Kehtaako vieraille, edes lapsille, sanoa juhlissa ettei saa ottaa enää pöydästä?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapsilla juhlissa omat eväät, jotta emännän ei tarvitse ryhtyä laskemaan, montako lusikkaleipää pojat ovat ottaneet. Helpottaa omaakin stressiä, kun voi ottaa kupillisen kahvia ja keskittyä juttelemaan eikä tarvitse pelätä, että nyt lapsi otti liian ison palan kakkua ja emäntä närkästyy. Kun on omat tarjoilut mukana, tietää, että kaikille muille riittää kakkua ja pullaa eikä omaa perhettä syyllistetä vauvapalstalla siitä, että on syöty liikaa. Toinen kätevä tapa on käydä syömässä ennen kutsuja, silloin ei lapsilla yksinkertaisesti ole nälkä, jolloin taas säästyy ruokaa muille vieraille.

Omissa juhlissa tarjottavaa varataan kolme kertaa kutsuttujen määrä. Ei tarvitse katsoa vieraiden perään, että kuka söi liikaa ja kenelle ei riittänyt mitään. Varmasti riittää!

Opeta lapsillesi käytöstavat, niihin kuuluu ymmärrys siitä minkä verran juhlissa on sopivaa ottaa tarjottavia. Vai aiotko juosta tekemässä eväitä lapsillesi silloinkin kun ovat aikuisia, eivätkä edelleenkään hallitse käytöstapoja? Et hoida nyt tehtävääsi vanhempana, kun "vältät stressiä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun järjestää juhlia, ei kannata koskaan pihistellä tarjottavissa. Joskus ehkä viime kesänä aiheesta oli pitkä keskustelu joka käsitteli lohikeittoa. Esimerkiksi limonadia kannattaa juhliin varata niin paljon että sitä riittää vaikka menekki olisikin kohtalaisen suuri.

Ei kenenkään pitäisi joutua suunnittelemaan juhlia sillä oletuksella, että vieraat eivät hallitse käytöstapoja vaan mättävät menemään puolikkaan täytekakun ja 30 voileipää.

Ei ole kiva hakea peräkärryllä marketista bulkkitavaraa pöytään mätettäväksi, jos tarkoitus on pitää vähän hienommat juhlat. Mutta niin on pakko tehdä, jos haluaa varautua tuollaisiin vieraisiin.

Silloin kannattaa vieraita varoittaa, että tulevat varmasti täydellä vatsalla ja tarkoitus on vain maistella, ei syödä.

Jos juhliin kutsuu lapsia, on kyllä aika kallista tarjota vain pitopalvelun pikkuleipiä.

Onnistuneimmat juhlat on sellaisia, ettei tarjottava lopu kesken eikä ne, jossa oli hienoimmat ja kalleimmat erikoisuudet, joita ei riittänyt.

Puhumattakaan kiukkuisesta emännästä sähähtelemässä vieraille, etteivät ota enempää. Mikään ei pilaa tunnelmaa tehokkaammin.

Kyllä tuo olisi vanhempien pitänyt aikanaan opettaa, että juhliin ei mennä mättämään ruokaa mahaa täyteen. Se ei ole juhlien tarkoitus. Ei todellakaan ole isännän eikä emännän tehtävä opettaa aikuisille ihmisille että juhliin ei mennä kiljuvan nälkäisenä. Varsinkin kun on tiedossa kahvitarjoilu, tietenkin silloin syödään ennen juhlia.

