Lue keskustelun säännöt.
HS: Keskiluokka tekee haukkumasanalla eroa työväenluokkaan, sanoo tutkija Luokkatausta vaikuttaa ajatuksiimme
18.05.2023 |
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009541829.html
'White trash' on esimerkki puhetavasta, jolla keskiluokka tekee eroa itsensä ja työväenluokan välille."
Täällähän tuota termiä viljellään. Mitä mieltä, tehdäänkö silloin eroa työväenluokkaan?
Kommentit (493)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
White trash EI TARKOITA PIENITULOISTA TYÖTÄTEKEVÄÄ NORMAALIVÄESTÖÄ.
Suomessa käytetään sanaa väärin.
Olen itse köyhästä duunariperheestä lähtöisin mutta mitään w.t. ei kotoa löytynyt. Vanhemmat olivat taustastaan huolimatta sivistyneitä, ahkeria, poliittisesti aktiivisia, kulturelleja ja fiksuja ihmisiä. Vain kouluttamattomia sodan jalkoihin jääneitä.
Ne jotka makoilevat kotona ilman aikomustakaan tehdä mitään elantonsa eteen, sivistymättömiä ja näköalattomia ovat w.t.
Itsellekin duunarista tulee mieleen vapaa-ajallaan vakosamettihousuihin, flanellipaitaan ja vaaleaan perperiin ja villalätsään pukeutunut viiksekäs mies. Ajaa uudella Ladalla tai käytetyllä Corollalla.
Nykyään vastaava habitus on Patronin työvaatteet, tatuointeja, lävistyksiä, lauma huonosti käyttäytyviä lapsia kolmen muijan kanssa.
Joka työpäivän päätteeksi kasipakki kaljaa. Autona madallettu farkku-Audi Bemari, josta kuuluu jumputus.Valkoroskaisuuus on asenne. Muista piittaamaton ja tulevaisuutta halveksiva. Kaikkimullehetinyt ha raha tai sen puute määrittää elämää.
Eipä paljon tarvitse muuttaa, niin wt:n voikin vaihtaa menestyjäksi, kaikkimulleheti ei alkutaipaleella ole hyvästä ja tulevaisuudestakin halveksitaan itseään köyhempien tulevaisuutta.
Pienestä se on kiinni kuka saa kukkia ja kuka sylkeä niskaansa.
WT pysyy WT:na koska heidän kaikkimullehetinyt näkyy niin, että jos rahaa tulee, sit vaihdetaan Bemari uudempaan, pihalle poreallas ja uusitaan terassi. Lapsille uutta merkkivaatetta ja koko porukka Turkkiin all-incl lomalle että voi vetää koko viikon märkää altaalla.
Keskiluokkainen sitoo pääoman niin, että se lisääntyy tai investoi yritykseen lisää, että se laajenee.
Tuo pätee hyvin alempaan työväenluokkaa, että kaikki sidotaan heti kiinni materiaan. Mutta WT -sakki ei omista taloa, jonka pihalle sen altaan ja terassin voisi laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Weetee ei itseasiassa liity tai rajoitu tiettyyn luokkaan. Se on lähinnä asenne ja mielenmaisema, joita löytyy kaikista sosiaaliluokista.
Olen sukuni ensimmäinen ylioppilas ja maisteri ( lakimies). Tausta työväenluokkaa. En koskaan kokenut opiskellessani tai työelämässä ( ministeriö) että en osaisi käyttäytyä tms.
En ymmärrä, miksi en osaisi. Olen aina osannut edustaa ja keskustella mistä tahansa. Viinit, oopperat, laskettelulomat ym, vaikka en tiennyt niistä mitään.
No, en tehnyt ongelmaa taustastani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tuo luokka-ajattelu on vähän ontuvaa. Täällä kun saattaa yläluokkaisesta tulla hetkessä alaluokkainen tai päinvastoin. Ehkä luokkasurffailu olisi oikea sana meillä. Kuitenkin noita kultalusikka suussa syntyneitä on suomessa aika vähän (siis sellainen oikeasti rikas). Suomessa luokkaerot taitavat liittyä lähinnä wannabe-ajatteluun ja itsensä nostamiseen tai korostamiseen. Lähinnä kai halutaan erottautua muista parempina ihmisinä vaikka sille ei sinällään olisi perusteita.
