Lue keskustelun säännöt.
HS: Keskiluokka tekee haukkumasanalla eroa työväenluokkaan, sanoo tutkija Luokkatausta vaikuttaa ajatuksiimme
18.05.2023 |
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009541829.html
'White trash' on esimerkki puhetavasta, jolla keskiluokka tekee eroa itsensä ja työväenluokan välille."
Täällähän tuota termiä viljellään. Mitä mieltä, tehdäänkö silloin eroa työväenluokkaan?
Kommentit (493)
Eihän White Thrashit oo mitään Työ väen luokkaa.
whitet thrashit asuttaa mm. Hesan Ruusulankadun asuntoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.
Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.
Mitä alempiarvoisia?
Minusta tämä kehitys johtuu pikemminkin siitä, että nykyään jonkun ammatti voi oikeasti olla someprinsessa. Jotkut nuoret ihailevat tyhjäpäistä some-elämää, jossa tehdään tili vaikkapa meikkaamalla omaa naamaa videolle. Tai ollaan hetki BB-talossa, jonka jälkeen kaikki raportointi omasta elämästä on jotenkin mukamas kiinnostavaa.
Ei tällä ole tekemistä keskiluokan ja työväenluokan kanssa.
Sillä on hyvin paljon tekemistä sukupolvien kanssa eikä kyse ole mistään triviaalista BB-hömpästä. Kun minä olin nuori ja koulussa 80-luvulla ja 90-luvun alussa, samalla luokalla oli kaikki lääkärin lapsista tehtaan duunarin lapsiin. Erot esim ulkonäössä ja vaaetutuksessa oli pieniä, eikä nuorilla ollut rahaa näkyvillä. Kaikki hyväksyi tilanteen. Erot näkyi ehkä siinä, että se lääkärin lapsi oli käynyt hiihtolomalla Kanarialla ja se duunarin lapsi ei. Mutta sitä ei jääty märehtimään, muuten mentiin samoissa porukoissa eikä kuplauduttu.
Nykyään on ihan toisin. On nämä hyvin hoidetut lääkärinlapset, sitten on tämä onneton kurjalisto, joka ei osaa mitään ja vielä vähemmän on suosittu. Erot on revenneet täysin 30:ssä vuodessa, näin on minulle sanonut tuttu yläasteen opettaja. Nuoret kuplautuvat jo koulussa ja erävät ihan eri todellisuuksissa. Tietysti some vielä resonoi tätä, mutta se ei ole juurisyy, vaan ainoastaan väylä mitä kautta tämä näkyy selvimmin.
Turha kapinoida, koska näin se asia on. Kaikki koulushoppailut olisi olleet 30 vuotta sitten ihan höpöpuhetta. Nyt keskiluokka haluaa shopata omat nuorensa keskinäisiin klubeihin jo kouluissa ja sulkee muut ulkopuolelle. Sinne se työväenluokkainen jää kirkumaan lukutaidottoman tulokkaan kanssa johonkin lähikouluun.
Näin on maailma muuttunut, mutta sille minä en mahda mitään. Jos muutosta haluaa, sen pitää lähteä nuorista ja työväenluokan pitää järjestyä. Se tarvitsee karismaattiset kaaderit jotka vie joukkojaan ja yhteiskuntaa eteenpäin (tai taaksepäin, miten haluaa nähdä). Hyvinvointiyhteiskunta luotiin käytännössä 30:ssa vuodessa ja saman verran meni sen tuhoamiseen.
Aina on koulushoppailtu. Ihan aina. Se on tapahtunut niin, että ostetaan asunto siltä alueelta, jossa on hyvät koulut. Siksi asuntokaupan ensimmäinen kriteeri on aina sijainti. Pikkupaikkakunnilla kaikki menivät tietysti samaan kouluun, joten asialla ei ollut merkitystä. Voi olla että siitä ei sinun piireissäsi puhuttu, mutta ilmiö on ikivanha.
Lika barn leka bäst.