Olen pitopalvelussa työssä ja kyllä pahaa tekee kun tapoja ei kaikissa suvuissa osata.  Minä en voi palkattuna alkaa ohjeistamaan.  Vaikka mieli tekisi.  Perinne on että vanhat ja arvovieraat ottavat ensin.  Nykyään ensimmäisinä saattaa olla lapsiperheet ja vanhemmat kyselevät lapsilta joka lajin kohadalla: otatko tuota, otatko tuota.....kestää iäisyyden.  Lopuksi kun lautaset kerätään, lasten jäljiltä jää lautasille paljon ruokaa.  Jos juhlien tilaaja pyytää minua ohjaamaan vieraita, silloin toimin niin ja ohjaan vieraat pöytäkunnittain, arvovieraiden pöytä ensin.  Mutta kyllä me aikuisetkin osataan sikailla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapsilla juhlissa omat eväät, jotta emännän ei tarvitse ryhtyä laskemaan, montako lusikkaleipää pojat ovat ottaneet. Helpottaa omaakin stressiä, kun voi ottaa kupillisen kahvia ja keskittyä juttelemaan eikä tarvitse pelätä, että nyt lapsi otti liian ison palan kakkua ja emäntä närkästyy. Kun on omat tarjoilut mukana, tietää, että kaikille muille riittää kakkua ja pullaa eikä omaa perhettä syyllistetä vauvapalstalla siitä, että on syöty liikaa. Toinen kätevä tapa on käydä syömässä ennen kutsuja, silloin ei lapsilla yksinkertaisesti ole nälkä, jolloin taas säästyy ruokaa muille vieraille.

Omissa juhlissa tarjottavaa varataan kolme kertaa kutsuttujen määrä. Ei tarvitse katsoa vieraiden perään, että kuka söi liikaa ja kenelle ei riittänyt mitään. Varmasti riittää!

Opeta lapsillesi käytöstavat, niihin kuuluu ymmärrys siitä minkä verran juhlissa on sopivaa ottaa tarjottavia. Vai aiotko juosta tekemässä eväitä lapsillesi silloinkin kun ovat aikuisia, eivätkä edelleenkään hallitse käytöstapoja? Et hoida nyt tehtävääsi vanhempana, kun "vältät stressiä".

Heillä on erittäin hyvät käytöstavat eli he tietävät, että kahvipöytä on vain koriste, sieltä ei ole edes tarkoitus ottaa mitään, koska emäntä on nähnyt ison vaivan laittaessaan kaiken tarjolle. Lisäksi pitää muistaa, että köyhillä ei ole koskaan varaa tarjoja kaikille herkkuja, joten me voimme hyvätuloisina jättää pöydän antimet muille.

Kotona juhlissa lapsille on opetettu, että ei rohmuta, ei syödä vain yhtä lajia, ei oteta ekana (paitsi synttärisankarina) ja erityisesti ei puututa siihen, jos joku vieraista syö herkkuja enemmän kuin olisi tarpeen. Osalla ei ole kotona koskaan mitään hyvää, joten he menevät sekaisin herkkupöydästä. Kun kotona herkut on sallittu, ei ole tarpeen mennä juhliin kisailemaan siitä, kuka syö eniten suklaamuffinssena. Lisäksi on opetettu, että jos ei halua syödä jotain, sitä ei tarvitse ottaa siksi, että joku ilahtuu sen syömisestä

Kyllä se minunkin mielestäni on juhlan järjestäjän vastuulla (ainakin jos minä olen se juhlan järjestäjä) huolehtia, että herkkuja on tarpeeksi kaikille eikä mikään voi loppua; Siinäkin tilanteessa, että joku rohmuaa. Lisäksi hienovarainen keino on, että laittaa vain osan herkuista esille ja lisäilee sitten, jos esillä olevat loppuu. Eikä siinä nyt mitään, jos joku yksittäinen keksilaatu loppuu, jos toista kuitenkin on. Mutta itelle olisi jotenkin noloa, että ruoat kesken loppuisivat. Pitopalvelua en taida tämän jälkeen kokeilla, jos eivät ilmeisesti osaa annostella. Kaupasta sikana herkkuja niin ettei lopu ja halvinta laatua. T: rahvas.

Äitini ratkaisi vieraillessamme ongelman sillä, että hän otti vain kupillisen kahvia ja sitten meidän oli jo aika lähteä juhlista kotiin. Näin ei kukaan voinut jälkikäteen sanoa, että rohmusimme pöydästä, koska emme saaneet sieltä mitään, lapsethan olivat aina viimeisinä pöydästä ottamassa. Äidillä oli pitopalvelu ja hän tiesi, että liian moni tilaa tarjottavia nuukaillen, joten hänelle oli kunnia-asia, etteivät omat lapset joutuneet silmätikuiksi etenkään niissä tilanteissa, joissa 40 hengen juhlissa oli tarjottavaa vain 30:lle.