Tämä. Jotenkin surullista, että media tarttuu voimallisesti näihin luokkajuttuihin ja kirjoituksillaan voimistaa kuplautumista.. Pyöreässä pöydässä (keskusteluohjelma) puhuttiin juuri sanavalintojen merkityksestä politiikassa, miten asioista puhutaan, kuinka niitä kutsutaan on yllättävän tärkeää. Mielikuvat jyllää. Siksi minusta niin surullista, että väkisin halutaan nostaa aitoja sen homogeenisimman suomalaisen joukon keskelle: tavallisten ihmisten, joilla vain pieniä eroja koulutuksessa ja työnkuvassa. Ja pikkuisen halpaa tutkijalle laittaa oma uran etenemisen hitaus isän ammatin piikkiin. Kun niitä keittäjien tyttöjä ja pienviljelijöiden poikia on Suomessa varsin paljon professoreina.
Eihän tutkija niin tee. Hänen uransa on edennyt vallan hyvin. Hän kertoo tunistavansa itsestään niitä samoja ajatusmalleja ja asenteita, joita tutkimuksessakin on tullut ilmi.
Ihan oikeesti, jos ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta lukea juttua, vois vain ottaa kantaa ap:n postaukseen väittämättä mitään itse lähteen sisällöstä.
"Yhteiskuntaluokka on ollut yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa aina kiistelty käsite, josta ei ole vallinnut täyttä yksimielisyyttä. Jotkut kansainväliset tutkijat ovat pitäneet yhteiskuntaluokkaa jopa hyödyttömänä käsitteenä. Lisäksi yhteiskuntaluokkia on määritelty monella tavalla eri aikoina ja eri yhteiskunnissa." Näin jutussa. Tämä tutkija haluaa nostaa luokat isoksi ongelmaksi. Omaa, mahdollisesti kehnoa itsetuntoa selittää taustallaan. OK noin, jos niin haluaa ajatella, kaikilla itsetunto muodostuu omasta historiasta - mutta onkohan se "luokka" ollut siinä se tärkein juttu?
Minusta vaan ihan sosiologian ulkopuolelta jotenkin surullista, jos tärkeimmäksi tutkimusaiheeksi koetaan tällaiset asiat, talonmiehen tyttären itsetunto-ongelmat akateemisessa maailmassa. Olisko kuitenkin tärkeämpää tutkia niitä oikeasti marginaaleja, sukuja, joissa huono-osaisuus periytyy, töissä ei ole käyty sukupolviin, tai vasta tulleita ja heidän lapsiaan, kuinka siellä identiteetit muodostuu? Koska nuo ovat se tärkeä "luokka" jonka ongelmien ratkaisuun tarvitaan paljon tutkimusta ja yhteiskunnan tukea. Talonmiehen tyttäret pääsevät kyllä elämässään eteenpäin , itse asiassa voivat pärjätä paremminkin kuin ne pankinjohtajat tyttäret. Jalat maassa-asenne ja työnteon asenne tarvitaan jokaisessa työpaikassa, liikahienot ja hyvälle tottuneet prinsessat ei välttämättä halutuimpia työyhteisöön.
NEET-nuoria tutkitaan kyllä paljon ja hartaasti, joten huolesi heihin keskittyvän tutkimuksen osalta lienee turha.
Itse tunnistan kyllä itsestäni Käyhkön esille tuomat ajatusmallit: koska tulen duunariperehestä, jossa isä oli alkoholisti, itsetunto-ongelmat niin lukiossa kuin yliopistossakin tulivat tutuiksi. Ja ne nimenomaan kumpusivat itsestäni, eihän esim. yliopistossa kukaan tiennyt taustastani mitään. Mutta monet tilanteet olivat sellaisia, ettei minulla ollut mitään kompetenssia niistä selviytyä. Vaati siis kaiken kaikkiaan aika paljon enemmän kuin jos olisi ollut normaalit keskiluokkaiset käytösmallit hallussa jo valmiiksi.
