Lue keskustelun säännöt.
HS: Keskiluokka tekee haukkumasanalla eroa työväenluokkaan, sanoo tutkija Luokkatausta vaikuttaa ajatuksiimme
18.05.2023 |
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009541829.html
'White trash' on esimerkki puhetavasta, jolla keskiluokka tekee eroa itsensä ja työväenluokan välille."
Täällähän tuota termiä viljellään. Mitä mieltä, tehdäänkö silloin eroa työväenluokkaan?
Kommentit (493)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytymistieteissä yleensä kuvitellaan (!) erilaisia kriteerejä, joiden mukaan väestöä ryhdytään luokittelemaan näihin tutkijoiden kuvittelemiin lokeroihin. Näiden lokeroiden välisistä suhteista aletaan taas tehdä kuviteltuja olettamuksia joista kirjoitetaan julkaisuja. Jos julkaisut sattuvat olemaan mediaa kiinnostavia, ne voivat saada laajempaa huomiota.
Suomessa on rakenteita, kuten esim. koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliturva, jotka estävät sen kaltaista syrjäytymistä, mitä amerikkalaisten white trash -käsitteellä ajetaan takaa. En ole kohdannut kyseistä termiä missään täkäläisessä asiayhteydessä ja Hesarin jutun mukaisena se lähinnä ihmetytti.
Hesarin jutun mukainen käsitys on juurkin sama, jota tässä ketjussa on painotettu ja alleviivattu, eli termi määrittelee ihmisen ulkoista habitusta ja käyttäytymistä, ei sosiaaliluokkaa. Ap on keksinyt itse oman määritelmänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin lapsi, tuntemani duunarit olivat kirjoja lukevia, käsitöitä harrastavia kristittyjä.
Nyt tunnen nuoremmista ja vanhemmistakin duunareista lähinnä telkkaria tuijottavia, kiroilevia kännykkäpeliriippuvaisia. Onko se duunarikulttuuri muuttunut, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.
Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.
80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.
Muistan saman. Ja erot yhteiskuntaluokkien välillä oli pienemmät kuin koskaan. Ja kas kummaa, ihmisillä oli parempi olla.
Nyt on sitten saatu luokkayhteiskunta rehottamaan ja nuorten mielisairaalapaikat ei riitä. Kas kummaa.
Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta siitä on aikaa.
80- ja vielä 90- luku oli tällaista hyvää aikaa. 2000-luvulla tuli tämä jenkki-ihannointi ja luxuksen ihannointi sekä erottelu rikkaat vastaan köyhät, koululaisilla merkkivaatteita, mopoautoja, matkoja ja hulppeita synttäreitä sekä kalliita harrastuksia. Siinä köyhemmän lapsi jäi vahvasti tuntemaan huonommuutta ja osattomuutta.
No kyllä sitä ennenkin oli, mutta hyvätuloisia perheitä oli suhteellisesti vähemmän. Kyllä silloinkin joissain perheissä käytiin Amerikassa lomalla ja poika sai tuliterän mopon 15v lahjaksi. Tytöt ratsasti omalla hevosella. Talvella lasketeltiin hienoissa välineissä. Kesällä veneilivät isolla jenkkiveneellä. Ja oli myös merkkivaatteita niin lapsilla kuin vanhemmilla.
Juu olin kateellinen näistä muille.
Samaa mieltä. Av-palstalla aina väitetään että ei ollu niin isoja eroja rikkaiden ja tavallisten perheiden välillä. Ehkä se oli totta pikkupaikkakunnilla, mutta kyllä kaupungissa paremman väen lapset kyllä erottuivat joukosta merkkivaatteillaan ja harrastuksillaan. Kännyköitä ei toki silloin ollut, mutta oli muita vehkeitä millä varakkaan perheen teinit elvisteli.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Oikeastaan työtön on roskaluokkaa, vastaten kapinan aikaista punikkia. - Epämääräinen/ vaikea/ mahdoton työn saaminen jouduttaa sukupuuttokehitystämme. Näistä koituneet/koituvat vauriot eivät myöhemmin ole peruutettavissa, sillä kansamme kato etenee vauhdilla.