Kyllä vanhempien pitää kattoa mitä niiden kakarat syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun järjestää juhlia, ei kannata koskaan pihistellä tarjottavissa. Joskus ehkä viime kesänä aiheesta oli pitkä keskustelu joka käsitteli lohikeittoa. Esimerkiksi limonadia kannattaa juhliin varata niin paljon että sitä riittää vaikka menekki olisikin kohtalaisen suuri.

Ei kenenkään pitäisi joutua suunnittelemaan juhlia sillä oletuksella, että vieraat eivät hallitse käytöstapoja vaan mättävät menemään puolikkaan täytekakun ja 30 voileipää.

Ei ole kiva hakea peräkärryllä marketista bulkkitavaraa pöytään mätettäväksi, jos tarkoitus on pitää vähän hienommat juhlat. Mutta niin on pakko tehdä, jos haluaa varautua tuollaisiin vieraisiin.

Silloin kannattaa vieraita varoittaa, että tulevat varmasti täydellä vatsalla ja tarkoitus on vain maistella, ei syödä.

Jos juhliin kutsuu lapsia, on kyllä aika kallista tarjota vain pitopalvelun pikkuleipiä.

Onnistuneimmat juhlat on sellaisia, ettei tarjottava lopu kesken eikä ne, jossa oli hienoimmat ja kalleimmat erikoisuudet, joita ei riittänyt.

Puhumattakaan kiukkuisesta emännästä sähähtelemässä vieraille, etteivät ota enempää. Mikään ei pilaa tunnelmaa tehokkaammin.

Kyllä tuo olisi vanhempien pitänyt aikanaan opettaa, että juhliin ei mennä mättämään ruokaa mahaa täyteen. Se ei ole juhlien tarkoitus. Ei todellakaan ole isännän eikä emännän tehtävä opettaa aikuisille ihmisille että juhliin ei mennä kiljuvan nälkäisenä. Varsinkin kun on tiedossa kahvitarjoilu, tietenkin silloin syödään ennen juhlia.

Mulle on aina opetettu, että tarjottavat ei saa loppua kesken ja sitä olen noudattanut. Omassa kaveripiirissä myös syötävää on aina niin paljon, että ei tarvitse ahtaa vatsaansa täyteen ennen juhlia. Kaikilla on kivaa eikä kenenkään tartte kiukutella.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se minunkin mielestäni on juhlan järjestäjän vastuulla (ainakin jos minä olen se juhlan järjestäjä) huolehtia, että herkkuja on tarpeeksi kaikille eikä mikään voi loppua; Siinäkin tilanteessa, että joku rohmuaa. Lisäksi hienovarainen keino on, että laittaa vain osan herkuista esille ja lisäilee sitten, jos esillä olevat loppuu. Eikä siinä nyt mitään, jos joku yksittäinen keksilaatu loppuu, jos toista kuitenkin on. Mutta itelle olisi jotenkin noloa, että ruoat kesken loppuisivat. Pitopalvelua en taida tämän jälkeen kokeilla, jos eivät ilmeisesti osaa annostella. Kaupasta sikana herkkuja niin ettei lopu ja halvinta laatua. T: rahvas.

Meillä oli muutama vuosi sitten pojan yo-juhlissa pitopalvelu, jolla ei ollut tarjoiluastioita, joten minulta kyselemättä kaivelivat keittiön kaapeista muovisia kulhoja paistiviipaleille! Vieraita oli 60, kakkua oli tilattu 80:lle, että varmasti riittää ja saatiin 2 kpl 20 hengen kakkuja, joita pitopalveluyrittäjä väitti 40 hengen kakuiksi. Onneksi olin ollut kaukaa viisas ja tehnyt 2 varakakkua, joten pitopalvelu laskutti minua 4 kakusta.