Omalta osaltani koen tällaisen tutkimuksen hyödylliseksi juuri siksi, että minä ja kaltaiseni näemme ettei kyse ole välttämättä pelkästään geneettisestä *heikkoudesta* vaan saadut eväät vaikuttavat taustalla enemmän kuin ehkä itse on osannut ajatellakaan. Tuskin on myöskään sukupuolisidonnaista, vaan lienee ainakin osittain laajennettavissa opiskelijoihin ihan sukupuolesta riippumatta.
Sinäkään et tunnu hahmottavan kritiikin ydintä; sitä, että vastaavia kokemuksia on myös korkeasti koulutettujen lapsilla.
Itse olen korkeakoulutettujen vanhempien lapsi, ja tunnistin itsessäni tutkijan mainitsemat asiat. Siitä huolimatta etten ole duunariperheestä.
Esimerkiksi sinä mainitset alkoholisti-isän
ja itsetunto-ongelmat. Alkoholisteja on paljon kaikilla koulutustasoilla ja alkoholisti vanhempana aiheuttaa monenlaista lapsilleen.
Itsetunto-ongelmat on nuorilla opiskelijoilla tavattoman yleisiä ja olen ikäni kärsinyt niistä. Millä voin selittää ne?
En näe white trash nimitystä työväenluokka nimityksenä, mutta selvästi kuitenkin palstalla on paljon halveksuvia kommentteja kohdistettuina ihmisiin jotka eivät ole akateemisia, että nämä ovat tyhmempiä tai eivät voi olla kiinnostuneita "fiksummista" asioista. Sitä pidetään myös jotenkin järkyttävämpänä jos rikas tai akateeminen ihminen on tehnyt henkirikoksen. Ei tutkinto kenestäkään hyvää ja moraalista ihmistä tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan työtön on roskaluokkaa, vastaten kapinan aikaista punikkia. - Epämääräinen/ vaikea/ mahdoton työn saaminen jouduttaa sukupuuttokehitystämme. Näistä koituneet/koituvat vauriot eivät myöhemmin ole peruutettavissa, sillä kansamme kato etenee vauhdilla.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on aika hankala määritellä luokkia. Tuleeko raksaduunarin lapsesta keskiluokkainen tai yläluokkainen, jos hän opiskelee lääkäriksi? Vai vasta sitten, jos hän käy Tuska-festareiden sijasta oopperassa? Saako hän edes lomareissulla kotimaassa pysähtyä ABC:lle syömään vai pitääkö aina etsiä jokin hienompi ruokapaikka? Kesämökkinä ei varmaankaan saa olla lapsuuden ulkohuussilla varustettu mökki Savossa vaan pitää olla vähintään 120 m2 huvila saaristossa? Jos hän kaiken tuon toteuttaakin, putoaako hänen autoasentajan hommiin haluava metallia kuunteleva lapsensa taas työväenluokkaan? Entä, jos autoasentajalapsi kuuntelee oopperaa?
Entä jos raksaduunari perustaa oman firman, menestyy ja hankkii useita sijoitusasuntoja? Kuuluuko edelleen työväenluokkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
White trash EI TARKOITA PIENITULOISTA TYÖTÄTEKEVÄÄ NORMAALIVÄESTÖÄ.
Suomessa käytetään sanaa väärin.
Olen itse köyhästä duunariperheestä lähtöisin mutta mitään w.t. ei kotoa löytynyt. Vanhemmat olivat taustastaan huolimatta sivistyneitä, ahkeria, poliittisesti aktiivisia, kulturelleja ja fiksuja ihmisiä. Vain kouluttamattomia sodan jalkoihin jääneitä.
Ne jotka makoilevat kotona ilman aikomustakaan tehdä mitään elantonsa eteen, sivistymättömiä ja näköalattomia ovat w.t.
Tämä. Itse olen köyhästä w.t. duunariperheestä, jossa lisäännytään liikaa, juoruillaan toisten asioista väritellen kuin Ulla Taalasmaa, häiritään naapureita, lapset metelöivät eläimellisesti päivällä ja vanhemmat yöllä.