Kirkkonummella koulushoppailu näkyy siten että lapset laitetaan ruotsinkielen kielikylpyyn. Kielikylpyluokat toimivat ruotsinkielisessä koulussa. Tällöin välttyy suomenkielisen koulun lieveilmiöiltä.
Ruotsinkielisestä koulusta puuttuu kokonaan sellainen WT porukka ja toki mammut. On sielläkin työläistaustaisia lapsia, mutta niillekin on opetettu kotona käytöstapoja. Pikkuporvariston hillitty charmi.
Äitini on eläköitynyt yliopiston professori ja isäni yrittäjä. En tiedä mihin luokkaan kuulun, mutta en tosiaan saanut mitään tukea tai apua navigoidessani yläasteelta jatko-opintoihin. Olin aivan hukassa. Terv. amiksen kautta yliopistoon. Suomessa ei ole todellisia luokkia. Virtanen ja Lehtinen voi olla talkkari tai tutkija. Yksilön koulutustaso ei muuta sosiaaliluokkaa, vaikka tuloluokkaan voi v aikuttaa. Suomessa puhutaan keski- ja yläluokkaisesista aivan kuin meillä olisi joku kultuurillinen eliitti. Samoja Järvisiä, Virtasia ja Tuomisia kaikki on.
Itse en koe minkäänlaista alemmuutta siitä, etten ole käynyt yliopistoja enkä korkeakouluja, eikä pitäisi kokea kenenkään muunkaan. Milloin ihmiset ymmärtää, että se ei "nosta sinua nextille levelille". Lähinnä huvittaa, kun joku käy yliopiston ja heti kuvittelee olevansa siirtynyt "ylempään luokkaan". Voi luoja sentään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Valitettavasti itselle työväenluokasta tulee ensimmäisenä mieleen jotkut persut ja autoja rassaavat juntit, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Tiedän, että näin ei saisi sanoa, mutta en voi sille mitään, koska se todellakin on ensimmäinen mielikuvani. Tiedän kyllä, että olen monen kohdalla täysin väärässä ja se on paha yleistys, mutta ehkä se kertoo siitä miten media yleensä myy nämä työväenluokkaiset. Mielikuvistahan tässä on kyse.
Tunnen monta persuja äänestånyttä ja kaikki korkeakoulutettuja, päällikköjä ja johtavia. Osaavat itse ajatella, mihin yhteiskunta on menossa, kun täällä on valtavasti integroitumishaluttomia. Tämä näkyy jo kouluissa. Nuoria ryöstetään ja hakataan. Tätäkö te muut haluatte?
Minusta persu-sanan käyttäminen ei viittaa mitenkään yhteiskuntaluokkaan, vaan ajattelutyyliin.
On yhtä kuin Suomen republikaanit.
Republikaanikin on saanut lyhyessä ajassa uuden merkityksen.
Trump on tuhonnut puolueen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näinä aikoina monen elintasokupla saattaa puhjeta kiitos nousseiden elintasokustannusten. Silloin voi olla edessä muutto esim. kaupungin vuokra- asuntoon. Se ei ole mikään maailmanloppu vaan paluu perusasioiden äärelle : lempee, leipää ja lämpöö.
Tutkijoiden artikkelissa puhutaan varmaan siitä, miten esim. yliopistoon köyhemmistä perheistä ei niin helposti päädytä, ja miten vieläkin koetaan jotenkin alemmuutta koulutuksesta huolimatta.
Se pitää vaan olla kovanaama työmarkkinoilla ja luottaa itseensä. Vaikka monet työpaikat vieläkin jaetaan tutuille ja sukulaisille.
Tutkimuksella pitää aina olla joku tarkoitus. Voisiko tässä olla se, että osattaisiin esim. peruskoulussa kertoa ja esitellä väyliä esim. yliopistoon ja muihin korkeakouluihin ?
Ettei niistä puhuttaisi vain hyväosaisten ruokapöydässä ?