Täällä oli joskus pitkä keskustelu rohmuavista vieraista. Erityisesti jäi mieleen yksi mies, joka kävi päiväkausia riehumassa ketjussa ja haukkumassa pihit emännät, jotka eivät hanki tarpeeksi tarjottavaa. Tuo mies sanoi esimerkiksi että hän tarvitsee kymmenen perunaa pelkästään lisukkeeksi, en muista enää millaisia lihamääriä hän väitti tarvitsevansa. Olisiko ollut 500-700 grammaa.

Siis yhdellä aterialla. Se ruokamää oli aivan mieletön, niin valtava että kukaan normaalipainoinen ei saisi sitä syötyä millään. Kertoi vielä että nälkä ei edes lähde kunnolla, vaan hän "kohteliaisuuttaan" ottaa vähemmän kuin tarvitsisi.

Tuollaiseen mättämiseen ei voi kyllä kukaan varautua, vaikka olisi miten hyvä emäntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun järjestää juhlia, ei kannata koskaan pihistellä tarjottavissa. Joskus ehkä viime kesänä aiheesta oli pitkä keskustelu joka käsitteli lohikeittoa. Esimerkiksi limonadia kannattaa juhliin varata niin paljon että sitä riittää vaikka menekki olisikin kohtalaisen suuri.

Ei kenenkään pitäisi joutua suunnittelemaan juhlia sillä oletuksella, että vieraat eivät hallitse käytöstapoja vaan mättävät menemään puolikkaan täytekakun ja 30 voileipää.

Ei ole kiva hakea peräkärryllä marketista bulkkitavaraa pöytään mätettäväksi, jos tarkoitus on pitää vähän hienommat juhlat. Mutta niin on pakko tehdä, jos haluaa varautua tuollaisiin vieraisiin.

Silloin kannattaa vieraita varoittaa, että tulevat varmasti täydellä vatsalla ja tarkoitus on vain maistella, ei syödä.

Jos juhliin kutsuu lapsia, on kyllä aika kallista tarjota vain pitopalvelun pikkuleipiä.

Onnistuneimmat juhlat on sellaisia, ettei tarjottava lopu kesken eikä ne, jossa oli hienoimmat ja kalleimmat erikoisuudet, joita ei riittänyt.

Puhumattakaan kiukkuisesta emännästä sähähtelemässä vieraille, etteivät ota enempää. Mikään ei pilaa tunnelmaa tehokkaammin.

Kyllä tuo olisi vanhempien pitänyt aikanaan opettaa, että juhliin ei mennä mättämään ruokaa mahaa täyteen. Se ei ole juhlien tarkoitus. Ei todellakaan ole isännän eikä emännän tehtävä opettaa aikuisille ihmisille että juhliin ei mennä kiljuvan nälkäisenä. Varsinkin kun on tiedossa kahvitarjoilu, tietenkin silloin syödään ennen juhlia.

Mulle on aina opetettu, että tarjottavat ei saa loppua kesken ja sitä olen noudattanut. Omassa kaveripiirissä myös syötävää on aina niin paljon, että ei tarvitse ahtaa vatsaansa täyteen ennen juhlia. Kaikilla on kivaa eikä kenenkään tartte kiukutella.

Niin on minullekin opetettu eikä ole loppunut. Sen lisäksi luin aloituksen ja siinä kuvattuun tilanteeseen et olisi osannut varautua.

Vierailija kirjoitti:

Täällä oli joskus pitkä keskustelu rohmuavista vieraista. Erityisesti jäi mieleen yksi mies, joka kävi päiväkausia riehumassa ketjussa ja haukkumassa pihit emännät, jotka eivät hanki tarpeeksi tarjottavaa. Tuo mies sanoi esimerkiksi että hän tarvitsee kymmenen perunaa pelkästään lisukkeeksi, en muista enää millaisia lihamääriä hän väitti tarvitsevansa. Olisiko ollut 500-700 grammaa.