Julmuus tulee tekojen lisäksi yhtä voimallisesti ilmi sanoissamme ja ajatuksissamme. Puhumme ja juoruamme toisistamme pahaa, mielessämme arvostelemme ja tuomitsemme toisiamme.
Saamme suorastaan mielihyvää omasta julmuudestamme "Ah, olenpas minä sentään aivan erinomaisen kunnollinen ihminen, kuinka surkea ja epäkelpo tuo toinen ihminen onkaan Minuun verrattuna"
Tällaisen käytöksen takana on ajattelemattomuutta ja välinpitämättömyyttä, eräänlainen henkinen alennustila. Sielumme on muuttunut julmaksi. Nautimme kun saamme alentaa toisilta heidän ihmisarvoaan, nautimme kun saamme ylentää itsemme toisten yläpuolelle. Kuvittelemme olevamme toisia parempia, mutta todellisuudessa olemme ainoastaan tulleet sokeiksi omille puutteillemme.
Koska olemme tänä päivänä "sivistyneitä", emme enää useinkaan pahoinpitele toisiamme fyysisesti, sen sijaan pahoinpitelemme toisiamme moraalisesti, henkisesti, esimerkiksi juuri tällaisen luokka ja wt ajattelun ja puheen keinoin. Fyysinen julmuus on siis vain muuttanut muotoaan moraaliseksi, henkiseksi julmuudeksi. Se ei ole ollenkaan vähäisempi rikos ihmisyyttä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Julmuus tulee tekojen lisäksi yhtä voimallisesti ilmi sanoissamme ja ajatuksissamme. Puhumme ja juoruamme toisistamme pahaa, mielessämme arvostelemme ja tuomitsemme toisiamme.
Saamme suorastaan mielihyvää omasta julmuudestamme "Ah, olenpas minä sentään aivan erinomaisen kunnollinen ihminen, kuinka surkea ja epäkelpo tuo toinen ihminen onkaan Minuun verrattuna"
Tällaisen käytöksen takana on ajattelemattomuutta ja välinpitämättömyyttä, eräänlainen henkinen alennustila. Sielumme on muuttunut julmaksi. Nautimme kun saamme alentaa toisilta heidän ihmisarvoaan, nautimme kun saamme ylentää itsemme toisten yläpuolelle. Kuvittelemme olevamme toisia parempia, mutta todellisuudessa olemme ainoastaan tulleet sokeiksi omille puutteillemme.
Koska olemme tänä päivänä "sivistyneitä", emme enää useinkaan pahoinpitele toisiamme fyysisesti, sen sijaan pahoinpitelemme toisiamme moraalisesti, henkisesti, esimerkiksi juuri tällaisen luokka ja wt ajattelun ja puheen keinoin. Fyysinen julmuus on siis vain muuttanut muotoaan moraaliseksi, henkiseksi julmuudeksi. Se ei ole ollenkaan vähäisempi rikos ihmisyyttä vastaan.
On helppo löytää virheitä muista, mutta kuka löytäisi niitä itsestään :)
Käyttäytymistieteissä yleensä kuvitellaan (!) erilaisia kriteerejä, joiden mukaan väestöä ryhdytään luokittelemaan näihin tutkijoiden kuvittelemiin lokeroihin. Näiden lokeroiden välisistä suhteista aletaan taas tehdä kuviteltuja olettamuksia joista kirjoitetaan julkaisuja. Jos julkaisut sattuvat olemaan mediaa kiinnostavia, ne voivat saada laajempaa huomiota.