Loppujen lopuksi aika yksinkertaista, maaliasjärjellä toteutettavia asioita ovat nämä urasuunnitelmat. Ja Suomessa on kuitenkin paljon koulutettuja ihmisiä, joilla varmasti riittäisi resursseja pitää luentoja pineille ihmisille siitä, kuinka sinusta voi tulla ihan mitä vaan tulevaisuudessa.
AMK-tason tutkimuksella pitää aina olla joku päivänselvä tarkoitus. Yliopistotason tutkimus kartuttaa tietoa maailmasta eri tavoin, ja se riittää jo itsessään. Joka julkaisun ei tarvitse olla konkreettisesti hyödyllinen johonkin nimenomaiseen tarkoitukseen arkielämässä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän White Thrashit oo mitään Työ väen luokkaa.
whitet thrashit asuttaa mm. Hesan Ruusulankadun asuntoi.
Thrash = pieksää kepillä
Trash = roska
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Minulla taas nyt sitten ei tule herrasväestä hyvää kuvaa. Tuokin työmiehen sosiologi-tyttö Mari meni mieluummin keräämään roskia kuin kuuntelemaan klassista musiikkia. Arvostan. 👍
Olen tavallaan työväenluokkataustainen. Vanhempani olivat olivat pienviljelijöitä ja työväkeä. Pidän klassisesta ja kokeellisesta musiikista, taiteesta. Seuraan tiedettä aktiivisesti. Miten maku määrittelee yhteiskuntaluokan.
Aahanuuttajataustaiset käyttävät w e e t e e t ä hanakasti. Tuli mieleen esim. se aikuisten miesten ja pienten tyttöjen tappelu urheilutiloista. Siellähän mm-taustaiset miehet eivät olisi halunneet väistyä, kun peli oli kesken vaikka vuoro jo oli päättynyt ja tyttöjen olisi pitänyt päästä treenaamaan. Silloin raikui v''alkoroska -termit ja niitä syydettiin kantasuomalaisten pikkutyttöjen päälle. ELi pelkkä rotu teki heistä r'oskaa näiden tyyppien silmissä. Näiden mm-taustaisen rukkaparkojen on ollut pakko tulla tänne r''oskaväen sekaan.
Se paljastaa, minkälaiset tahot tällaista r''zismia harrastaa. Ja ketä se hyödyttää. Hyvin usein w t -termiä käyttävä kuvittelee itse olevansa jotenkin ei - rzukka, mutta on tietysti sitä mitä suuremmissa määrin. Se on sitä kaksinaismoralismia.
Itse pidän roskaväkenä ihmisiä jotka käyttäytyvät roskaisesti: rikolliset, huumeväki, narsistit, eläimiä ja ihmisiä huonosti kohtelevat tyypit - ja niitähän tulee jokaisesta väestönosasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkija on rakentanut olkinuken. Ei oikein taida olla akateemiset taidot hallussa, aijai.
Uusi woke-termi boomereiden ja toksisten patriarkkojen rinnalle👍😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan miellä WT-termiä viittaavaksi työväenluokkaan, vaan juurikin näihin tekoripsi-silikoni bimboihin, jotka sössivät luottotietonsa, elävät kaikilla mahdollisilla tuilla ja siipeilemällä, sikiävät kuudelle eri miehelle ja raakkuvat kovan ääneen kiroillen kylillä. Työväenluokka on perusduunreita, rehtejä ja asiansa hoitavia janttereita. Minusta tutkija käyttää sanaa täysin väärin.
*Ei tutkija käyttänyt sanaa väärin vaan ap. Tutkija sanoo toimittajan mukaan näin:
Yksi esimerkki tästä väheksynnästä on haukkumatermi white trash. Valkoiseksi roskaväeksi leimataan yleensä netti- ja kahvipöytäkeskusteluissa sellaiset ihmiset, joiden ulkonäkö tai elämäntyyli ei täytä keskiluokkaisia ihanteita.