Siis yhdellä aterialla. Se ruokamää oli aivan mieletön, niin valtava että kukaan normaalipainoinen ei saisi sitä syötyä millään. Kertoi vielä että nälkä ei edes lähde kunnolla, vaan hän "kohteliaisuuttaan" ottaa vähemmän kuin tarvitsisi.

Tuollaiseen mättämiseen ei voi kyllä kukaan varautua, vaikka olisi miten hyvä emäntä.

Meillä tuohon varaudutaan eli jos on kutsuttu 30 vierasta ja heistä on 2 kpl sellaisia, joiden arvelee syövän tuhdisti, niin varataan ruokaa 40:lle. Ei ole mikään ongelma vielä ollut.

Mie alan tyhjätä pöydästä astiat ja tavarat pois kun kahvikupilliset juotu. Vieraat ymmärtää yleensä lähteä kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Edellä on tullut jo hyviä vinkkejä, mutta en minäkään huomauttaisi, jos tarjottavat kuitenkin riittävät kaikille. Sinänsä ikävää, että lapsille ei ole opetettu käytöstapoja.

Voi niille yhden lajin ahmijoille ystävällisesti huomattaa, että jospa ottaisit välillä vaikka piirakkaa pikkuleipien sijaan, että jää niitä pikkuleipiä muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun järjestää juhlia, ei kannata koskaan pihistellä tarjottavissa. Joskus ehkä viime kesänä aiheesta oli pitkä keskustelu joka käsitteli lohikeittoa. Esimerkiksi limonadia kannattaa juhliin varata niin paljon että sitä riittää vaikka menekki olisikin kohtalaisen suuri.

Ei kenenkään pitäisi joutua suunnittelemaan juhlia sillä oletuksella, että vieraat eivät hallitse käytöstapoja vaan mättävät menemään puolikkaan täytekakun ja 30 voileipää.

Ei ole kiva hakea peräkärryllä marketista bulkkitavaraa pöytään mätettäväksi, jos tarkoitus on pitää vähän hienommat juhlat. Mutta niin on pakko tehdä, jos haluaa varautua tuollaisiin vieraisiin.

Silloin kannattaa vieraita varoittaa, että tulevat varmasti täydellä vatsalla ja tarkoitus on vain maistella, ei syödä.

Jos juhliin kutsuu lapsia, on kyllä aika kallista tarjota vain pitopalvelun pikkuleipiä.

Onnistuneimmat juhlat on sellaisia, ettei tarjottava lopu kesken eikä ne, jossa oli hienoimmat ja kalleimmat erikoisuudet, joita ei riittänyt.

Puhumattakaan kiukkuisesta emännästä sähähtelemässä vieraille, etteivät ota enempää. Mikään ei pilaa tunnelmaa tehokkaammin.

Kyllä tuo olisi vanhempien pitänyt aikanaan opettaa, että juhliin ei mennä mättämään ruokaa mahaa täyteen. Se ei ole juhlien tarkoitus. Ei todellakaan ole isännän eikä emännän tehtävä opettaa aikuisille ihmisille että juhliin ei mennä kiljuvan nälkäisenä. Varsinkin kun on tiedossa kahvitarjoilu, tietenkin silloin syödään ennen juhlia.

Mulle on aina opetettu, että tarjottavat ei saa loppua kesken ja sitä olen noudattanut. Omassa kaveripiirissä myös syötävää on aina niin paljon, että ei tarvitse ahtaa vatsaansa täyteen ennen juhlia. Kaikilla on kivaa eikä kenenkään tartte kiukutella.

Niin on minullekin opetettu eikä ole loppunut. Sen lisäksi luin aloituksen ja siinä kuvattuun tilanteeseen et olisi osannut varautua.

Olisin osannut ainakin päätellä, mikä meni vikaan.

Enkä olisi olettanut, että pitopalvelun pikkuleivät riittävät puhumattakaan että muutama virvoitusjuomapullo riittäisi 30 hengelle. Olisin hankkinut lapsille jotain muutakin tarjottavaa kuin pitopalvelun kalliita pikkuleipiä.