Suomessa on rakenteita, kuten esim. koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliturva, jotka estävät sen kaltaista syrjäytymistä, mitä amerikkalaisten white trash -käsitteellä ajetaan takaa. En ole kohdannut kyseistä termiä missään täkäläisessä asiayhteydessä ja Hesarin jutun mukaisena se lähinnä ihmetytti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Minusta hän ei todellakaan ole sitä. White trash on tätä porukkaa, jolla ei ole mitään kunnianhimoa ja yritystä mihinkään. He eivät mitään fitness kisoja voita. Hyvä jos saavat ostettua edes jokaiselle päivälle valmisruokaa. WT ovat näitä huumekoukussa olevia, joilla lm koti vain koska sossu maksaa. Vaatteet päällä, koska sossu maksaa ja ulkomaanmatkoja he eivät tee tai korkeintaan sinne kaikkein halvimpaan kohteeseen ryyppäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on aika hankala määritellä luokkia. Tuleeko raksaduunarin lapsesta keskiluokkainen tai yläluokkainen, jos hän opiskelee lääkäriksi? Vai vasta sitten, jos hän käy Tuska-festareiden sijasta oopperassa? Saako hän edes lomareissulla kotimaassa pysähtyä ABC:lle syömään vai pitääkö aina etsiä jokin hienompi ruokapaikka? Kesämökkinä ei varmaankaan saa olla lapsuuden ulkohuussilla varustettu mökki Savossa vaan pitää olla vähintään 120 m2 huvila saaristossa? Jos hän kaiken tuon toteuttaakin, putoaako hänen autoasentajan hommiin haluava metallia kuunteleva lapsensa taas työväenluokkaan? Entä, jos autoasentajalapsi kuuntelee oopperaa?
Entä jos raksaduunari perustaa oman firman, menestyy ja hankkii useita sijoitusasuntoja? Kuuluuko edelleen työväenluokkaan?
Ei, hän on yrittäjä.
Suomessa tosin toiset ihmiset määrittelevät yhteiskuntaluokan koulutuksen mukaan ja siten vaikka Kimi Räikkönen on toisten mielestä white trashiä, vaikka on tehnyt pitkän uran aivan huipulla, eräässä maailman arvostetuimassa yrityksessä miljoona palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minä olin USA:ssa töissä ($250 000 vuosipalkalla), mua kutsuttin eurotrashiksi :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee mieleen työväenluokasta ihan asialliset, työssä käyvät duunarit, joissa ei ole mitään haukuttavaa. Hoitavat asiansa, perheensä jne.
White trash on enemmänkin sellaista belorf-porukkaa, joka hankkii silikonitissit ja tekoripset unelmoi elämästä toisten siivellä.
Minusta hän ei todellakaan ole sitä. White trash on tätä porukkaa, jolla ei ole mitään kunnianhimoa ja yritystä mihinkään. He eivät mitään fitness kisoja voita. Hyvä jos saavat ostettua edes jokaiselle päivälle valmisruokaa. WT ovat näitä huumekoukussa olevia, joilla lm koti vain koska sossu maksaa. Vaatteet päällä, koska sossu maksaa ja ulkomaanmatkoja he eivät tee tai korkeintaan sinne kaikkein halvimpaan kohteeseen ryyppäämään.
White T.-sakilla ei monesti ole peruskoulun jälkeen mitään koulua käytyä.
Kalja valitaan sen mukaan, missä on eniten prosentteja, mutta mieluummin vedetään lonkeroa, koska vahvempaa. Tai viinaa, ettei vaan makseta turhaan jostain vedestä.
Valmispakastepizzaa syödään ja rahat on yleensä aina loppu
Duunarin virkamies tytär - hyvin menee kirjoitti:
Olen sukuni ensimmäinen ylioppilas ja maisteri ( lakimies). Tausta työväenluokkaa. En koskaan kokenut opiskellessani tai työelämässä ( ministeriö) että en osaisi käyttäytyä tms.
En ymmärrä, miksi en osaisi. Olen aina osannut edustaa ja keskustella mistä tahansa. Viinit, oopperat, laskettelulomat ym, vaikka en tiennyt niistä mitään.
No, en tehnyt ongelmaa taustastani.
Hienoa, että sinä olet aina osannut. Sulla on ilmeisesti jokin kuudes aisti jolla nämä taidot sinulle ilmiintyivät ilman mitään opettelua. Mutta akateemisena ymmärrät myös korpuskoon merkityksen: sinä vs. isompi tutkimusjoukko?