Olen työtön, mutta mun sisar on poliitikko.
Onneksi työhaastattelussa ei sukulaisista kysytä ja olen ollut palkkatukitöissä asiasta hiljaa. Yksiköiden johtajat ovat kokouksissa sisareni kanssa, mutta mitä sitte.
Vierailija kirjoitti:
-Kapanteri.- kirjoitti:
Oikeastaan työtön on roskaluokkaa, vastaten kapinan aikaista punikkia. - Epämääräinen/ vaikea/ mahdoton työn saaminen jouduttaa sukupuuttokehitystämme. Näistä koituneet/koituvat vauriot eivät myöhemmin ole peruutettavissa, sillä kansamme kato etenee vauhdilla.
Olen työtön, mutta mun sisar on poliitikko.
Onneksi työhaastattelussa ei sukulaisista kysytä ja olen ollut palkkatukitöissä asiasta hiljaa. Yksiköiden johtajat ovat kokouksissa sisareni kanssa, mutta mitä sitte.
En jaksa kuunnella mitä mun sisareni on sanonut tai päättänyt, ei ne mun päätöksiä ole eikä se ole mun vika. Helpommalla pääsen, kun olen hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä luokat elää yhä vahvasti, ainakin ihmisten asenteissa; Perhetaustansa ja kouluksensa perusteella eliittiin kuuluva kaverini hehkutti kerran ihan vakavissaan, että tuntee jonkun raksamiehen joka osaa erään asian, jota tämä eliittikaveri ei itse osaa, vaikka on kovasti yrittänyt. Kun jutun pointti ei ihan heti mulle avautunut, niin tarkensi vielä, että kun se on siis ihan vain duunari, aina ollut, eikä sillä ole edes mitään koulutusta, ja että silti osaa!
Ei ihmekään, että koulushoppaillaan, jos käsitys muista luokista on noin aliarvioiva ja alentuva.
Vierailija kirjoitti:
Wt- termin käyttö on ymmärretty Suomessa väärin, tällä tarkoitetaan työtä vieroksuvaa, moraaliltaan rappeutunutta, usein myös rikollista henkilöä.
Mitä jos näistä ihmisistä käytettäisiin suomenkielistä nimitystä "syrjäytynyt". Milloin siitä oikein tuli kirosana, joka täytyy vaihtaa englanninkieliseen termiin, jos ei halua tulla piestyksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wt- termin käyttö on ymmärretty Suomessa väärin, tällä tarkoitetaan työtä vieroksuvaa, moraaliltaan rappeutunutta, usein myös rikollista henkilöä.
Mitä jos näistä ihmisistä käytettäisiin suomenkielistä nimitystä "syrjäytynyt". Milloin siitä oikein tuli kirosana, joka täytyy vaihtaa englanninkieliseen termiin, jos ei halua tulla piestyksi?
Alunperin sana oli "vieraantunut", mutta sitten alettiin puhua syrjäytymisestä. Vieraantuminen viittasi enemmän kulttuuriin ja syrjäytyminen työhön ja rahaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.
Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.
Mitä alempiarvoisia?
Minusta tämä kehitys johtuu pikemminkin siitä, että nykyään jonkun ammatti voi oikeasti olla someprinsessa. Jotkut nuoret ihailevat tyhjäpäistä some-elämää, jossa tehdään tili vaikkapa meikkaamalla omaa naamaa videolle. Tai ollaan hetki BB-talossa, jonka jälkeen kaikki raportointi omasta elämästä on jotenkin mukamas kiinnostavaa.
Ei tällä ole tekemistä keskiluokan ja työväenluokan kanssa.