Kyllä minä olisin rajoittanut niitten kakaroitten syömistä ja olisin sanonut että ne on kaikille tarkoitettu eikä niille yksistään.

Miehen suvusta löytyy varsinainen ruokarohmu, erittäin ylipainoinen nainen. Kaikki jo tietävät missä määrin tämä ihminen syö. Jos laitat juustotarjottimen, niin voi ottaa siitä koko briejuustokiekon ja koko kermajuustopalan itselleen. Kerran otti kokonaisesta savulohifileesta yli puolet, voileipäkakusta puolet, puhumattakaan täytekakuista. Häntä ei yhtään kiinnosta jääkö muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kehtaisi sanoa PAITSI jos p erseilee eikä syö niitä edellisiä. Meillä oli lapsen synttärijuhlissa tämmönen nepsy, joka vaan sotki ja leikki sillä ruoalla eikä varsinaisesti syönyt. laittoi jäätelöön popcorneja ja muuta ällöttävää eikä sitten syönyt niitä sotkuja. Niin silloin sekä minä, että muut normaalit lapsivieraat sanoivat, että nyt jo riittää, että edelliset pitää syödä ensiksi. Onneksi olin kuitenkin varautunut oikeasti hyvin ja kaikkia herkkuja kyllä riitti, ettei normi lapset jääneet ilman.

No onneksi normaaleille lapsille riitti herkkuja!

Omien lasten synttäreillä ja myös omassa lapsuudessa suurta hupia oli tehdä limsoista sekoitusta ja laittaa esim. karkkia ja poppareita jäätelön joukkoon. Oli hyvää ja hauskaa lastenjuhlahassuttelua, ei ollenkaan ällöttävää. 

Ei se mitään, jos kanssa syöt sen sotkusi.

Ensimmäisten kaverisynttäreiden oppi oli, että keksejä ei laiteta kaikkia kerralla tarjolle, kun joukossa on kuitenkin joku silmillään syöjä, joka pinoaa jättikasan niitä omalle lauteselleen heti kun silmä välttää ja jättää lopulta suurimman osan syömättä, kun ei jaksa. Pitää vaan uskaltaa sanoa, ettei oteta hirveän montaa kerralla, kun joku ryhtyy lappamaan niitä lautaselleen, lisää voi ottaa sitten, kun entiset on syöty.

Vierailija kirjoitti:

Miehen suvusta löytyy varsinainen ruokarohmu, erittäin ylipainoinen nainen. Kaikki jo tietävät missä määrin tämä ihminen syö. Jos laitat juustotarjottimen, niin voi ottaa siitä koko briejuustokiekon ja koko kermajuustopalan itselleen. Kerran otti kokonaisesta savulohifileesta yli puolet, voileipäkakusta puolet, puhumattakaan täytekakuista. Häntä ei yhtään kiinnosta jääkö muille.

Läskit voi laittaa juhlien mustalle listalle, eli pääsy kielletty.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapsilla juhlissa omat eväät, jotta emännän ei tarvitse ryhtyä laskemaan, montako lusikkaleipää pojat ovat ottaneet. Helpottaa omaakin stressiä, kun voi ottaa kupillisen kahvia ja keskittyä juttelemaan eikä tarvitse pelätä, että nyt lapsi otti liian ison palan kakkua ja emäntä närkästyy. Kun on omat tarjoilut mukana, tietää, että kaikille muille riittää kakkua ja pullaa eikä omaa perhettä syyllistetä vauvapalstalla siitä, että on syöty liikaa. Toinen kätevä tapa on käydä syömässä ennen kutsuja, silloin ei lapsilla yksinkertaisesti ole nälkä, jolloin taas säästyy ruokaa muille vieraille.

Omissa juhlissa tarjottavaa varataan kolme kertaa kutsuttujen määrä. Ei tarvitse katsoa vieraiden perään, että kuka söi liikaa ja kenelle ei riittänyt mitään. Varmasti riittää!

Ei se olisi tässä tapauksessa riittänyt. Joku lapsi söi jo puolet pikkuleivistä.