Moniin keskiluokkaisin ihanteisiin liittyy tietty kohtuullisuuden ajatus. Hillityn tyylikäs ulkonäkö, järkevä rahankäyttö ja siisti koti ovat esimerkkejä siitä, mitä keskiluokalla on tapana tavoitella.
Tatuoidut käsivarret, vahvat meikit, tupakointi, holtiton rahankäyttö ja paljastavat vaatteet taas tulevat nykypäivänä helposti leimatuksi white trashiksi.*
Eli täällä taas suu vaahdossa haukutaan tutkija ja hänen näkemyksensä, vaikka koko juttua ei edes ole luettu. Jos olisi luettu, nähtäisiin, että olet itse ihan samaa mieltä tutkijan kanssa.
Käyhkön fokus on siinä, miten keskiluokkaan kivunneet työläistautaiset naiset näkevät itsensä, mutta tätähän ei keskustelussa kukaan edes vahingossa sivua, koska on kivempi vaahdota raflaavasta käsitteestä (joka artikkelissa vilahtaa vain marginaalisesti sivulauseessa).
Oikein taattua av-kamaa taas tämäkin ketju. 😂
Paha keskustella jutusta mitä ei pysty lukemaan maksumuurin takaa.
T köyhä akateeminen
En itsekään pääse, mutta lainatusta tuli mieleen, että nuo keskiluokkaisiksi kuatut hyveethän olivat jo Antiikin Roomassa. Esimerkiksi kohtuullisuus oli suuresti arvostettu ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.
Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.
80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.
Muistan saman. Ja erot yhteiskuntaluokkien välillä oli pienemmät kuin koskaan. Ja kas kummaa, ihmisillä oli parempi olla.
Nyt on sitten saatu luokkayhteiskunta rehottamaan ja nuorten mielisairaalapaikat ei riitä. Kas kummaa.
Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta siitä on aikaa.
80- ja vielä 90- luku oli tällaista hyvää aikaa. 2000-luvulla tuli tämä jenkki-ihannointi ja luxuksen ihannointi sekä erottelu rikkaat vastaan köyhät, koululaisilla merkkivaatteita, mopoautoja, matkoja ja hulppeita synttäreitä sekä kalliita harrastuksia. Siinä köyhemmän lapsi jäi vahvasti tuntemaan huonommuutta ja osattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tuo luokka-ajattelu on vähän ontuvaa. Täällä kun saattaa yläluokkaisesta tulla hetkessä alaluokkainen tai päinvastoin. Ehkä luokkasurffailu olisi oikea sana meillä. Kuitenkin noita kultalusikka suussa syntyneitä on suomessa aika vähän (siis sellainen oikeasti rikas). Suomessa luokkaerot taitavat liittyä lähinnä wannabe-ajatteluun ja itsensä nostamiseen tai korostamiseen. Lähinnä kai halutaan erottautua muista parempina ihmisinä vaikka sille ei sinällään olisi perusteita.
Tämä. Jotenkin surullista, että media tarttuu voimallisesti näihin luokkajuttuihin ja kirjoituksillaan voimistaa kuplautumista.. Pyöreässä pöydässä (keskusteluohjelma) puhuttiin juuri sanavalintojen merkityksestä politiikassa, miten asioista puhutaan, kuinka niitä kutsutaan on yllättävän tärkeää. Mielikuvat jyllää. Siksi minusta niin surullista, että väkisin halutaan nostaa aitoja sen homogeenisimman suomalaisen joukon keskelle: tavallisten ihmisten, joilla vain pieniä eroja koulutuksessa ja työnkuvassa. Ja pikkuisen halpaa tutkijalle laittaa oma uran etenemisen hitaus isän ammatin piikkiin. Kun niitä keittäjien tyttöjä ja pienviljelijöiden poikia on Suomessa varsin paljon professoreina.
Eihän tutkija niin tee. Hänen uransa on edennyt vallan hyvin. Hän kertoo tunistavansa itsestään niitä samoja ajatusmalleja ja asenteita, joita tutkimuksessakin on tullut ilmi.
