimillinen yhteiskuntarakenne sellainen, että pari viikkoa lapsen syntymästä lapselle luodaan sosiaaliturvatunnus, se jo kertoo jotakin.
On edelleen valtioita, jossa koko ID -järjestelmää ei vieläkään ole, eivät ne ehkä paratiiseja nekään ole, mutta mitä me todellisuudessa edes tiedämme niistä (heidän onnekseen), koska eivät ole kehdosta hautaan numeroituina ja valvottavissa / seurattavissa?
Jep! Olen miettinyt usein että miten järjetöntä elämä oikein onkaan: uhraat koko elämäsi että saat rahaa joka riittää juuri hengissä pysymiseen. Kuka on keksinyt että yhteiskunnan pitää pyöriä näin? Miksi juuri 8h päivässä töitä? Miksi ne työt alkavat melkein aina aamutuimaan? Itse olen siis osa-aikatöissä, en mitenkään syrjäytynyt mielestäni.