Sillä on hyvin paljon tekemistä sukupolvien kanssa eikä kyse ole mistään triviaalista BB-hömpästä. Kun minä olin nuori ja koulussa 80-luvulla ja 90-luvun alussa, samalla luokalla oli kaikki lääkärin lapsista tehtaan duunarin lapsiin. Erot esim ulkonäössä ja vaaetutuksessa oli pieniä, eikä nuorilla ollut rahaa näkyvillä. Kaikki hyväksyi tilanteen. Erot näkyi ehkä siinä, että se lääkärin lapsi oli käynyt hiihtolomalla Kanarialla ja se duunarin lapsi ei. Mutta sitä ei jääty märehtimään, muuten mentiin samoissa porukoissa eikä kuplauduttu.
Nykyään on ihan toisin. On nämä hyvin hoidetut lääkärinlapset, sitten on tämä onneton kurjalisto, joka ei osaa mitään ja vielä vähemmän on suosittu. Erot on revenneet täysin 30:ssä vuodessa, näin on minulle sanonut tuttu yläasteen opettaja. Nuoret kuplautuvat jo koulussa ja erävät ihan eri todellisuuksissa. Tietysti some vielä resonoi tätä, mutta se ei ole juurisyy, vaan ainoastaan väylä mitä kautta tämä näkyy selvimmin.
Turha kapinoida, koska näin se asia on. Kaikki koulushoppailut olisi olleet 30 vuotta sitten ihan höpöpuhetta. Nyt keskiluokka haluaa shopata omat nuorensa keskinäisiin klubeihin jo kouluissa ja sulkee muut ulkopuolelle. Sinne se työväenluokkainen jää kirkumaan lukutaidottoman tulokkaan kanssa johonkin lähikouluun.
Näin on maailma muuttunut, mutta sille minä en mahda mitään. Jos muutosta haluaa, sen pitää lähteä nuorista ja työväenluokan pitää järjestyä. Se tarvitsee karismaattiset kaaderit jotka vie joukkojaan ja yhteiskuntaa eteenpäin (tai taaksepäin, miten haluaa nähdä). Hyvinvointiyhteiskunta luotiin käytännössä 30:ssa vuodessa ja saman verran meni sen tuhoamiseen.
Muuttaminen pääkaupunkiseudun kuplasta maan pienempiin kaupunkeihin ja kuntiin, niin tuollaiseen luokkajakoon ei törmää. Yksilökin voi vaikuttaa eli valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Valitettavasti itselle työväenluokasta tulee ensimmäisenä mieleen jotkut persut ja autoja rassaavat juntit, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Tiedän, että näin ei saisi sanoa, mutta en voi sille mitään, koska se todellakin on ensimmäinen mielikuvani. Tiedän kyllä, että olen monen kohdalla täysin väärässä ja se on paha yleistys, mutta ehkä se kertoo siitä miten media yleensä myy nämä työväenluokkaiset. Mielikuvistahan tässä on kyse.
Sinulla menee tuo persut täysin väärään kategoriaan. Olen itse persu, koulutukseltani DI ja tuttavapiirissäni meitä on paljon.
Minulle white trashia on jonkun hömppäyliopiston käynyt vihervasemmistolainen joka ei osaa edes prosenttilaskuja, mutta kuvittelee olevansa joku älykkö.
Sosiaaliluokista ei kannata ainakaan puhua, koska luokittelu tuntuu olevan hyvin kapitaali ja omaisuus sidonnainen. Kapitaaliluokka on varmasti osuvampi termi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin lehtijutun. Mielestäni 70-luvun lapsia ei ollut tapana erityisesti kannustaa, laittaa harrastuksiin tai osallistuttaa aikuisten kanssa keskusteluun ja mielipiteiden ilmaisuun. Kyllä se oli enempi "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua" -kasvatusta. Näin siis yhteiskuntaluokasta riippumatta. En siksi ymmärrä kirjoittajan väitettä siitä, ettei hän _työläistaustaisuutensa_ vuoksi ole uskaltanut näkemyksiään tuoda esille, ja sen vuoksi olisi jäänyt mainituista paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Valitettavasti itselle työväenluokasta tulee ensimmäisenä mieleen jotkut persut ja autoja rassaavat juntit, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Tiedän, että näin ei saisi sanoa, mutta en voi sille mitään, koska se todellakin on ensimmäinen mielikuvani. Tiedän kyllä, että olen monen kohdalla täysin väärässä ja se on paha yleistys, mutta ehkä se kertoo siitä miten media yleensä myy nämä työväenluokkaiset. Mielikuvistahan tässä on kyse.