Ihan oikeesti, jos ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta lukea juttua, vois vain ottaa kantaa ap:n postaukseen väittämättä mitään itse lähteen sisällöstä.
"Yhteiskuntaluokka on ollut yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa aina kiistelty käsite, josta ei ole vallinnut täyttä yksimielisyyttä. Jotkut kansainväliset tutkijat ovat pitäneet yhteiskuntaluokkaa jopa hyödyttömänä käsitteenä. Lisäksi yhteiskuntaluokkia on määritelty monella tavalla eri aikoina ja eri yhteiskunnissa." Näin jutussa. Tämä tutkija haluaa nostaa luokat isoksi ongelmaksi. Omaa, mahdollisesti kehnoa itsetuntoa selittää taustallaan. OK noin, jos niin haluaa ajatella, kaikilla itsetunto muodostuu omasta historiasta - mutta onkohan se "luokka" ollut siinä se tärkein juttu?
Minusta vaan ihan sosiologian ulkopuolelta jotenkin surullista, jos tärkeimmäksi tutkimusaiheeksi koetaan tällaiset asiat, talonmiehen tyttären itsetunto-ongelmat akateemisessa maailmassa. Olisko kuitenkin tärkeämpää tutkia niitä oikeasti marginaaleja, sukuja, joissa huono-osaisuus periytyy, töissä ei ole käyty sukupolviin, tai vasta tulleita ja heidän lapsiaan, kuinka siellä identiteetit muodostuu? Koska nuo ovat se tärkeä "luokka" jonka ongelmien ratkaisuun tarvitaan paljon tutkimusta ja yhteiskunnan tukea. Talonmiehen tyttäret pääsevät kyllä elämässään eteenpäin , itse asiassa voivat pärjätä paremminkin kuin ne pankinjohtajat tyttäret. Jalat maassa-asenne ja työnteon asenne tarvitaan jokaisessa työpaikassa, liikahienot ja hyvälle tottuneet prinsessat ei välttämättä halutuimpia työyhteisöön.
Jos tuon artikkelin viitsit lukea, niin sitähän tuo juuri tutkii, miten yhteiskuntaluokat vaikuttavat rakenteisiin, ja miten tuo luokka periytyy sukupolvelta toiselle.
Suomessa on aika hankala määritellä luokkia. Tuleeko raksaduunarin lapsesta keskiluokkainen tai yläluokkainen, jos hän opiskelee lääkäriksi? Vai vasta sitten, jos hän käy Tuska-festareiden sijasta oopperassa? Saako hän edes lomareissulla kotimaassa pysähtyä ABC:lle syömään vai pitääkö aina etsiä jokin hienompi ruokapaikka? Kesämökkinä ei varmaankaan saa olla lapsuuden ulkohuussilla varustettu mökki Savossa vaan pitää olla vähintään 120 m2 huvila saaristossa? Jos hän kaiken tuon toteuttaakin, putoaako hänen autoasentajan hommiin haluava metallia kuunteleva lapsensa taas työväenluokkaan? Entä, jos autoasentajalapsi kuuntelee oopperaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse en koe minkäänlaista alemmuutta siitä, etten ole käynyt yliopistoja enkä korkeakouluja, eikä pitäisi kokea kenenkään muunkaan. Milloin ihmiset ymmärtää, että se ei "nosta sinua nextille levelille". Lähinnä huvittaa, kun joku käy yliopiston ja heti kuvittelee olevansa siirtynyt "ylempään luokkaan". Voi luoja sentään.
Olen tukityöllistetty. Myymälään saapui joukko ihmisiä jotka keskustelivat kuinka mielenkiintoista, aah, tästähän saisi hyvän antropologisen tutkimuskohteen. Asenne kuulsi vahvasti läpi. Olisin voinut kommentoida ettei hyvä antropologi oleta mitään tai arvota kohdettaan. Ranskaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Minusta persu-sanan käyttäminen ei viittaa mitenkään yhteiskuntaluokkaan, vaan ajattelutyyliin.