Duunarin virkamies tytär - hyvin menee kirjoitti:
Olen sukuni ensimmäinen ylioppilas ja maisteri ( lakimies). Tausta työväenluokkaa. En koskaan kokenut opiskellessani tai työelämässä ( ministeriö) että en osaisi käyttäytyä tms.
En ymmärrä, miksi en osaisi. Olen aina osannut edustaa ja keskustella mistä tahansa. Viinit, oopperat, laskettelulomat ym, vaikka en tiennyt niistä mitään.
No, en tehnyt ongelmaa taustastani.
Aina ole ajatellut, että lakimiehet ovat aika yksinkertaisia, ja sinä olet se yksittäistapaus joka vahvistaa tätä ennakkoasennettani. Jos edes alkeellisimmat kirjoittamisen käytänteet, esim. yhdyssanasäännöt, eivät tule tutuiksi siellä opintojen kuluessa, ei ole ihme, ettei myöskään tajua, milloin oma käytös ei ihan istu tilanteeseen. Sitä vain mennä porskuttaa nokka pystyssä. Mutta mikäs siinä, kiva sulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on muuten jännä, miten nykyajan nuoret pari-kolmekymppiset tuntuvat olevan paljon toksisemman luokkatietoisempia kuin esim 4-5- kymppiset. Ja nimenomaan negatiivisella tavalla, eli kanssaihmisen työn ja aseman kunnioitus on olematonta, jos kuuluu alempaan sosiaaliryhmään. Eli peruskäytöstavat on hukassa. Lisäksi myös tietoisuus niistä yhteiskuntaluokista on hämärtynyt, koska osa työväenluokkaan kuuluvista kuvittelee itse olevansa keskiluokkaa ja toimii tökerösti. Ilmeisesti koska jakautuminen on niin voimakasta mielikuvien tasolla.
Väitän, että tämä johtuu siitä, että nuo 4/5-kymppiset ovat vielä hyvinvointivaltion kasvatteja, joiden lapsuuden ja nuoruuden aikaan peruskoulu toimi ja lasten keskinäiset erot ei olleet niin räikeitä. Näiden nuorempien aikaan hyvinvointivaltio eikä koulu ole olleet samanlaisia kuin ennen, erot hyvien ja huonojen taustojen välillä on kasvaneet ja näkyy kouluissa selvemmin kuin aikaisemmin. Ja kun siellä oppii dissaamaan niitä alempiarvoisia, niin sehän siirtyy sellaisenaan muuallekin.
80-luvulla opetettiin, että Suomi ei ole luokkayhteiskunta. Että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet.
Muistan saman. Ja erot yhteiskuntaluokkien välillä oli pienemmät kuin koskaan. Ja kas kummaa, ihmisillä oli parempi olla.
Nyt on sitten saatu luokkayhteiskunta rehottamaan ja nuorten mielisairaalapaikat ei riitä. Kas kummaa.
Joskus sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Mutta siitä on aikaa.
80- ja vielä 90- luku oli tällaista hyvää aikaa. 2000-luvulla tuli tämä jenkki-ihannointi ja luxuksen ihannointi sekä erottelu rikkaat vastaan köyhät, koululaisilla merkkivaatteita, mopoautoja, matkoja ja hulppeita synttäreitä sekä kalliita harrastuksia. Siinä köyhemmän lapsi jäi vahvasti tuntemaan huonommuutta ja osattomuutta.
No kyllä sitä ennenkin oli, mutta hyvätuloisia perheitä oli suhteellisesti vähemmän. Kyllä silloinkin joissain perheissä käytiin Amerikassa lomalla ja poika sai tuliterän mopon 15v lahjaksi. Tytöt ratsasti omalla hevosella. Talvella lasketeltiin hienoissa välineissä. Kesällä veneilivät isolla jenkkiveneellä. Ja oli myös merkkivaatteita niin lapsilla kuin vanhemmilla.
Juu olin kateellinen näistä muille.
Eli et ole tutustunut? Olisi kai sen voinut ihan suoraankin sanoa sen sijaan, että käyt vttuilemaan.