Sinulla menee tuo persut täysin väärään kategoriaan. Olen itse persu, koulutukseltani DI ja tuttavapiirissäni meitä on paljon.
Minulle white trashia on jonkun hömppäyliopiston käynyt vihervasemmistolainen joka ei osaa edes prosenttilaskuja, mutta kuvittelee olevansa joku älykkö.
Minulle wt on joku persuinssi, joka käyttelee termejä joiden merkitystä ei itsekään tiedä, eikä kukaan muukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on erilaisia elämäntyylejä, riippuen heidän lähtökohdistaan, persoonallisista ominaisuuksistaan ja elämänhistoriastaan. Me emme kuitenkaan ole pohjimmiltaan kovinkaan erilaisia, vaikka päällepäin voisi äkkiseltään näin kuvitellakin.
Jos ihminen näkee toisen ihmisen "roskana", kertoo se halveksunnasta ja ylenkatseesta, sanoisinko omahyväisestä kuvitelmasta että itse olisi muita parempi, tärkeämpi tai jopa arvokkaampi. Tällainen harhakuvitelma kumpuaa ymmärtämättömyydestä eli henkisestä kypsymättömyydestä ja rajoittuneesta kyvystä tarkastella elämää ja sen ilmiöitä.
Jos ihminen pitää itseään "kehittyneenä" ja silti ylenkatsoo ja arvostelee muita "kehittymättöminä", voiko hän silloin todella olla kehittynyt?
Muistakaahan vanha viisaus:
"Olet mitä ajattelet"Artikkelista:
Käyhkön omassa tutkimustyössä on tullut ilmi, että moni työläisperheestä tuleva yliopisto-opiskelija kokee, ettei ole oppinut argumentoivaa keskustelutyyliä lapsuudessa. Silloin voi olla haastavaa pyytää puheenvuoro luennolla tai perustella omaa osaamista työhakemuksissa.
Monen työläisperheestä tulevan nuoren käsitys omista kyvyistä on vääristynyt. Ajatellaan, että en ole tarpeeksi fiksu, ei meidän suvussa ole luettu maisteriksi tai tohtoriksi.
Omien kykyjen vähättely jatkuu usein työelämässä. Käyhkön tutkimusten perusteella monet yliopisto-opettajiksi päätyneet työläistaustaiset naiset ovat varovaisia tekemään urasiirtoja tai tavoittelemaan ylennyksiä. Itse asiassa he usein jopa ajattelevat ajautuneensa akateemiselle uralle vahingossa.
On selvää, että yhteiskunnassa jää paljon potentiaalia käyttämättä, jos ihmiset eivät uskalla tarttua uramahdollisuuksiin tai ottaa osaa julkiseen keskusteluun.
Tutkimuksella olisi enemmän arvoa, jos olisi edes verrattu niihin naisiin, jotka toisenlaisista perheistä. Tosiasiassa ns. huijarisyndrooma on yleinen kaikenlaisilla naisilla.
Pojat myös kasvatetaan rohkeammiksi, tyttöjen ei haluta esittävän mielipiteitään kärkkäästi. Myös koulussa liian äänekäs tyttö joutuu helpommin hampaisiin kuin tyttö, joka on kiltti ja hiljainen, eikä esitä voimakkaita mielipiteitä.
Tutkijan ongelma tuntuu olevan, että tekee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä aineiston pohjalta, joka ei tällaisiin johtopäätöksiin oikeuta. Hänen olisi pitänyt verrata eri taustoista tulevien käsityksiä, jotta olisi voinut sanoa, että jokin on luokkataustaan eikä esim. sukupuoleen yleisemmin liittyvä ilmiö.