On yhtä kuin Suomen republikaanit.
Juuri näin. Meidän perheessämme on persuja äänestetty parit edelliset vaalit. Olemme suurituloisia ja yrittäjiä🤷🏻 Yleensä tykätään maalailla sellaista kuvaa, että persuja äänestävät kokevat jotain suurta vääryyttä ja osattomuutta yhteiskunnassa. Jos ylimieliset vihervassarit haluavat tällaisella teorialla lohduttaa itseään, niin mikäpä siinä.
Akateemisena naisena olen äänestänyt Halla-ahoa viimeisissä kolmissa vaaleissa. Periaatteessa sana persu on muuten mielestäni vihapuhetta, koska puoluehan on perussuomalaiset, mutta en halua olla mikään wokekansan tapainen nillittäjä, joten yleensä annan sen mennä. Muta ei arkipuheessa vasemmistolaisiakaan sanota punikeiksi eikä kokoomuslaisia lahtareiksi.
Persuilla on oma tulkinta vihapuheesta. Ei ole vihapuhetta, kun persupoliitikko toivoo julkisesti tietyn naispoliitikon tulevan r aiskatuksi eikä koskaan suostu pahoittelemaan puheitaan. Sen sijaan kaikki kritiikki persuja kohtaan on vihapuhetta.
Se logiikka taisi mennä kylläkin niin, että jos joku ihminen tieten tahtoen toimittaa tänne haitallista porukkaa, joka tekee rikoksia, niin olisi oikeudenmukaista, että se ihminen saisi kokea seuraukset harrastamastaan politiikasta viattomien sivullisten sijasta. Minusta tuo logiikka on ihan ymmärrettävä, vaikka siinä on nostettu ihan väärä asia keskiöön. Olisi pitänyt korostaa sitä, että tänne ei ylipäätään pidä tuoda r a i s k a a j i a eikä muuta haitallista porukkaa, edes sellaisia, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa aikuisena, koska emme voi olla koko maailman kouluttaja ja sosiaalitoimisto.
-perussuomalaisia äänestänyt akateeminen nainen.
Tätä kyseistä puoluetta ei vain kiinnosta samassa määrin naisten kokema seksuaalinen väkivalta kun tekijä ei ole ulkomaalainen. Kaikki yleiset parannukset ihmisen seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen tuntuu heitä hiertävän. Tuo ulkomaalaisaspekti on ainoa mikä heitä tässä aihepiirissä ylipäätään kiinnostaa. Se vie vähän uskottavuutta.
Ei minusta. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista kerralla. Se, että meillä on ongelmia omasta takaa, ei ole mikään syy tuoda niitä tänne vielä lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tuo luokka-ajattelu on vähän ontuvaa. Täällä kun saattaa yläluokkaisesta tulla hetkessä alaluokkainen tai päinvastoin. Ehkä luokkasurffailu olisi oikea sana meillä. Kuitenkin noita kultalusikka suussa syntyneitä on suomessa aika vähän (siis sellainen oikeasti rikas). Suomessa luokkaerot taitavat liittyä lähinnä wannabe-ajatteluun ja itsensä nostamiseen tai korostamiseen. Lähinnä kai halutaan erottautua muista parempina ihmisinä vaikka sille ei sinällään olisi perusteita.
Tämä. Jotenkin surullista, että media tarttuu voimallisesti näihin luokkajuttuihin ja kirjoituksillaan voimistaa kuplautumista.. Pyöreässä pöydässä (keskusteluohjelma) puhuttiin juuri sanavalintojen merkityksestä politiikassa, miten asioista puhutaan, kuinka niitä kutsutaan on yllättävän tärkeää. Mielikuvat jyllää. Siksi minusta niin surullista, että väkisin halutaan nostaa aitoja sen homogeenisimman suomalaisen joukon keskelle: tavallisten ihmisten, joilla vain pieniä eroja koulutuksessa ja työnkuvassa. Ja pikkuisen halpaa tutkijalle laittaa oma uran etenemisen hitaus isän ammatin piikkiin. Kun niitä keittäjien tyttöjä ja pienviljelijöiden poikia on Suomessa varsin paljon professoreina.