Höpö höpö, poikia ei kasvateta rohkeammiksi, vaan he ovat sitä biologiansa vuoksi(testosteroni). Poikia syntyykin 105/100 suhteella enemmän tyttöihin nähden, koska heitä kuolee onnettomuuksissa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Luin lehtijutun. Mielestäni 70-luvun lapsia ei ollut tapana erityisesti kannustaa, laittaa harrastuksiin tai osallistuttaa aikuisten kanssa keskusteluun ja mielipiteiden ilmaisuun. Kyllä se oli enempi "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua" -kasvatusta. Näin siis yhteiskuntaluokasta riippumatta. En siksi ymmärrä kirjoittajan väitettä siitä, ettei hän _työläistaustaisuutensa_ vuoksi ole uskaltanut näkemyksiään tuoda esille, ja sen vuoksi olisi jäänyt mainituista paitsi.
Enkä tiedä, onko hän tutkimuksissaan havainnut kyseisen ikäluokan muilla naisilla, esim. keskiluokka isolla, vastaavaa, minkä arvelee johtuvan työläistaustausta.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin lapsi, tuntemani duunarit olivat kirjoja lukevia, käsitöitä harrastavia kristittyjä.
Nyt tunnen nuoremmista ja vanhemmistakin duunareista lähinnä telkkaria tuijottavia, kiroilevia kännykkäpeliriippuvaisia. Onko se duunarikulttuuri muuttunut, vai mitä?
Ihmiskunta on muuttunut kokonaisuudessaan. Lähes jokainen on kännykkäriippuvainen pikkulapsista alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Luin lehtijutun. Mielestäni 70-luvun lapsia ei ollut tapana erityisesti kannustaa, laittaa harrastuksiin tai osallistuttaa aikuisten kanssa keskusteluun ja mielipiteiden ilmaisuun. Kyllä se oli enempi "lapset saavat näkyä, mutta eivät kuulua" -kasvatusta. Näin siis yhteiskuntaluokasta riippumatta. En siksi ymmärrä kirjoittajan väitettä siitä, ettei hän _työläistaustaisuutensa_ vuoksi ole uskaltanut näkemyksiään tuoda esille, ja sen vuoksi olisi jäänyt mainituista paitsi.
Mielestäni - kyllä se oli - näin siis - en siis ymmärrä.
Tässä aukoton av-päättelyketju, jolla pestään mennen tullen mikä tahansa vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus. :)
Vierailija kirjoitti:
Itse en koe minkäänlaista alemmuutta siitä, etten ole käynyt yliopistoja enkä korkeakouluja, eikä pitäisi kokea kenenkään muunkaan. Milloin ihmiset ymmärtää, että se ei "nosta sinua nextille levelille". Lähinnä huvittaa, kun joku käy yliopiston ja heti kuvittelee olevansa siirtynyt "ylempään luokkaan". Voi luoja sentään.
Voi luoja sentään. Artikkelissa on kyse juuri päinvastaisesta eli siitä, kun yksilö kokee alemmuutta taustansa vuoksi, vaikka olisikikn kouluttautunut ja pärjännyt elämässään kuinka hyvin tahansa.
Mutta kiva silti, kun osallistuit panoksellasi keskusteluun.
Hyvä kuvaus white trash -porukasta. Stereotypia on selvästi ylipainoinen nainen, tatuoiteja käsissä, rööki palaa huulessa, hiuksissa on joku violetti tehosteraita ja suusta tulevista sanoista joka kolmas on kirosana.
Kotitausta toki pitää sisällään muutakin kuin vanhempien ammatin ja tulotason. Pitäisi nähdä tuo tutkimus, jotta voisi tehdä jotain päätelmiä tutkimusasetelmasta: mitä Käyhkö tarkoittaa työläistaustalla ja miten hän on sen määritellyt? Liittyykö vanhempien koulutusasteeseen vai mihin. Oletan kuitenkin, että väitelleenä tohtorina Käyhköllä on kyllä jotain osaamista tutkimuskysymysten ja taustaoletusten määrittelyssä.