Eihän tutkija niin tee. Hänen uransa on edennyt vallan hyvin. Hän kertoo tunistavansa itsestään niitä samoja ajatusmalleja ja asenteita, joita tutkimuksessakin on tullut ilmi.
Ihan oikeesti, jos ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta lukea juttua, vois vain ottaa kantaa ap:n postaukseen väittämättä mitään itse lähteen sisällöstä.
"Yhteiskuntaluokka on ollut yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa aina kiistelty käsite, josta ei ole vallinnut täyttä yksimielisyyttä. Jotkut kansainväliset tutkijat ovat pitäneet yhteiskuntaluokkaa jopa hyödyttömänä käsitteenä. Lisäksi yhteiskuntaluokkia on määritelty monella tavalla eri aikoina ja eri yhteiskunnissa." Näin jutussa. Tämä tutkija haluaa nostaa luokat isoksi ongelmaksi. Omaa, mahdollisesti kehnoa itsetuntoa selittää taustallaan. OK noin, jos niin haluaa ajatella, kaikilla itsetunto muodostuu omasta historiasta - mutta onkohan se "luokka" ollut siinä se tärkein juttu?
Minusta vaan ihan sosiologian ulkopuolelta jotenkin surullista, jos tärkeimmäksi tutkimusaiheeksi koetaan tällaiset asiat, talonmiehen tyttären itsetunto-ongelmat akateemisessa maailmassa. Olisko kuitenkin tärkeämpää tutkia niitä oikeasti marginaaleja, sukuja, joissa huono-osaisuus periytyy, töissä ei ole käyty sukupolviin, tai vasta tulleita ja heidän lapsiaan, kuinka siellä identiteetit muodostuu? Koska nuo ovat se tärkeä "luokka" jonka ongelmien ratkaisuun tarvitaan paljon tutkimusta ja yhteiskunnan tukea. Talonmiehen tyttäret pääsevät kyllä elämässään eteenpäin , itse asiassa voivat pärjätä paremminkin kuin ne pankinjohtajat tyttäret. Jalat maassa-asenne ja työnteon asenne tarvitaan jokaisessa työpaikassa, liikahienot ja hyvälle tottuneet prinsessat ei välttämättä halutuimpia työyhteisöön.
NEET-nuoria tutkitaan kyllä paljon ja hartaasti, joten huolesi heihin keskittyvän tutkimuksen osalta lienee turha.
Itse tunnistan kyllä itsestäni Käyhkön esille tuomat ajatusmallit: koska tulen duunariperehestä, jossa isä oli alkoholisti, itsetunto-ongelmat niin lukiossa kuin yliopistossakin tulivat tutuiksi. Ja ne nimenomaan kumpusivat itsestäni, eihän esim. yliopistossa kukaan tiennyt taustastani mitään. Mutta monet tilanteet olivat sellaisia, ettei minulla ollut mitään kompetenssia niistä selviytyä. Vaati siis kaiken kaikkiaan aika paljon enemmän kuin jos olisi ollut normaalit keskiluokkaiset käytösmallit hallussa jo valmiiksi.
Omalta osaltani koen tällaisen tutkimuksen hyödylliseksi juuri siksi, että minä ja kaltaiseni näemme ettei kyse ole välttämättä pelkästään geneettisestä *heikkoudesta* vaan saadut eväät vaikuttavat taustalla enemmän kuin ehkä itse on osannut ajatellakaan. Tuskin on myöskään sukupuolisidonnaista, vaan lienee ainakin osittain laajennettavissa opiskelijoihin ihan sukupuolesta riippumatta.
Osaat kai itsekin googlata?